Pallontallaajat.net
Valikko

Pienkoneilla ympäri Keniaa

Kirjoittanut Inka 28.11.2016

Kenian-seikkailun aikana meidän matkaohjelma oli supertiivis, ja siirtymisiä oli valtavasti. Niistä kaikki mahdolliset tehtiin lentäen, ja se olikin aika jännittävä kokemus, sillä Kenian maansisäiset lennot hoitui todella hyvin eri tavalla verrattuna siihen, mihin Euroopassa on tottunut.

Matkatavarat luovutettiin pois jo ennen lentokentän terminaalirakennukseen astumista, ja kun käveltiin sisälle nairobilaiselle lentoasemalle, oli edessä turvatarkastus. Tuttuun tapaan metalliesineet pois taskusta ja läpivalaisuhihnalle, mutta täydestä vesipullosta tai laukkuun unohtuneista nestepakkauksista ei kukaan ollut kiinnostunut, sillä täällä hommia ei hoideta aivan samaan tapaan kuin Euroopassa.

Lähtöportti, tai oikeammin lentoasemarakennuksen aula oli vastassa aivan turvatarkastuksen vieressä ja siellä sitten odoteltiin. Jossain vaiheessa meidän kaikkien passit kerättiin ja ne palasivat hetken päästä takaisin boarding passien kanssa. Missään vaiheessa kenenkään henkilöllisyyttä ei tarkistettu, vaan pelkkien passien näkeminen riitti. Parasta tilanteessa olivat kuitenkin koneeseennoususkortit, sillä niiden virkaa toimittivat lentoyhtiön logolla varustellut suorakaiteen malliset muoviläpyskät, jotka takasivat pääsyn elämäni toiselle pienkonelennolle.

pienkonelento-keniassa pienkonelento-keniassa-2 pienkonelento-keniassa-3

Ja sitten odoteltiin, odoteltiin ja odoteltiin. Aamulla oli lähdetty aika kovalla kiireellä kohti lentokenttää, mutta siellä oli rutkasti aikaa odotella. Lentoja kuulutettiin, ja aula tyhjeni viimeistä matkustajaa myöten kunnes jäljellä oli enää meidän porukka. Siinä vaiheessa ehti saada hyvän annoksen paikallista hakuna matata -elämäntyyliä, eikä se kieltämättä tuntunut kovin pahalta toimivan wifin äärellä.

Lopulta mustilla boarding passeilla varusteltuja matkustajia kuulutettiin nousemaan koneeseen, ja meidän oli aika lähteä.

Kymmenpaikkainen Air Kenyan pienkone odotti matkustajia, ja me asteltiin varovasti sisälle: pienen korokkeen kautta lentokoneen portaita pitkin. Matkatavarat jätettiin koneen perällä olevan verhon taakse, ja istumapaikat saatiin valita itse. Turvavyöt olivat samanlaiset kuin autossa, ja mää suuntasin heti tietysti ikkunapaikalle. Lento kestäisi noin tunnin, ja sen aikana ehtisi katella maisemia, tai vaihtoehtoisesti (ja mun tapauksessa hyvin todennäköisesti) torkkua lentokoneen seinää vasten.

Meidän porukan noustua koneeseen se oli viimeistä paikkaa myöten täynnä. Matkustamohenkilökunta, eli pienkoneen ollessa kyseessä lentäjät, esittelivät koneen turvaohjeet ja tarjosivat minttukarkkia. Elämäni ekaa kertaa taisin olla lennolla, jossa molemmat ohjaamossa istuvat henkilöt olivat naisia, mikä herätti valtavasti luottamusta, vaikka en tosin osaa eritellä miksi.

Nopeasti kone lähti rullaamaan pitkin kiitorataa ja nousi lopulta ilmaan, vähän keikkuen ja heiluen mutta kuitenkin varman oloisesti. Nyt oli täydelliset olosuhteet lentopelolle, mutta päätin luottaa, sillä siinä muutaman kilometrin korkeudessa pienen kenialaisen lentokoneen kyydissä en oikein voinut muutakaan.

pienkonelento-keniassa-6 pienkonelento-keniassa-7 pienkonelento-keniassa-5 pienkonelento-keniassa-8 pienkonelento-keniassa-9 pienkonelento-keniassa-10

Noin tunnin mittainen lento sujui tosi vauhdilla, sillä katselin maisemia sen verran mitä torkahtelultani ehdin. Mun unenlahjat sai muutenkin tuolla matkalla jo lähes koomiset piirteet, kun oli ihan sama mikä tahansa välimatka meillä oli taitettavana, mun silmät lopsahti umpeen jo ensimmäisen kilometrin aikana. Viikon mittaisella reissulla vaihdeltiin tukikohtaa vähän väliä, ja maansisäisiä lentojakin koettiin kokonaiset neljä. Yhtä lukuunottamatta ne kaikki meni tiukasti unessa, ja se viimeisinkin olisi varmasti mennyt, ellei mulla olisi istunut vieressä puheliasta reissukumppania.

Maisemat pienkoneesta käsin olivat kuitenkin huikeat, ja ehdin bongata niin Nairobin kaupunkitunnelmia kuin Masai Maran kansallispuistoakin. Lopulta lento laskeutui paikkaan, jota ei voi kyllä hyvällä tahdollakaan kuvailla lentokentäksi, sillä suuri hiekkakenttä ei varsinaisesti muistuttanut sitä millään tavalla. Koneella oli kuitenkin riittävästi tilaa laskeutumiseen, ja noin viis minuttia sen jälkeen valkoinen Air Kenyan lentokone oli jo takaisin ilmassa matkalla kohti seuraavaa määränpäätä. Aika kätevää!

pienkonelento-keniassa-11 pienkonelento-keniassa-12 pienkonelento-keniassa-13 pienkonelento-keniassa-14 pienkonelento-keniassa-15

Kun lähdettiin muutama päivä myöhemmin pois samalta kentältä, oli meidän kone laskeutunut ensin vahingossa väärälle kentälle, ja siinä kun aikamme odoteltiin että se pääsi noukkimaan meidät mukaansa, jolkotteli lentokentän virkaa ajavalla aukiolla kasa seeproja. Only in Africa!

Reissun aikana pääsin lentämään paitsi Air Kenyan myös Safarilinkin pienkoneilla, ja vaikka tuo ensimmäinen taisi olla niistä kaikkein pienin, sain aika hyvän kuvan lentoturvallisuudesta Kenian sisällä. Noiden pikkukonelentokokemusten perusteella se on ensiluokkaista, ja vaikka välillä vähän rytkyttääkin, ei se aiheuta mitään kysymystä siitä, etteikö lentäminen olisi turvallista.

Välimatkojen taittamiseen maateitse voi Keniassa kulua ihan jäätävän pitkä aika. Muutaman sadan kilometrin matkalle voi mennä aivan helposti vaikka koko päivä, joten lennot on erityisesti lyhyellä reissulla fiksu valinta. Mitään halpaa lystiä se ei kuitenkaan oo, sillä nuo meidänkin lennot maksoi noin sata euroa naamaa kohden. Tosin tuolle elämykselle ei välttämättä voi oikein laittaa hintalappua, sillä olihan se ikimuistoista.

2 Kommenttia

vEERAPIRITA / AURINKORASVAA JA ALOE VEERAA 29.11.2016 at 15.43

Oi Keniaan olisi kyllä niin ihanaa päästä joku päivä! Oon kuolannu sun kuvien perään Instassa ja nyt löysin sun blogin, mistä pääseekin lisää kuolaamaan sun kuvia. Näyttää ja kuulostaa kyllä ihan huippureissulta!

Vastaa
Inka 29.11.2016 at 21.04

Ah, ihanaa, kiitos huipusta kommentista Veera! Suosittelen kyllä Keniaa lämpimästi, oli ihan mahtava reissu ja tietysti huikeat maisemat. :)

Vastaa

Jätä Kommentti