Pallontallaajat.net
Valikko

Kaikki irti Bangkokista: aivan liian pitkä matkapäivä

Kirjoittanut Inka 7.1.2017

Kotiinpaluun lähestyessä ei oo yks tai kaks kertaa kun mulle on iskenyt lähes pakokauhunomainen tila, että nytkö tää loppuu. Sen seurauksena viimeiset päivät suoritetaan täysiä ja otetaan kaikki irti kohteesta hinnalla millä hyvänsä. Juuri mitään en oo reissuvuosieni aikana oppinut, sillä niin kävi myös Thaimaassa.

Matkan viimeisenä aamuna herättiin tietysti samaan aikaan Bangkokin heräillessä, sillä luonnollisestikaan viimeisestä reissupäivästä ei voinut hukata sekuntiakaan. Aamulle oli lisäksi ohjelmassa jotain hyvin erityistä, sillä suunnattiin aamiaishuoneen sijasta ensimmäisenä meidän Bangkokin hotellin (SO Sofitel) kymmenenteen kerrokseen uima-altaalle.

bangkok-4bangkok bangkok-2

Infinity poolin kokeminen aasialaisen suurkaupungin yläpuolella on ehkä yksi maailman tunnetuimmista matkailukliseistä, mutta nyt kun oltiin ensimmäistä kertaa pelipaikoilla, ei sitä elämystä ollut vastustaminen. Ja olihan se aika siisti myös noin aamutuimaan. Oltiin aikaisempana iltana käyty uiskentelemassa pimeän tultua pilvenpiirtäjien tuomassa valossa, mutta kyllä tuossa aamuauringossakin oli oma tunnelmansa.

Tosin tähän väliin tunnustettakoot, että mulla ei käynyt uiminen mielen vieressäkään vaan jätin sen suosiolla Karimille. Vesi oli nimittäin aivan jäätävää vielä, kun aurinko ei ollut noussut kunnolla eikä ilman lämpötila ollut noussut vielä hellelukemiin (minkä ajatteleminen tuntuu nyt pakkasessa vähintään absurdilta).

Taivasalla sijaitseva uima-allas on kyllä kova myyntitykki täyteenrakennetuissa kaupungeissa, joissa ei muutamaa hassua puistoa lukuun ottamatta pääse oleskelemaan rennosti pihalla.

bangkok-7 bangkok-5 bangkok-6 bangkok-8

Viimeisen päivän ohjelmassa oli hotellin herkkuaamiaisen jälkeen jalkautua kohti Bangkokin tunnetuinta turistinähtävyyttä Grand Palacea, missä meillä oli jälleen tapaaminen Asserin kanssa. Lukuisista kyselyistä huolimatta kukaan taksikuski ei suostunut viemään meitä turrejen keskukseen, joten oltiin tyylikkäästi lähes tunti myöhässä konkoiltuamme paikalle pitkin kiinalaisia markkinoita ja ruuhkaisia bangkokilaisia katuja.

Vierailu Grand Palacessa on yks niitä niinsanottuja pakollisia kokemuksia mitä kaupungissa pitäis kokea, ja toki rakennukset oli upeita, en aivan täydellisesti kyllä lumoutunut niiden kauneudesta. Siitä huolimatta yksityiskohtien määrä ja se fakta että kaikki nuo rakennukset on pykätty vuosisatoja sitten, saa oivaltamaan oman pienuutensa melko vauhdilla.

bangkok-9 bangkok-10 bangkok-11 bangkok-12 bangkok-13 bangkok-14

Bongattiin muuten pari turistihuijausta palatsin liepeillä, kuten oli odotettavissa. Ensiksi kun oltiin vasta matkalla sisäänkäynnille tuli keski-ikäinen thaimaalainen mies jutustelemaan meille. Hetken kuluttua hän ilmoitti että nyt kun on suruaika just nyt palatsissa on hurja määrä paikallisia muistamassa kuningasta, eikä sinne kannata mennä. Sen sijaan hänen sukulaisellaan olisi tuk tuk jolla voisimme mennä vastaavaan upeaan palatsiin tuonnempana. Yeah right.

Toinen oli astetta törkeämpi huijausyritys, sillä sen takana oli viralliseen asuun pukeutunut palatsin työntekijä. Olin sonnustautunut polvet peittävään hameeseen ja heittänyt olkapäiden peitoksi huivin, mutta jostain syystä huivien käyttö on alueella kielletty, tai niitä ei ainakaan lasketa peittäviksi asusteiksi, joten jouduin vaatelainaamon jonoon. Siinä vieressä oli vartija tai joku vastaava työntekijä, joka ilmoitti siitä pisteestä alkavan jonotuksen kestävän tunnin, minkä lisäksi lippuluukullekin pitäisi jonottaa vielä toinen tunti. Vastapäinen kauppa tarjosi kuitenkin mahdollisuuden skipata jonotus vaatelainaamon edessä ja ostaa peittävät vaatteet. Lopulta seisoin jonossa ehkä kymmenisen minuuttia, joten huijaus oli aika selkeä.

Kuninkaan kuolemanjälkeinen suruaika näkyi kaikissa meidän reissun kohteissa, mutta kaikkein selvimmin Bangkokissa, missä varmaan 80 prosenttia paikallisista oli sonnustautunut surun väreihin eli mustaan tai valkoiseen. Asser kertoikin Uniqlon ja HM:n tyhjenneen mustista ja valkoisista paidoista kuolemaa seuranneina päivinä. Valtavat surijajoukot olivat liikkeellä erityisesti Grand Palacen ympärillä, missä liikenne suljettiin pitkäksi aikaa surusaattueiden tieltä.

Grand Palacen jälkeen koettiin vielä toinen pakollinen Bangkok-elämys ja piipahdettiin reppureissaajien rakastamalla Khao San Roadilla. Vierailu päiväsaikaan ei välttämättä ole todellisen travellerin valinta, mutta koska me oltiin vetelemässä hirsiä joka ilta jo yhdeksän pintaan, ei katu-uskottavuudelle liiennyt sijaa. Katu oli kyllä turistinähtävyys siinä missä muutkin eli sarjaa tulipahan käytyä mutta eipä tartte käydä uudestaan.

bangkok-18bangkok-15 bangkok-16 bangkok-17

Khao San Roadin jälkeen heitettiin hyvästit Asserille, minkä jälkeen meidän viimeinen reissupäivä otti aikamoisen harppauksen ankeuden suuntaan, sillä edessä oli tuliaisten hankkiminen. Oltiin jätetty ne viisaina matkailijoina viime tippaan, sillä ei haluttu roudailla ylimääräistä kamaa mukana pitkin saaria, eikä reilun vuorokauden mittainen pysähdys Bangkokissa ennen paluulentoa jättänyt muita vaihtoehtoja kuin hankkia tuliaiset viimeisellä mahdollisella hetkellä.

Otettiin suunnaksi valtavan massiivinen MBK-ostoskeskus, ja vaikka kuinka mukana oli lista ja tavoitteena selvitä ulos tunnissa, päädyttiin lopulta haahuilemaan ympäri ostoskeskusta ihan liian kauan. Dumpattiin lopulta puolet tuliaisideoista ja otettiin vaan välttämättömimmät (koska tuliaisethan on välttämättömiä) ja suunnattiin lopulta aivan kuolleina nauttimaan viimeisistä hetkistä hotellin vällyjen välissä.

Täytyi siis taas kerran todeta, että vaikka reissukokemusta alkaa olla jo jonkin verran edelleen on asioita, joita ei ikinä opi. Samalla kuitenkin oon sitä mieltä, että shoppailukatastrofia lukuun ottamatta päivä oli kuitenkin jokseenkin onnistunut, eli pieni suorittaja sisälläni nostaa räikän korkeuksiin ja heiluttaa sitä antaumuksella tällaisten päivien kunniaksi.

6 Kommenttia

Salla 8.1.2017 at 10.58

Haha, kyllähän sä osaat kirjottaa hyvin! :D

Vastaa
Inka 8.1.2017 at 20.29

:D :D Kiitos Salla!

Vastaa
Destination LOMAn Satu 8.1.2017 at 13.28

Hymyssä suin lueskelin täällä Bangkokin fiiliksiä. Hyvin kirjoitettu juttu. Olemme miettineet tuota Sofitel SO hotellia seuraavalle Aasian reissulle yhdeksi stopiksi. Mitä piditte siitä? Oliko hotelli eurojen arvoinen?

Vastaa
Inka 8.1.2017 at 20.30

Heh, kiitos kommentista! Se oli ihan huikea hotelli, yks parhaimpia missä oon yöpynyt, mikä on aika paljon sanottu. Yhden tai kahden yön majoitus voi hyvinkin olla hintansa väärti, mutta sen pidempää ei välttämättä. Aamiainen oli myös ihan huippu, joten jos reissubudjetissa on tilaa tuolle majapaikalle, niin kyllä siellä kannattaa majoittua!

Vastaa
Sari | SariKoo.fi 8.1.2017 at 22.17

MBK on kyllä yks helvetti, en ihmettele, että ootte olleet poikki tuollaisen päivän jälkeen. Mä oon kyllä surkein Bangkokin reissaaja ikinä, koskaan en oo käynyt Grand Palacella enkä Khao San Roadilla. Bangkokissa on kuitenkin tullut käytyä varmaan jo 6-7 kertaa. Ehkä sit ens kerralla, vai jätänkö suosiolla väliin?

Vastaa
Inka 10.1.2017 at 21.34

Haha, jätä ihmeessä väliin, jos oot noin pitkälle päässy niin ei kait se kannata. :D Ja ens kerralla (jos sellainen tulee), niin otan kyllä kartan mukaan MBK:hon.

Vastaa

Jätä Kommentti