Pallontallaajat.net
Valikko

Laiska ja pihi

Kirjoittanut Inka 4.2.2014

Yksi niistä asioista, mitä jenkkireissulla oli haaveissa kokea, oli vesiskootterilla ajelu. Karim on puhunut siitä niin kauan kuin jaksan muistaa, ja viimein todettiin, että sitä vois kokeilla sitten Kaliforniassa. Viimeisenä iltana San Diegossa lähdettiin sitten kohti rantaa etsimään paikkoja, mistä voisi vuokrata vesiskootterin.

Tätä oltiin siis suunniteltu superpitkään, sillä se on oikeasti ollut puheissa varmaan meidän seurustelun ensimmäisistä vuosista saakka. Lopulta löydettiin rannasta useampikin jetskivuokraamo, joiden hintoja käytiin kyselemässä. En enää muista paljonko se maksoi, mutta lopulta ei sitten kuitenkaan löydetty paikkaa, mistä vesiskootterin olis voinu vuokrata semmoiseen hintaan, minkä jälkeen meille ei olis jääny turistihuijattu olo.

CALIFORNIA (224) CALIFORNIA (225)

Lopulta siis valtavista suunnitteluista ja fiilistelyistä huolimatta koko ajelu jäi välistä, ja odottaa tapahtumistaan vielä joskus. Ihan vaan meidän piheyttämme. Oon monesti miettiny sitä että miten usein käy lopulta niin, että joku siisti juttu jää tekemättä sen vuoksi, että se tuntuu sillä hetkellä ihan liian kalliilta ja vaivalloiselta.  Mulla ei nimittäin ihan hirveästi oo vielä sitä ajattelutapaa, että kun tänne asti ollaan tultu niin tehdään nyt sitten. Toivottavasti se tulee vielä, sillä muutaman kerran on reissun jälkeen harmittanut, kun joku juttu on jäänyt väliin ihan puhtaasti sen vuoksi, että auton penkki tuntui kivemmalta kuin pitkä kävely pitkän päivän jälkeen hikisessä Yosemitessa.

Ei sillä että mulla olis jääny hirveästi harmittamaan tuo vesiskootterireissun uupuminen, sillä muistin koko jutun oikeastaan vasta nyt kun kattelin noita kuvia. Sitä ehtii kyllä kokeilla, jos edes ikinä uskallan. Tärkeempi oivallus on kuitenkin mun mielestä se, että mun tarvitsee selvästi opetella tarttumaan reissussa niihin mahdollisuuksiin, mitä eteen sattuu erityisesti, jos ne on semmoisia mihin kotona ei vaan ole mahdollisuutta.

Tunnustaako kukaan muu olevansa vähän reissupihi? Tai laiska? Aika nolo myöntää, tiiän.

Eng: I’ve been listening for years my fiancé talking about driving a jet ski. We had big plans to take a ride in California but in the end it was just way too expensive so we decided not to do it. It doesn’t really bug me, instead it made me realize how cheap I tend to act while I am travelling. I really need to stop doing that, seriously.

Lisää tästä aiheesta

18 Kommenttia

Tiina, Kinttupolulla 4.2.2014 at 23.45

Pihi oon, mutta laiskaksi pitäis opetella ;) Koko päivän riippumatossa makoilu on mulle ihan mahdoton ajatus, jos on uudesta reissupaikasta kyse. Mieluummin koluan jalat rakoille ja kävelen kaikki mahdolliset matkat. Itseasiassa mun piheys on ihan huippuluokkaa ja monesti näen tosi paljon vaivaa, että säästän :D Ja jollain tavalla nautin myös, kun asiat voi tehdä mahdollisimman edullisesti ja riippumattomasti… Parhaat kokemukset on mulle aina ilmaisia :)

Vastaa
Inka 5.2.2014 at 8.23

Haha, mää oon taistellu ihan hullun pitkään sitä vastaan että olisin muka pihi mutta kai se pitää tunnustaa! :D Ja tuo laiskuuski on kyllä aika suhteellinen käsite. Ja kävely on kyllä munki juttu ihan satasella, vaikka ihan jokareissulla se ei kyllä tunnu hyvältä. :D Ja yhdyn niin tuohon, että parhaat kokemukset on ilmaisia, sillä sillon niistä osaa nauttia kaikkein aidoimmin! Ainakin mun mielestä. Ainakin joskus.

Vastaa
säppä 5.2.2014 at 1.20

Oon oppinu hölläämään budjetin kanssa ( nykyään välillä liianki hyvin…) mutta heti muistu mieleen yks juttu, mikä vielä vuosienkin jälkeen harmittaa! Yellowstonen lähellä on joku karhupuisto, jossa oli karhunpentuja, joita työntekijät oli hoitanu kotonaan ja ihan vasta tuonu sinne puistoon ne.. ihan mielettömän kesyjä ja sulosia ja menetin sydämeni niille täysin. Niitä ois saanu mennä silittelemään ja ruokkimaan suhteellisen pientä maksua vastaan ja mä hölmö skippasin! Kyllä oon monta kertaa kattellu kuvia ja kironnu, että miten paljon turhempaankin sitä on joskus muutaman kympin laittanu.. Söpöt eläimet on kyllä meikäläisen heikko kohta.

Vastaa
Inka 5.2.2014 at 8.24

Voi eii, pahinta on just tuo jos vielä vuosienkin päästä harmittaa! Noistahan sitä oppii parhaiten (kunhan ei mee sitten yli, haha! :D).Toivottavasti tuo on jääny ainoaksi, mikä jäi kaiveleen! Ei auta ko lähtä uudelleen, eipä sitä tiijä jos samanlainen tilanne sattuis kohille. :)

Vastaa
Satu VW / Destination Unknown 5.2.2014 at 2.57

Me tehdään aika vähän kalliita juttuja, juuri tuollaisissa vesiskooterihommissa olen siis pihi. Mutta, toisaalta en mieti lainkaan jos haluan vuokrata surffilaudan tai maastopyörän. Ja pitkissä lomissa parasta on se että voi olla sekä laiska että aktiivinen, me on täällä Uudessa-Seelannissa joinain päivinä menty aivan mieletöntä vauhtia, ja toisinaan otettu rennommin. Voi kun aina voisi lähteä reissuun useaksi viikoksi!! :)

Vastaa
Inka 5.2.2014 at 8.25

No nääpä sen sanoit, pitkät reissut on kyllä parasta mitä on! Ja eipä sitä pidemmällä matkalla jaksaiskaan olla joka päivä aktiivinen, pakko ottaa välillä iisisti. Ja ihana muuten ku jaksat käydä kommentoimassa sieltä asti! :)

Vastaa
Heidi / Auringon alla 5.2.2014 at 7.35

Pihi kyllä, laiskakin välillä :) Suunnitelmat voi olla suuria, mutta paikan päällä kumpi tahansa näistä edellä mainituista voi iskeä päälle ja suunnitelmia on muutettava. Olen kyllä valmis käyttämään rahaa, mutta mietin tarkkaan vaihtoehtoja, tyyliin “50 dollarilla kaksi henkeä söisi kerran keskihintaisessa ravintolassa tai muutaman kerran hampurilaispaikassa tai maksaisi yhden taksimatkan”. Mies on meillä enemmän “tänne asti kun tultiin, rahaa se vain on” -tyyppiä :)

Vastaa
Inka 5.2.2014 at 8.28

Tosi fiksuja pointteja Heidi! Ehkä tuo liittyy jollain tavalla myös spontaniuteen, että on valmis muuttamaan suunnitelmia tilanteen mukaan. Mää koitan aina miettiä että ei oo mitään järkeä maksaa tämmöstä summaa jos tiiän että sen jälkeen on huijattu olo (tiiät varmaan mitä tarkoitan) ja fiilis menee vähän pilalle siitä. Ja ei kai sitä kannata rehkiäkään, jos tuntuu siltä että vois ottaa iisisti. Pitäis ottaa oppia sun mieheltä, tuo on kuitenkin aika hyvä asenne! :)

Vastaa
Kea 5.2.2014 at 10.01

Mä oon kyllä mielettömän pihi kans. Esimerkkinä vaikka tää… Oon monta vuotta menny dollarin maksavalla karseella julkisella bussilla Sea-Tacin kentältä Southcenterin ostarille layovereilla ja odotellu bussia pienen ikuisuuden, sadatellu kun on ollu kiire takas kentälle eikä bussia kuulu jne. Vasta viime vuonna päätin ekaa kertaa et nyt riittää sniiduilu ja suon itelleni kerrankin pientä luksusta ja menin taksilla. Ei maksanu paljoa ja kannatti.

En myöskään yleensä suostu maksamaan turistinähtävyyksistä, kuten Eiffel-torni, Pisan kalteva torni ja muut vastaavat on myös jääny ylhäältä näkemättä koska mä oon piheilly niin pahasti. Mutta toisaalta ehkä mäkin oon nyt hiukka muuttunu ja kehittyny tässä ajattelussa, vaikka edelleen syön matkoilla mieluummin halvempaa ruokakaupan ruokaa tai pikaruokaa, kuin että kävisin hienoissa ravintoloissa tai missään missä pitäis jättää tippiä. :D

Toisaalta käytän kyllä rahaa sellaseen minkä oon etukäteen miettiny ja suunnitellu… kuten vitamiinit, meikit, kengät ja alusvaatteet, jne. joita raahaan aina mukana Jenkeistä vähintään kerran vuodessa. Koska ei niitä voi ostaa Suomesta kalliimmalla. Hullu mikä hullu.

Laiskuuden kanssa on vähän niin että pyrin kyllä tekemään ne jutut mitkä oon suunnitellu ja päättäny vaikka kuinka väsyttäis ja laiskottais, mutta mikä loma se olis jos ei koskaan saisi muuttaa mieltään ja ottaakin iisisti sykkimisen sijaan? Eli joskus laiskottaa liikaa ja on vaan kivempi jäädä sänkyyn nauttimaan vaikka hotellin lakanoista tai ystävien kodista, kuin lähteä johonkin väkisin.

Vastaa
Inka 5.2.2014 at 12.05

Tosi kivoja pointteja Kea! Mää tunnistan itessäni tuon saman, että raahaan sitten ihan hirveästi kamaa jenkeistä kun ne saa halvemmalla kuin Suomesta, mutta toisaalta sillä ei välttis oo mitään tekemistä sen piheyden kans vaan sehän on pelkästään järkevää! :D Ja mieluummin shoppaan muualla kuin Suomessa… Ihana tuo sun bussiesimerkki, haha! :D Olisin ite taatusti samanlainen, saa nähä millon raskin edes ajatella takseja. :D

Ja niin totta tuo viimeinen kappale. Lomalla pitääkin kyllä ottaa iisisti, mutta kieltämättä harmittaa vieläkin se, että jäätiin mieluummin autoon istumaan kuin oltais käyty kiertelemässä Yosemitessa vielä siinä yhdessä nurkassa. Noh, jotain jäi myös ens kerralle!

Vastaa
jyka 5.2.2014 at 12.56

Vesiskootterit on kalliita kappaleita ja varsinkin usassa niiden vuokra on varmasti kallis ilman että siinä mitään turistikusetusta on edes mukana. Halvoista maista voit saada varmaan 20 eurolla puoleksi tunniksi jonkun vanhan ja laiskan vehkeen alle. Pitää muistaa myös että tehokkaammat vesiskootterit kuluttaa ihan järkyttävän paljon. 100 litraa tunnissa kaasu auki ajaessa ei ole mahdottomuus.

Minäkin tunnustaudun pihiksi jätkäksi. Niin ne kaikki kaveritkin minusta sanoo :D
Pihtaan monissa pikkujutuissa joista kertyy sitten ajan kanssa isompi säästö. Ja ostelen sitten kaikkea kalliimpaa mitä tekee mieli, kuten matkoja, mistä monet haaveilee “kun ei ole rahaa”
Täällä mui nessa olisi tehnyt mieli käydä ajamassa enduroa mutta 390 USD:n hinta 4h ajelusta meni jo vähän yli.. Egyptissä maksoin samasta lystistä muistaakseeni 150e joka oli vielä siedettävä.
Tapasin täällä minuakin pihimmät ihmiset (britti ja kroatialainen). Ne missasi viimeisen bussin joten päättivät kävellä 10km koska taksi olisi maksanut $10… :D

Vastaa
Inka 5.2.2014 at 19.30

Haha, mahtavia kokemuksia! :D Iteki olisin varmaan päätynyt kävelemään, ei kai sitä nyt taksia tarvi jos on kaks tervettä jalkaa… Ja tuo on ihan totta, jos pihistelee perusjutuissa niin sillähän se reissaaminen mahdollistetaan, harmi (tai noh, harmi ja harmi) että sitä ei sitten osaaa välttämättä reissussakaan höllätä.

Mulla oli aika suuri henkinen prosessi että uskalsin tunnustaa olevani pihi. Vieläki kalskahtaa korvaan, mutta ehkä se on myönnettävä, ainakin joissakin asioissa!

Vastaa
Anne 5.2.2014 at 14.25

Musta on ihan okei olla pihi ja laiska. Helposti tulee siitä reissaamisesta sit semmosta suorittamista, että pakko nyt mennä kattoo toi juttu kun kerta tänne ollaan tultu (vaikkei yhtään huvittais). Monia asioita on varmaan iteltäkin jäänyt kokematta ja näkemättä rahanpuutteen ja laiskuuden takia, mutta eiköhän se ydin reissaamisessa pitäis kuitenkin olla se, että kunhan siitä itse nauttii!

Joskus ärsyttää sellaset puheet, että jos menet jonnekkin et voi olla siellä tekemättä tai näkemättä jotain tiettyä juttua. Me oltiin Nepalissa, eikä menty trekkaamaan. Jotkut piti meitä hulluina, me sanottiin että me ollaan nyt lomalla, halutaan juoda olutta ja nauttia hyvistä säistä ennen kotiinpaluuta ja that’s it. Voihan sitä aina sitten mennä takaisin, jos joku tekemättä jäänyt asia jää vaivaamaan.

Vastaa
Inka 5.2.2014 at 19.32

Aivan, nyt puhut Anne asiaa! Se kai se on tärkein että itelle jää hyvä fiilis omasta reissusta, eikä siihen tosiaan välttämättä tarvita niitä must see turistijuttuja. Välillä on vaan hankala muistaa, että minibudjettiomatoimimatkaajakin saa ottaa iisisti myös kaupunkilomalla, eikä kokoajan välttämättä tarvi juosta paikasta toiseen. Kauhia ko sitä on välillä omien ennakkoluulojensa uhri!

Vastaa
Amanda 6.2.2014 at 8.56

Ihan todella jees laiskotella ja pihistellä. Mä en myöskään ymmärrä asioita, joita olisi pakko tehdä (hatunnosto tässä Annelle päätöksestä olla trekkaamatta Nepalissa, jos siltä tuntui), mutta mutta, tuon sanottuani… Olen silti itse se riemuidiootti ja “kerran täällä vaan eletään” latteuksia laukova tyyppi reissun päällä. Jos jotain haluan tehdä, niin yleensä teen sen, vaikka maksaisinkin siitä liikaa.. Aijai, olipas muuten hauska postaus, piti ihan miettiä tätä asiaa!

Vastaa
Inka 6.2.2014 at 13.08

Haha, ihana että oot se riemuidiootti, parastahan on reissata kaverin kans joka jaksaa vielä innostua kaikesta ja menee täysillä eteenpäin saadakseen mahtavia kokemuksia! Eli kyllähän se on ihan fine tehdä myös niitä pakollisia turrejuttuja, kunhan niistä saa iloa ja niistä jää hyvä mieli! :) Ja hyvä jos postaus laittoi miettimään, jee! :)

Vastaa
Heli 11.2.2014 at 3.18

Anteeks, kommentoin näitä ihan jäljessä, pahoittelut siitä! :) Mut tää oli niin hauska postaus, et pakko sanoa pari sanaa omastakin piheilystä. Kantapään kautta oon oppinu, että turvallisuudesta kannattaa maksaa. Ensimmäiset reissut luhittiin aivan hirveissä hotelleissa ja hostelleissa, kun ne oli niin halpoja (pari euroa yö: Thaimaa, Malesia, Singapore). Vessat ei toiminu, lukkoja ei ollut, torakoita tippui ilmastoinnista, huonepuhelimet soi keskellä yötä, ku respan miehet soitteli meille kuulumispuheluita, katosta vuoti vettä sängylle jne. Koh Samuilla sitten eräässä syrjäisessä bungalowissa meidän kämppään sisälle pyrki kahdesti saman yön aikana tuntematon mies. Yksi kerta jäätiin Kreikassa kadulle yöksi, kun kaikki majoituspaikat oli varattu ja mitään ei oltu tietenkään etukäteen varattu. Noista kokemuksista johtuen ajattelen, että vaikka oisin pihi ruoan ja liikkumisen suhteen, niin majoituksen suhteen en ole. Jos joku paikka tuntuu turvattomalta, etsin paremman. Ja yleensä varaan majoituksen aina etukäteen, koska – ei – enää – ikinä – kadulla – nukkumista – kiitos! :D

Vastaa
Inka 11.2.2014 at 11.47

Haha, ei vitsi mitä kokemuksia! Ihana kun kommentoit, eikä mitään väliä vaikka vähän jälessä! :) Mää muistanki että oot kertonu joskus tuosta että jotku pyrki sisään teidän bungaloviin, aivan sairas juttu!! En tiiä kyllä ite miten olisin reagoinu tuossa tilanteessa, varmaan joko menny sängyn alle itkeen tai käyny vetään lättyyn sitä äijää, veikkaan tuota ensimmäistä… Tosi hyvä pointti tuo turvallisuuteen panostaminen, pisteet sille! Pidän mielessä, vaikka en oo (onneksi) joutunukaan kokemaan kantapään kautta. Ehkä kaikkien ei tarvi jos nää oot jo kokkeillu!

Vastaa

Jätä Kommentti