Pallontallaajat.net
Valikko

Lumikenkäilemässä Levin tuntureilla

Kirjoittanut Inka 27.3.2017

Yhteistyössä Levin matkailu

Viikko sitten tehty Levin matka oli täynnä ensimmäisiä kertoja: ensimmäistä kertaa juoksutapahtumassa, ensimmäistä kertaa kaksistaan Millan kanssa reissussa, ensimmäistä kertaa Levillä ja ensimmäistä kertaa lumikenkäilemässä. Tuo viimeisin oli jotain, mikä oli pyörinyt mielessä tosi pitkään ja nyt oli siisti päästä viimein kokeilemaan, miten se tossu nousee hangessa.

Lumikenkäilyhän on superhelppoa, joten se sopi tosi hyvin sunnuntaipäivän aktiviteetiksi Arctic Challengen jälkeen. Ei ehkä heti aamupäivästä oltais jaksettu huippukelistä huolimatta lähteä vielä rinteeseen, joten lumikenkäily oli just sopiva aktiviteetti siihen hetkeen.  Noudettiin varusteet vuokraamosta ja noustiin hissillä rinteen laelle. Sauvat valmiina lähdettiin seuraamaan aluksi meidän edellispäivän jälkiä. Totesin aika nopeasti että mulla ei ollut kisan aikana ollut mitään hajua siitä, missä päin maailmaa oltiin menossa, sillä katse oli tiukasti reitissä ja maalissa. Onneksi maassa meni aika syvä jälki merkkinä Arctic Challengen reitistä.

Kuten ounastelin, lumikenkäily ei tuottanut ensikertalaisellekaan mitään vaikeuksia, vaan sen sijaan avasi rutkasti uusia mahdollisuuksia. Hanki piti tosi hyvin leveän kengän alla, ja sauvat toi apua niissä tilanteissa, kun tasapainoa piti vähän aikaa haeskella. Erityisesti nousut helpottui sauvojen avulla merkittävästi, joten ainakin ensimmäisen kokemuksen perusteella nappaan ne mukaan myös jatkossa.

Kivuttiin pikkuhiljaa rinteiden välisiä alueita ylemmäs ja ylemmäs, ja jos ei nyt ihan huipulle asti noustu, niin kyllä tunturimaisemat veti meitä magneetin tavoin kohti korkeuksia. Laskijoita oli muutenkin vain nimeksi, mutta rinteiden välisillä alueilla saatiin olla kyllä aivan keskenämme.

Ja se rauha mikä siellä vallitsi oli kyllä upeaa. Niitä maisemia katsellessa sitä taas ymmärsi Suomen luonnon upeuden ja sen, miten vähän sitä tulee loppujen lopuksi oikeastaan edes arvostettua. Kaikki tää on aika itsestään selvää, ja unohtuu nopeasti reissun päätyttyä. Ehkä kotimaan kauneus säilyy taas vähän aikaa muistissa tämän elämyksen jälkeen!

Lumikenkäiltiin kolmisen tuntia kevyellä tahdilla, vähän palautuen edellisestä päivästä. Oli hauskaa seikkailla metsissä ja katella maisemia kaikessa rauhassa varsinkin, kun edellispäivän lumimyrsky oli vaihtunut poutasäähän.

Uusi lajikokeilu oli kyllä tosi positiivinen elämys ja jäi mieleen erityisesti helppona tapana seikkailla tuntureissa, jos haluaa fiilistellä luontoa kaikessa rauhassa vaikkapa sen sijaan, että juoksisi pää ja pölli kainalossa hirveää kyytiä tunturia pitkin. Tätä vois todellakin kokeilla uudestaan!

2 Kommenttia

Milla - Pingviinimatkat 5.4.2017 at 13.39

Tää oli kyllä niin parasta mindfulnessia kuin kuvitella saattaa! Olipa ihanaa jakaa tämäkin kanssasi <3

Vastaa
Inka 5.4.2017 at 17.48

No eläpä mittään, niin olikin! Saapa nähä mitä keksitään seuraavaksi! :)

Vastaa

Jätä Kommentti