Pallontallaajat.net
Valikko

Nyt on aika Kymppitonni vuodessa -projektin ensimmäisen varsinaisen vinkkipostauksen. Oli häkellyttävän ilahduttavaa huomata, miten mahtavan vastaanoton tää mun vuoden mittainen projekti teiltä sai. Se kertoo selvästi siitä, miten raha-asioista on hyvä puhua ääneen ja avata vähän sitä prosessia, millä tavoin itse kukanenkin euronsa säästää. Positiivinen vastaanotto myös rohkaisee olemaan entistä avoimempi, sillä minä en ainakaan halua olla se, joka edesauttaa tabujen pysymistä tabuina – ainakaan, jos ne liittyy rahaan.

Ensimmäinen kuukausi säästöprojektia on nyt takana, ja täytyy tunnustaa, että on mennyt vaihtelevasti. Oon onnistunut säästämään yli tavoitteen, mutta vaikuttaisi siltä, että oon sillä aiheuttanut itselleni myös ns. näennäistä köyhyyttä. Siirsin siis vähän liian ison summan säästötilille, mistä syystä käyttötilin varat hupenivat aika nopeasti ja jouduin turvautumaan luottokorttiin alta aikayksikön. Se taas tarkoittaa sitä, että männäkuun hummailujen hinta maksetaan sitten tulevan kuukauden aikana kun luottokorttilasku tulee maksettavaksi, mutta toisaalta mikäs olisikaan parempi tapa oppia kantapään kautta kuin oikeasti oppia ne kantapään kautta?

En siis pistänyt todellakaan kaikkia rahahanoja kiinni heti projektin aluksi suunnitelmista voimaantuneena, vaan pikemminkin päinvastoin, sillä mulla on nyt vähän huono omatunto tuhlailuista. Tosin uskon, että alun pieni feilaus motivoi keskittymään projektiin vielä entistä kovemmin, ainakin, jos tunnen itseäni yhtään.

Mutta, sen pidemmittä kuulumisitta, mennään asiaan!

Säästövinkki numero 1: siirrä rahat säästötileille heti palkkapäivänä

Tämä säästövinkki on syystä ensimmäisenä, sillä se on kaiken lähtökohta. On hankala säästää, jos niitä rahoja vain lepuuttaa käyttötilillä tai patjan alla, eikä oo mitään kunnollista paikkaa, mihin ne laittaa. En puutu tässä postauksessa lainkaan rahastoihin tai osakkeisiin, sillä mulla ei ole niistä mitään kokemusta, vaan keskityn ainoastaan siihen minkä osaan: säästötilillä säästämiseen.

Tää on mun mielestä helpoin ja konkreettisin asia, joka käytännössä kartuttaa säästöjä. Mää vaihdoin juuri pankkia ja mulla on tällä hetkellä käyttötilin lisäksi kaksi säästötiliä. Aiemmassa pankissa säästötilejä oli varmaan viis, mutta nyt ajattelin ainakin lähteä liikkeelle kahdella tilillä: Toinen on lyhytaikaista säästämistä varten ja on pankin papereissa käyttötili, eli sieltä voi nostaa varoja rajoituksetta ja korko on lähes olematon. Toinen tili on pankinkin kirjoissa säästötili, mistä saa tehdä OP:lla maksutta vain jokusen noston vuodessa, minkä lisäksi korko on normi käyttötiliä parempi.

Haluan pitää säästämisen mahdollisimman helppona, kuten kaiken muunkin elämässäni, mistä syystä mulla on nuo kaksi eri tyyppistä tiliä. Käytännössä säästän kahdella tasolla: pieniä ja suuria tavoitteita varten. Pieniä tavoitteita, kuten esimerkiksi Lontoon-viikonloppulomaa varten säästän tilille, mistä voin nostaa rahaa vaikka kerran tunnissa ilman, että siitä koituu mulle mitään kuluja. Sen tilin tavoite ei ole kartuttaa jättimäisiä summia loppuikää varten, vaan nimenomaan mahdollistaa ne pienet kivat jutut elämässä. Elämän suuria unelmia eli tavoitteita varten taas säästän virallisella säästötilillä, johon ei tulis mielen viereenkään kajota kuin kerran–pari vuodessa.

Tällä hetkellä mulla on päässä tavoite, että siirrän mun toimittajan palkasta, josta jää noin kaksi tuhatta euroa käteen, joka kuukausi tuhat euroa säästötileille. Käytännössä mulla jää siis kuukaudessa noin tuhat euroa vuokraan, laskuihin, ruokaan ja muuhun elämiseen, mikä tuntuu melko suurelta summalta.

Tonnin siirtäminen kuukaudessa säästöön (tai noin tonnilla pärjääminen) voi  joidenkin korvaan kuulostaa aika isolta tavoitteelta (ja samalla toisten korvaan säälittävän helpolta), mutta oon aikaisemmin pystynyt siirtämään samasta palkasta 500 euroa kuussa säästöön silloin, kun maksoin noin tuhannen euron vuokran kokonaan yksin. Nyt Karimin muutettua takaisin kotiin tuntuvin muutos on paitsi sydämessä myös lompakossa, kun vuokrasta säästyy joka kuukausi noin 500 euroa. Se tuo hurjasti lisää säästömahdollisuuksia, ja samalla kun normiarjen kuluja maksaa kaksi ihmistä, antaa se myös mahdollisuuden pieneen elintason nostoon. Win-win-tilanne!

Tuosta säästöön menevästä tonnista laitan 600 euroa varsinaiselle säästötilille, joka on isoa tavoitetta varten, ja 400 euroa säästän sivuun “käyttö”säästötilille eli käytännössä kamerahankintoja ja reissuelämää rahoittamaan. Isolle säästötilille menevä summa voisi toki olla suurempi, mutta haluan myös nauttia elämästä tämän vuoden mittaisen projektinkin aikana, sillä säästäminen ei oo mulle vaan lyhytaikainen projekti, vaan tavallaan elämäntapa, joka vaan näyttäytyy lyhyempinä projekteina. Siitä syystä yritän tehdä siitä mahdollisimman vaivatonta ja mahdollistaa itselleni myös nauttimisen samalla, kun säästelen jotain isompaa tavoitetta kohden. Tästä ajatuksesta on luvassa myöhemmin projektin varrella vielä aivan oma postauksensa!

Vuoden aikana tuolla kuukausittaisella 600 eurolla saa säästettyä 7 200 euroa, mikä ei vielä aivan riitä mun kymppitonnin tavoitteeseen, mutta vie aika pitkälle sitä kohti.

Vielä mulla ei oo suuria suunnitelmia sen suhteen, miten saan tasoitettua tuon lopun 2 800 euroa, mutta uskon että muutamalla vähän ahkerammalla säästökuukaudella ja parilla ylimääräisellä työkeikalla pääsee jo pitkälle. Lisäksi otin vähän vauhtia ja isottelin ensimmäisen säästökuukauden aluksi, ja laitoin koko tuhat euroa suoraan säästöön isoa tavoitetta varten. Piti päästä keulimaan, enkä malttanut aloittaa rauhassa. Alla tulos.

Säästösaldo, lokakuu 2018: 1 000 e / 10 000 eurosta

22.10.2018 0 Kommenttia
4 Facebook Twitter Google + Pinterest

Kun lähtee lomalle aivan takki auki, voi löytää ihan huikeita paikkoja. Se todettiin Espanjan-seikkailulla, missä oltiin aivan avoimia kaikille ehdotuksille, sillä parempiakaan ei ollut tarjolla. Aivan ekana reissupäivänä Karimin porukan ollessa kuumailmapalloretkellä ajoivat he kohti ”sormivuoria”, jotka kuulemma näytti aivan mahtavilta. Myöhemmin paljastui että kyseinen kohde oli Montserrat, ja kuumailmapallokuskikin oli ehdottomasti suosittellut paikkaa, eli sinne piti tietysti päästä.

Otettiin suunta kohti Montserratia reissun puolivälissä, ja oltiin valmiita mahtaviin maisemiin. Montserratissa sijaitsee näyttävä benediktiiniläisluostari, joka on rakennettu vuoden syleilyyn jo 1000-luvulla. Luostari on jo itsessään tosi kiinnostava ja suosittu nähtävyys, mutta näkemistä riittää myös sen ympärillä.

Maisemien ilotulitus alkoi jo monta kymmentä kilometriä ennen Montserratia, kun ne kuuluisat sormivuoret tuli näkyviin. Aivan yhtäkkiä mutkan takaa paljastui vuoristomaisema, joka sai koko autollisen hetkessä hiljaiseksi. Montserrat sijaitsee 1 236 metrissä, joten kivuttiin jatkuvasti yhä ylemmäs. Jossain vaiheessa huomattiin olevamme pilvien yläpuolella. Se tuntui melko hurjalta, ja takasi sairaan hienot maisemat.

Reitin viimeiset kilometrit ajetaan mutkittelevaa vuoristotietä, jonka vierestä olisi takuulla avautunut aika huikeat maisemat, ellei näkymä olisi ollut ihan täysin pilvessä. Sumu oli paikoitellen niin tiheää, että eteneminen piti hiljentää melkein kävelyvauhdiksi, kun eteenpäin ei uskaltanut sen kovempaa mennä. Lopulta päästiin kuitenkin perille Montserratiin.

Ajettiin autolla perille saakka, mutta luostarille olis päässyt myös funikulaarilla tai köysiradalla. Pohdittiin niitäkin vaihtoehtoja hetken, sillä olishan ne ollut mielettömiä elämyksiä, mutta todettiin kuitenkin lopulta, että isossa jengissä oli niin paljon edullisempaa pyrähtää autolla perille saakka, että se sai olla meidän valinta. Asiaa puolsi myös aivan luostarin ympärille rakennettu iso parkkipaikka, mistä takuulla löytyi pysäköintitilaa lokakuussa.

Mää haaveilin kovasti pienestä vaellusreissusta Montserratissa, mutta se jäi lopulta haaveeksi. Olin googletellut reittiä, joka veisi vuoristoon, mutta juuri muita näyttäviä maisemia on etukäteen etsiessä löytänyt, eikä paikan päällä ollut sitten lopulta mitään opasteita mihinkään suuntaan.

Se harmitti vähän mutta ei mitenkään loputtomasti, sillä se kaikkein komein maisema, minkä äärelle olin ajatellut pääseväni vain vaativan vaelluksen jälkeen, olin lopulta Montserratin parkkipaikan vieressä. Näkymä oli aivan yhtä vaikuttava, vaikka sen eteen ei joutunutkaan näkemään hirveästi töitä.

Vähän käytiin kuitenkin kiertelemässä maisemapaikoilla silloin, kun muut jonotti kirkossa, joten edes vähän päästiin maistelemaan Montserratin maisemia. Vaeltamaan en sinne toista kertaa erehtyisi lähtemään, mutta kyllä nämä näkymät palkitsi aika monta kertaa päivän ajoseikkailut, jotka nekin tosin oli maisemien vuoksi aika eeppiset.

Parasta oli tietysti se, että koko paikasta ei ollut mitään tietoa ennen reissua, ja noin siisti kohde löytyi paikan päällä tutukiskelemalla. Ehkä mun sisäinen suunnittelijahirmuni on kohta aika todeta, että aina ei oo pakko plänäillä ihan hirveästi.

20.10.2018 2 Kommenttia
1 Facebook Twitter Google + Pinterest

Perheloma Espanjassa

Kirjoittanut Inka

Lokakuinen lomareissu Espanjaan oli kuningasidea, joka syntyi viime vuoden toukokuun Kroatian-retken inspiroimana. Viikko perheiden kesken uima-altaalla varustellussa huvilassa jossain Etelä-Euroopan auringon alla on elämys, josta saa nyt luvan tulla perinne, heti kahden kerran perusteella.

Reissuun lähdettiin toissa viikon sunnuntaina, heti Finnish Travel Galan jälkeisen kuumehourepäivän jälkeen minimaalisten ennakkovalmistelujen turvin, sillä ei oltu muuta kuin ostettu lennot sekä varattu majoitus ja autot. Muut ideat ja suunnitelmat syntyisi matkan aikana ja jos ei, viihtyisi asunnollakin ihan varmasti vaikka kokonaisen viikon.

Majapaikkana meillä oli Tarragonan pohjoispuolella, Els Boscosin pienessä kylässä viinialueella sijaitseva Airbnb-vuokra-asunto. Se oli toiminut aikaisemmin perheen suurena kotina, mutta vanhempien kuoltua aikuiset lapset vuokraavat sitä nyttemmin reissaajille.

Asunnossa oli neljä makuuhuonetta, tilava olohuonemainen yläkerta, keittiö ja ruokasali, olohuone, kaksi kylppäriä ja suurehko piha. Meidän seitsenhenkiselle porukalle asunto sopi tosi mainiosti. Se oli selvästi vaatimattomampi kuin viime vuoden reissun hulppea vuoristohuvila, mutta niin oli budjettikin pienemmän reissuporukan myötä. Ja ei sillä, viihdyttiin asunnossa enemmän kuin hyvin, mutta odotukset taisi itse kullakin olla aika kovasti muotoutuneet aiemman kokemuksen perusteella.

Viikon reissu hujahti hetkessä, ja kaikki taisi olla aika lailla yhtä mieltä siitä, että oli tosi vaikea uskoa reissun kuluneen niin nopeasti. Alkuloma meni mun osalta täysin harakoille, sillä makasin kuumeessa ensimmäiset reissupäivät, ja senkin jälkeen jaksoin vain vaivoin tehdä yhtään mitään vähänkään vaativaa. Kun sitten viimein tervehdyin, alkoi lomareissu olla jo ehtoopuolella.

Viikossa ehtii kuitenkin vaikka mitä, ja vaikka löhöiltiinkin asunnolla aivan riittävästi, jäi aikaa moneen. Osa porukasta aloitti reissun tekemällä kuumailmapalloretken heti ekan matkapäivän aamuksi! Sen lisäksi käytiin tietysti seikkailemassa Barcelonassa, katselemassa maisemia Montserratissa ja nautittiin rantaelämästä sekä tietysti ympärillä sijaitsevista viinitiloista. Kuten aiemminkin, parasta oli kokoontua porukalla iltaisin saman pöydän äärelle syömään ja tunnelmoimaan päivän tapahtumia.

Ja mikä parasta, päästiin nauttimaan auringosta! Lähtiissä oli sekä Oulussa että Helsingissäkin hummailtu lähellä nollaa, joten Espanjan aurinko, kun se lopulta sitten lämmitti meitäkin, oli enemmän kuin odotettu. Reissun alkupuolisko hytistiin 15 asteen lämmössä, mutta loppumatkasta nautittiin jo komeasti hellelukemista, mikä tuntui mahtavalta. Sitä oltiin odotettu!

Seuraavastakin reissusta puhuttiin, ja kaavailtiin sitä taas viime vuoden tavoin keväälle. Pääajatus on tehdä nää perhematkat kaikkein suosituimman sesongin ulkopuolella eli keväällä tai syksyllä, mutta syksyn tuntu oli vähän liian selvästi aistittavissa nyt Kataloniassa, kun esimerkiksi ensimmäisinä päivinä lämmintä oli hätäisesti 15 astetta ja kaikki riensi kilpaa shoppailemaan neuleita. Viime vuoden reissu taas toimi ihan täydellisenä varaslähtönä kesään, mitä ehkä kuitenkin osaa arvostaa pitkän talven jälkeen aivan omalla tavalla.

Eli toivotaan, että seuraava reissu odottelis jo ensi keväänä! Sen mää ainakin huomasin nyt, että ero seitsemän ja 12 hengen reissuporukassa on valtava, ja ite ainaki matkustaisin mieluummin isommalla porukalla. Käytännön asioista vastuu jakautuu silloin isommalle jengille, mikä helpottaa just siivous- ja ruoanlaittohommissa, sillä ne erityisesti tuntui nyt kasautuvan hieman epätasaisesti. Myös kuskeja löytyy silloin paremmin, ja nyt esimerkiksi jouduttiin suunnilleen vetämään pitkää tikkua, kun porukassa oli niin vähän halukkaita kuskeja.

Mahtavaa oli kuitenkin huomata, että kaikki toimi vähintään hyvin, ja homma pelitti niin, että jokainen pääsi vuorollaan ottamaan iisisti.

Viikon lopputulema oli kuitenkin se, että reissu oli onnistunut ja mieleenpainuva, ja oli ihan mahtava päästä kokemaan siistejä juttuja oman perheen kanssa. Tietysti vähän (eli paljon) harmitti se, ettei mun veli päässyt vaimonsa ja poikansa kanssa mukaan, joten vähän oli semmoinen olo koko ajan että jotain puuttui joukosta, kun taas aiemmalla reissulla missä oltiin kaikki, ei tarvinnut lainkaan miettiä kotimaan menoja. Siitä huolimatta nautittiin varmasti koko jengi lomasta tosi kovasti!

Seuraavasta lomasta ei oo tällä hetkellä tietoakaan, mutta onneksi kalenteri on syksyn osalta reissuja täynnä. Näillä aurinkohuuruilla vedetään seuraavat kuukaudet!

17.10.2018 2 Kommenttia
2 Facebook Twitter Google + Pinterest

Viime viikon perjantaina oli erityislaatuinen päivä. En fiilistellyt sitä pelkästään alkavan loman, vaan myös illalla odottavan matkailugaalan vuoksi. Luvassa oli Suomen matkatoimistoalan liiton SMALin järjestämä Finnish Travel Gala, joka pidettiin nyt toista kertaa. Viime vuoden tunnelmista voit lukea täältä.

Gaalailta tuntui erityisen jännittävältä nyt siitä syystä, että mekin oltiin ehdolla. Meillä tarkoitan Rantapalloa, missä toimin vielä toistaiseksi sisällöntuottajana. Meidän sivusto oli valittu mukaan ehdolle Vuoden matkailuvaikuttaja -kategoriaan! Se oli tosi kova juttu, sillä oltiin ainoa matkailumedia, joka oli poimittu ehdolle koko gaalaan, mikä tuntui tosi hienolta.

Oltiin ehdolla kovassa seurassa, sillä meidän lisäksi vuoden matkailuvaikuttajan tittelistä kilpailivat esteettömän matkailun superasiantuntija Sanna Palmuasema-blogillaan sekä kotimaan monipuolista luontoa suuren yleisön tietoisuuteen tuonut Mikko ”Peltsi” Peltola. Oltiin aika vakuuttuneita siitä, että Sannan esteettömän matkailun eteen tekemä työ tulee todennäköisesti viemään voiton, joten ei edes fiilistelty etukäteen sitä, miltä voitto tuntuisi.

Illassa oli enemmänkin tehtävää, meidän tiimi toimi nimittäin tervetulotoimikunnassa! Lyötiin jokaiselle gaalaan saapuvalle käteen Rantapallon alkudrinkki, joten päästiin mukavasti kohtaamaan kaikki ne yli 300 vierasta, jotka saapuivat gaalaan. Huomio keskittyi siis varsinaista palkintojen jakoa enemmän siihen, miten lasit tulee pysymään kädessä ja miten ehditään huomioida kaikki saapujat. Se meni kuitenkin hienosti!

Clarionissa järjestetty gaala pyörähti käyntiin tosi tyylikkäästi, ja illan ohjelmasta vastasi Scandinavian Dance Group, missä näkyi useita Tanssii tähtien kanssa ja Voice of Finland -ohjelmista tuttuja naamoja. Julkkisbongauksia tehtiin muutenkin pitkin iltaa, vaikka vieraiden joukossa painotus olikin selvästi matkailualan tekijöissä.

Lopulta meidän h-hetki alkoi lähestyä, ja jännitys nousi huippulukemiin. Ella Kanninen esitteli ehdokkaat ja paljasti voittajan… Ja me voitettiin! Oli uskomattoman voimaannuttava fiilis rientää lavalle oman tiimin kanssa. Viimeistään perustelut kuullessani tajusin, että mun ja mun työparin Kristan panos tämän palkinnon saamiselle on ollut erityisen merkittävä, mikä nosti omaa fiilistä vielä korkeammalla.

Ella Kannisen sanoin: ”Suomalainen matkailualan näyttävä ja toimiva media-alusta, joka on pitänyt hyvin pintansa kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Monipuolinen ja ajan hermoilla sykkivä uutiskanava ja blogiyhteisö, joka toimii myös tieto- ja vertailukanavana uusia kohteita ja matkailuelämyksiä hakevalle yleisölle. Rantapallo panostaa sisällön jatkuvaan kasvattamiseen ja syventämiseen, ja sillä on aktiivinen ote sosiaalisen median eri kanavissa. Artikkeleiden ja blogien huikeat lukija- ja seuraajamäärät osoittavat, että asioita tehdään Rantapallossa oikein.”

Kuten Facebookissa jo kavereille fiilistelin, voitto sisältökärjellä tuntui fantastiselta! Oon ollut Rantapallon sisältötiimissä vuodesta 2014 lähtien, ja sisällöntuottajana tehty työ kulminoituu täydellisesti tähän palkintoon. Samalla tästä alkaa uusi aika, sillä aloitan marraskuun puolivälissä työt Rantapallon sisältötiimin vetäjänä. Se jos mikä tuntuu siistiltä, ja oon täysin valmis uusiin haasteisiin!

Illan päätteeksi fiilisteltiin ehdokkuuksia vielä Sannan ja Peltsin kanssa. Kovassa seurassa!

Loppuillan fiilikset oli siis melko korkealla, kuten arvata saattaa. Juhlittiin työkavereiden kanssa palkintoa pitkälle yöhön, minkä jälkeen nautiskelin vielä siitä ajatuksesta, että edessä olisi viikon mittainen loma.

Iso kiitos vielä Finnish Travel Gala sekä tietysti Sanna ja Peltsi, oli kunnia olla ehdolla teidän kanssanne!

Kuvat: Finnish Travel Gala 

9.10.2018 2 Kommenttia
1 Facebook Twitter Google + Pinterest
Uudemmat artikkelit