Pallontallaajat.net
Valikko

Millaisia reissaajia me oikeasti ollaan? 8 paljastusta minusta matkailijana

Kirjoittanut Inka 22.5.2017

Oman matkailijaidentiteetin löytäminen on mielenkiintoinen tie, jonka aikana sitä tekee itsestään monia havaintoja. Toiset niistä on suurempia kuin toiset, mutta yhtä lailla kaikki on merkittäviä.

Oon siinä uskossa että tiijän aika hyvin mitä haluan omilta reissuiltani kokea, mutta se ei oo ollut missään nimessä itsestään selvää. Onkin mennyt aika pitkään että kaupunkilomia raivoisasti suorittavasta matkailijasta on tullut kohteisiin rennolla asenteella (hehheh, tai sitten ei) suhtautuva aktiivilomailija. Ehkä rentoutta ja nimenomaan sitä lomailua mun pitää vielä viilata paremmaksi, mutta suunta on kuitenkin hyvä.

Siinä matkan varrella oon tehnyt itsestäni lukuisia havaintoja, jotka kokosin nyt yhdelle listalle. Tässäpä siis kahdeksan paljastusta matkailijaminästä:

1. Rakastan pakkaamista mutta vihaan laukkujen purkamista. Reissulta palattuani matkalaukku saattaa jäädä lojumaan eteisen lattialle päiväkausiksi, ja jos oon yksin kotona, jopa pidemmäksi aikaa. Mikään ei oo niin vastenmielistä kuin matkalaukun purkaminen tai kotiinpaluuta seuraava pyykkirumba.

2. Toisaalta puran tavarat kuitenkin matkakohteessa kaappeihin aina kun vietän samassa majapaikassa useamman päivän. Kun aloin reissata enemmän saatoin elää matkalaukusta helposti viikonkin siitä huolimatta, että majoituin samassa paikassa. Nykyisin laukusta eläminen kyllästyttää aika lailla, mistä syystä matkalaukun sisältö lentää kaaressa kaappeihin heti, jos vietän samassa paikassa kauemmin kuin yhden yön.

3. Meen aina portaita, siis aina. Se on asia joka saattaa aiheuttaa pientä ärsytystä reissukavereissa Karimia lukuun ottamatta, mutta jos valittavana on liukuportaat, hissi tai portaat, valitsen yleensä aina portaat. En tietenkään kipua seitsemänteen kerrokseen painavien kantamusten kanssa, mutta esimerkiksi lentokentillä mun valinta on hyvin usein liukuportaiden keskellä sijaitsevat (yleensä typötyhjät) perinteiset portaat riippumatta kantamuksista ja siitä, minkä valinnan reissukaverit tekevät.

4. Syön melko harvoin ravintoloissa. Blogin kautta munsta on saattanut välittyä lukijoille kuva siitä, että syön reissussa paljon ravintoloissa. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä käyn työmatkoja lukuun ottamatta tosi harvoin ravintoloissa ja yleensä kun käyn reissussa syömässä jossain, päätyy se kokemus myös blogiin. Poikkeuksena on tietysti Amerikka, missä pitää käydä ulkona syömässä vähän väliä, että ehtii maistaa joka kiskan hampurilaiset!

5. Nukun helposti. Niin lentokoneessa, junassa, bussissa, autossa kuin hotellissakin. Tähän mennessä ei oo vielä tullut vastaan paikkaa missä en olis saanut unta, vaikka toki huonosti nukuttuja hotelliöitä on takana. Lentokoneessa oon yleensä unessa jo siinä vaiheessa kun kone alkaa rullata kiitotielle, autossa taas erityisesti takapenkillä istuessa on täysin mahdotonta pysyä hereillä, mikäli matkaa on yli kymmenen kilometriä. Vänkärinä taas nukkuminen ei usein oo reiluuden vuoksi edes vaihtoehto, joten silloin isken vaikka tulitikut silmiin pysyäkseni hereillä.

6. Haluan aina kävellä kaikkialle, ja siitäkös reissukaverit riemastuvat. Aika harvalla kaupunkilomalla tulee lopulta käytettyä esimerkiksi julkisia jos välimatkat on viiden kilometrin luokkaa. Lontoon-kaupunkilomalla yksin ollessani kävelin päivässä 20 kilometriä, mikä oli mulle aivan täydellinen tapa seikkailla kaupungissa. Myös pyörä on hyvä vaihtoehto, mutta yleensä oon liian nynny sen selkään, varsinkin uudessa kohteessa.

7. Lentäminen on mulle aikaa. Monet vihaa lentämistä sen tehottomuuden takia, mutta mää koen lentämisen olevan mahdollisuus tehdä kaikkea sitä mihin muuten ei välttämättä olis niin helposti aikaa. Niitä asioita ovat vaikkapa hömppäleffojen katselu, kuvien käsittely ja blogin kirjoittaminen. Tämäkin postaus on syntynyt paltiarallaa kymmenen kilometrin korkeudessa.

8. Mulla on yleensä aina omat eväät lennolla. Budjettireissaajan ohjenuora numero yksi: älä ikinä osta lentokoneruokaa. Tosispurgu ottaa mukaan omat eväät ja välttää sitä kautta kiusaukset narahtaa lentokoneruokaan tai lentokenttien kalliisiin pähkinäsekoituksiin. Vettä saa hanasta, joten sitäkään ei tarvitse ostaa, kun mukana on aina oma juomapullo.

Monet näistä on aika yleisiä ja uskonkin siellä ruutujen toisella puolella olevan monia jotka voi samaistua useampaankin kohtaan. Löytyykö kohtalotovereita?

Lisää tästä aiheesta

15 Kommenttia

Unnukka 23.5.2017 at 8.11

Kaupunkilomat ja kävely! Pettämätön kombo. Se on joskus jo melkein meditatiivista!

Vastaa
Inka 25.5.2017 at 7.41

Tuo on kyllä niin totta! Yks syy miksi odotan kovasti tulevaa Lontoo-reissua on juurikin se, että pääsee jalan seikkailemaan ja samalla nollaamaan. Siinä ei juuri muuta tarvi!

Vastaa
Mari 23.5.2017 at 11.04

Ehdottomasti omat eväät koneessa! Ja mulla on myös tapana nukkua kaikki lento-, juna- ja bussimatkat, joten tuossa siirtymävaiheessa oon vähän onnetonta reissuseuraa ;) Mutta hei, mikä on ‘vänkäri’? :D

Vastaa
Sini 23.5.2017 at 23.19

Vänkäri on se joka istuu kuskin vieressä :)

Vastaa
Inka 25.5.2017 at 7.42

Jes, hyvä Mari!! Ja vänkäri on tosiaan apukuski kuten Sini tiesi. Jännä että se ei oo kainuulaiselle tuttu vaikka ollaan käytännössä naapureita!

Vastaa
Tylsää matkailua 23.5.2017 at 17.38

Tylsää matkailua (vain ja ainoastaan “me mennään kun saadaan näkyvyyttä”), kirjoitusasu täysin ala-arvoista ja pahoittelen, eivätkä kuvatkaan puhuttele. Työnnät itsesi joka koloon kasvoillasi, siis ihmetystä herättää, kuka on kiinnostunut tavastasi matkailla tyyliin, ostin porkkanan ja nyt syön sen tässä sängyssä- ei jatkoon tavallasi kirjoittaa saati kuvillasi. Bye bye

Vastaa
Inka 25.5.2017 at 7.47

Kiitos kommentista Anne! Harmi juttu että blogi (tai tässä tapauksessa ilmeisesti meikä) herättää niin vahvoja negatiivisia fiiliksiä että piti ihan erikseen tulla kommentoimaan. Mutta ei huolta, blogimaailma on täynnä ihan huippublogeja, ja hyvää luettavaa ilman mun naamaa löytyy vaikkapa Stilettikorkokanta-, Deep Reed Blues- tai Vaihda vapaalle -blogeista.

Kivaa kevättä!

Vastaa
sanni / lempihetkiä. 23.5.2017 at 20.04

Kävely! Yksin matkailun parhaita puolia on just se et voi kävellä vaikka kaikki matkat ja just omaan tahtiin (y) ja omat eväät, aina, varsinkin lentokoneessa. Pihi on pihi, etenkin reissussa.

Vastaa
Inka 25.5.2017 at 7.48

Jes, juuri näin!! Mikään ei oo yhtä tehokas ja samaan aikaan rento tapa tutustua matkakohteeseen kuin siellä kävely, ihan huippua!

Vastaa
Suunnaton 23.5.2017 at 20.40

Tunnistin itseni täysin ylisuorittavasta kaupunkilomailijasta :D Tosin myös mulla on menossa siirtyminen kaupunkilomista aktiivi(luonto)lomailuun.
Matkalaukulla on paha tapa jäädä purkamatta, mikä toisaalta on ihan hyvä. Etenkin lyhyille työreissuille lähtee mukaan usein samat tavarat, jolloin laukkukin on edellisen reissun jäljiltä jo valmiiksi puoliksi pakattu :)

Vastaa
Inka 25.5.2017 at 7.50

Haha, mulla on välillä sama homma tuon matkalaukkuasian kanssa, esim nyt jätin tahallaan Kroatian jälkeen laukun osittain purkamatta kun tiesin että parin päivän päästä on seuraava reissu. Laiska purkaja kiittää. :D

Vastaa
Destination LOMAn Satu 24.5.2017 at 17.39

Ja mä niin inhoan pakkaamista, mutta tavarat puran aina heti kohteessa sekä kotona

Vastaa
Inka 25.5.2017 at 7.50

Oho, mielenkiintoista! Mutta tuo on kyllä hyvä just noin päin, voisin vaihtaa! :D

Vastaa
Ode 24.5.2017 at 17.49

Ylisuorittava kaupunkilomailija! Hep! Joskus olen ihan valinnut kohteen niin, että siellä ei tarvitse juosta aamusta iltaan nähtävyyksillä. Olen myös tajunnut, että olen enemmän luontomatkailija kuin kaupunkilomailija. Tai siis ne parhaimmat muistot ja tarinat on aina jostain pöpeliköstä, ei asfaltilta. Ja mä toimin suklaapatukoilla! Laukussa on aina hätävara-twix nälkäkiukkujen ehkäisyyn. Mulla jäi aina laukut purkamatta mutta menin sitten naimisiin miehen kanssa, joka on puolen tunnin sisällä kotiinpalusta laittanut pyykit pyörimään ja käynyt postit läpi. Hurjasti muuten auttaa, kun lajittelee pyykit jo reissussa ja sitten vaan nakkelee valmiit läjät vuorollaan koneeseen.

Vastaa
Inka 25.5.2017 at 7.53

Haha, ei vitsi repesin tuolle suklaapatukkakommentille. :D :D Niin hyvä!!!

Tekis kyllä hyvää itelleki joskus kokeilla tarkoituksella mennä johonkin semmoiseen, missä ei oo mitään tarvetta ravata nähtävyyksillä.

Ja hei onpa hyvä vinkki, pitää testata tuota pyykin lajittelua, jos se helpottais edes vähän. Ja mun mies on muuten ihan samanlainen, ei kyllä vauhdita mun laukkujen purkamista millään tavalla…

Vastaa

Jätä Kommentti