Pallontallaajat.net
Valikko

Oodi rakkaille reissukengille

Kirjoittanut Inka 29.1.2013

Belgrad, toukokuu 2012

Brighton, heinäkuu 2010,  Pariisi, toukokuu 2012

Yksi tärkeimpiä juttuja reissua varten pakatessa on miettiä, mimmoiset kengät sinne laukun uumeniin sujauttaa. Minä oon suosinu pelkästään matalapohjaisia kenkiä, sillä en pysty kovin montaa tuntia kävelemään korkkareilla, vaikka pieni korko ei olis monesti pahitteeksi. Ohutpohjaiset tennaritkaan ei oo ollu paras reissukenkävalinta, sillä oon huomannu, että jalat kipeytyy supernopeasti ja koitankin aina välttää ottamasta niitä reissulle mukaan, sillä meikämimmihän ei ota ko yhet kengät mukkaan, ja niillä on sitten pärjättävä.

Oonki mietiskelly tässä jo tovin sitä, mitä pakkaan mukaani jenkkireissulle ja samalla myös sitä, että mitkä on ne kengät jotka saavat mukaan lähteä. Tietty kuukauden mittaisella reissulla tarvii useammat kengät (tai siis ei tarvi, mutta on kiva käyttää välillä muitakin kuin niitä yksiä ja samoja), mutta todennäköisesti tuun hankkimaan ne paikan päältä, sillä no, it’s USA.

Aikaisemmilla kesäreissuillani oon päässy melko helpolla: kaikilla reisboilla oon tallannu vuonna 2010 ostetuilla vagabondin nahkakengillä, jotka on jo parin vuoden ajan vedelleet viimeisiään ja voi olla, että ens elokuussa niistä ei ole enää mitään jäljellä. Ohuesta pohjastaan huolimatta niillä on ollu tosi mukava käpsytellä ympäri maailmaa (kirjaimellisesti, sillä ne on olleet mukana jokaisella reissulla aina sään salliessa), ja itkenkin katkeria krokotiilinkyyneliä, kun kengät ovat selkeästi tulleet tiensä päähän.

Beirut, toukokuu 2010

Lissabon, huhtikuu 2012

Tämän postauksen pointtina olkoot siis näiden kenkien ylistys. Kun sen jälkeen kun on saanut tallattua rakkojen kautta kengät omille jaloilleen täydellisiksi sujauttaa popot jalkaan ja antaa mennä, on olo mitä onnellisin. Erityisesti reissaajalle kengät ei oo vaan joku asia, mitä laitetaan jalkoihin vaan ne on se asia, mikä pitää huolen reissun päällä siitä tärkeimmästä asiasta eli siitä, että jalkoja ei säre kun pitää viilettää seuraavaan mielenkiintoiseen mestaan tai kurkistaa nurkan taa.

Niin, näillä mun rakkailla popoilla ei oo enää asiaa kuin yhteen paikkaan ja se on suutarin pakeille, viimeistä tekohengitystä pyytämään. Oonpahan ainakin tässä meidän yhteisen taipaleemme aikana tutustunut kenkienhoitotarvikkeisiin, sillä kun se oikea pari sattuu kohdalle, siitä on pidettävä huolta viimeiseen asti.
Istanbul, elokuu 2011 Ateena, toukokuu 2012

Italian ja Slovenian raja, toukokuu 2012Grand Canyon, kesäkuu 2011

Oi rakkaat reissukenkäni, olisittepa olleet ikuiset. Toivottavasti saadaan vielä yksi yhteinen seikkailu.

Mimmoisissa reissukengissä te tallaatte? Onko muilla yhtä vahvoja tunnesiteitä omiin popoihin vai eikö oo vielä sattunu se oikea reissukenkäpari kohdalle?

Lisää tästä aiheesta

16 Kommenttia

Lindsay 29.1.2013 at 1.03

Ollaanki tästä jo puhuttu ja samat reissukengät täälläkin! Ei paina, ei purista, ei hankaa! Pelkäsin jo pahinta, että oisin heittänyt kengät roskiin, mutta onneksi löytyi! :) Minunkin kengät ovat nähneet jo Kanarian kaksi kertaa, Egyptin, USAn, Kreikan… Ja ensi syksynä lähtevät kengät (toivottavasti) uudelleen USAan! :) Munchenissä kengät ei ollu mukana ja sain ekana päivänä jäätävät rakot… Not gonna happen again!

Vastaa
Inka 29.1.2013 at 9.11

Joo määki oon pari kertaa menny typeryyspäissäni ottamaan reissulle jotku muut kengät ja heti saanu kärsiä. Pittää varmaan ostaa tyyliin jotain mustaa jesaria että saan paikattua ne vielä, en millään raskis luopua. :D

Vastaa
Anni 29.1.2013 at 8.39

vitsi miten supercool toi Beirutin kuva toukokuulta 2010. asennetta!!

Vastaa
Inka 29.1.2013 at 9.12

Kiitti Anni! :D Nuo housuthan on semmonen perinteinen druusien asu Libanonin vuorilla joten meikäläinen herätti kyllä aika huvittuneita reaktioita siellä kulkiessa. Mutta jäipähän ainaki makija kuva!

Vastaa
Teea 29.1.2013 at 13.31

Hihihii, kivoja kuvia :D. Itte en ole kestäviä matkakenkiä vielä löytänyt, Euroopan matkoilla on tosin yhdet hyvät vakipopot ollut jalassa, mutta pidemmille matkoille mukaan otetut yksilöt ovat aina jossain kohtaa rikkoutuneet ja lentäneet roskiin.

Vastaa
Inka 29.1.2013 at 16.32

Se on kyllä ikävää, että monet kengät menee tohjoksi siinä vaiheessa, kun ne on just muotoutunu omille jaloille sopiviksi. Eipä mullakaan muut kengät oo kesäny ko nuo, esim kaikki sandaalit on ollu niitä yks pidempi kesäreissu ja roskiin -tyyppisiä. :(

Vastaa
Ulla 29.1.2013 at 22.32

Onpa kyllä ollut hyvät kengät, nuohan sopi kaiken lisäksi joka asuun vielä superhyvin! Tuollaset naiselliset, vaikkei ookkaan korkkarit. Mää oon raahaaja ja mulla oli viime reissulla ainakin 6 kengät ja ostin periltä vielä parit. Mutta oltiinki kesässä ja talvessa! En oo edes tullut ajatelleeksi et vois hankkia tollaset reissukengät, taas sitä oppii uutta =)

Vastaa
Inka 29.1.2013 at 22.52

Jes, meikä arvostaa sitä että tuleva muotitoimittaja hyväksyy mun reissukengät! :) Ja joo, ne on tosi hyvä olla olemassa, saattaapi kyllä olla että en uskalla käyttää noita enää normielämässä vaan säästelen aina reissuille, jos edes sitä kautta säilyis vähän kauemmin. Ja mulla oli ne muuten messuilla! Koska olinhan reissussa. :D

Mulla oli muistaakseni jenkeissä ko lähettiin niin nuo ja sitte sandaalit ja sitte ostin sieltä espardillokset ja läpsyttimet, eli aika vähällä pärjäsin! Ens reissussa aattelin shoppailla niin paljon kenkiä että ei mahu matkalaukkuun!

Vastaa
Laura 29.1.2013 at 23.01

Ihan pakko tosiaan kans kommentoida tuota Beirut-kuvaa vau! Ihan huikee! :)

Vastaa
Inka 29.1.2013 at 23.03

Kiitti! Ite nään kuvassa pelkästään kaikki potkun virheet mut onneksi taidan olla vähemmistössä. :)

Vastaa
Herra Sulhanen 29.1.2013 at 23.40

Minullakin on rakkaat reissukengät: Adidas Superstarit. Niillä – tosin en samalla parilla (kuluvat penteleet parissa vuodessa) – olen valloittanut suunnilleen kaikki maat, joissa olen käynyt. :) Kävelen aina rutosti ja tiedän, että Superstareilla jaksan kävellä vaikka kymmeniä kilometrejä saamatta hankautumia.

Vastaa
Inka 30.1.2013 at 8.57

Tuo onki tosi fiksua valita reissukengiksi klassikot, mitkä ei oo yhen malliston ihme vaan niistä tietää että niitä tulee löytämään kaupoista vielä monen vuoden kuluttua, jos edelliset hajoaa. Määki kävelen aina ihan tosi paljon, joten sen vuoksi arvostan hyviä kenkiä enemmän kuin monia muita reissuun pakattavia asioita.

Vastaa
Fjällrävenin Kånken -reppu mukana matkalla 28.3.2015 at 13.44

[…] kestävien reissukenkien haku on päällä ja tällä kertaa tosi on todellakin kyseessä, sillä rakkaat reissukenkäni tuskin kestävät enää yhtään […]

Vastaa
Heidi / Auringon alla 28.3.2015 at 14.38

Piti klikkailla tänne reissukenkien puolellekin ja hauskaa kyllä, myös mun uskolliset reissu- ja kesäkengät on Vagabondilta ja malli on juuri tuon tyylinen. Ostin kengät 2006, joten melko vanhatkin ovat. Mun kengät on vaalean kitin väriset ja niissä on ihania itämaistyyppisiä leikkauksia. Pehmeää nahkaa. Onneksi ne ovat vieläkin käyttökelpoiset, sillä en ole bongannut vastaavia enää myöhemmin!

Vastaa
Inka 28.3.2015 at 18.21

Eikä, miten munsta tuntuu että ne on varmaan aika samanlaiset! Noissa on nimittäin paisley-kuviota, tosin se on jo aika haalistunu. Ja vau miten oot saanu kengät pysymään hyvinä!! Nää on ostettu vuonna 2010 ja tuntuu että on tosiana vedelly viimeisiään jo useamman vuoden ajan. Toivotaan, että ne kestäis vielä vähän aikaa ellei parempia ilmaannu tässä kohta jostain eteen.

Vastaa
Talven reissukengät hallussa - Archie gone Lebanon - Matkablogi 1.3.2018 at 18.37

[…] kohdalle, ei silloin ole paremmasta väliä. Jauhan kerta toisensa jälkeen siitä, kuinka mun rakkain reissukenkäpari on jo vuosia sitten tullut tiensä päähän, eikä kesäreissuille ole vieläkään löytynyt […]

Vastaa

Jätä Kommentti