Sinisiä kuvia valassafarilta

Yks niistä kovimmista jutuista mitä ootin jenkkireissulta eniten, oli valassafari. En ollu koskaan aikaisemmin nähny luonnossa delfiinejä saati valaita, joten mulla oli melko kovat odotukset, kun yhtenä San Diegon aamuna suunnattiinkin Pennyn nokka kohti pohjoista ja Dana Pointia, mistä meille varatun Capt. Dave’s Dolphin Safarin oli määrä lähteä.

Saavuttiin paikalle kiireestä huolimatta hyvissä ajoin ja ehdittiin odotella laitureilla hetki muun porukan kanssa, ennen kuin päästiin kipuamaan paattiin. Laiva lähti liikkeelle ja meno oli tosi epätasaista ja kylmää – kuten oli luvattu, ja tokaa kertaa reissussa piti pukea ylle villapaita.

Safarin järjestäjät eivät tietenkään voineet luvata varmasti, että tuolla reissulla nähtäisiin edes vilaus valaasta tai delfiineistä. Aika varmasti nähtäisiin ainakin toisia, mutta molempien näkeminen ei ollu missään nimessä varmaa. Erityisesti delfiinien näkeminen tuona päivänä tuntui vähän epätodennäköiseltä, joten oltiin melko innoissamme, kun ympäri paattia alkoi kuulla huutoja, että tuolla niitä delfiinejä nyt sitte on!

Oltiin onneksi jo valmiiksi kannella ja päästiin aivan laivan keulaan ihastelemaan delfiinejä, ja niitä oli ihan hillitön määrä! Kaverit uiskenteli paatin jokaisella puolella, ja tuntui että ne melkein uivat kilpaa laivan kanssa.

Kapulla oli tosiaan hallussa sertifikaatti todisteena siitä, ettei tuolla risteilyllä eläimiä häiritä, joten voitiin keskittyä rauhassa delfiinien ihasteluun ja huokailemaan niiden upeudelle sen sijaan, että oltaisiin vellottu eettisissä syyllisyyden aiheuttamissa tunnontuskissa.

Parasta tuolla paatilla oli ehdottomasti läpinäkyvät ponttoonit, joihin pääsi ihastelemaan vedenalaista maailmaa. Ne oli tietysti ihan superkapeat ja sinne mahtui kaks kerralla, mutta aika kaukana oli meikämimminkin ahtaan paikan kammo siinä vaiheessa, kun viiden sentin päässä naamasta olevan ikkunan toisella puolella uiskentelee joukko leikkimielisiä delfiinejä.

Matka jatkui ja lopulta oli todettava, että tällä kertaa jäivät valaat näkemättä. Harmitti aivan pirusti, mutta onneksi nähtiin delfiinien lisäksi vielä joukko rennosti ottavia merileijonia ja ihan hillittömän pahalle haisevia pelikaaneja!

Maihin saavuttua crew jakoi vielä jokaiselle oman brownien, niin saatiin hymy meidän hivenen pettyneille naamoille. Kyllä se karkki aina kaiken korjaa!