Pallontallaajat.net
Valikko

Sopiva aloitus Madeiran-seikkailulle: Ponta de São Lourençon vaellus

Kirjoittanut Inka 2.6.2017

Odotin ennakkoon Madeiran-työmatkalta kaikkein eniten luontoelämyksiä ja hulppeita maisemia, enkä toden totta joutunut pettymään. Muun muassa Pingviinimatkat-blogista tuttu ystäväni Milla oli hehkuttanut saarta ennakkoon niin paljon, että tiesin melko tarkasti, että nyt oltaisiin vähintään silmiähivelevien näkymien äärellä. Ne lupaukset lunastettiin heti reissun alkuun, sillä ensimmäisenä Madeiran-päivänä suuntasin saaren itäisimpään kolkkaan Ponta de São Lourençon vaellukselle.

Kyseessä on noin neljän kilometrin mittainen vaellusreitti, joka kuljetaan hobittimaiseen tyyliin sinne ja takaisin, jolloin koko reissun pituudeksi tulee rapeat kahdeksan kilsaa. Reitti on yksi saaren suosituimmista, mutta tuona toukokuisena aamupäivänä matkalla ei onneksi ollut juurikaan ruuhkaa. Välillä jouduttiin toki kävelemään jonossa sillä reitti on melko kapea, ja sen päässä käydään vain kääntymässä joten vastaantulijoita oli vähän väliä.

Ponta de São Lourenço oli aika loistava aloitus Madeiran maisemailotulitukselle, sillä se mykisti jo alkumetreiltä lähtien. Karut kalliot, kukkivat niityt ja turkoosina kimaltava merimaisema samassa näkymässä vetivät myös mun polvet veteliksi. Ihan tajutonta, miten yhteen paikkaan voikin mahtua monta niin huikeaa näkymää!

Reitin valloittamisessa kului yllättävän pitkä aika, sillä meillä meni siihen useampi tunti. Toki maasto on paikoitellen hyvinkin haastavaa, ja lämpötilan noustessa samaan aikaan auringon kanssa vaikeustaso nousee myös. Vastaan tuli kuitenkin välillä ihan vitivalkoitukkaisia mummoja, joten siinä vaiheessa ei voinut muuta kuin uskotella itelle että ei tää tunnu missään ja mennä vaan.

Reitti päättyi aivan niemen kärkeen, mistä avautui Atlantti. Se ei kuitenkaan ollut mun silmissä matkan paras vaihe, vaan kuten niin monesti muulloinkin, myös nyt matka oli päämäärää tärkeämpi, sillä reitin varrella oli muutamia aivan tajuttomia paikkoja. Oma suosikki oli ehdottomasti kohta, joka sijaitsi lähes siellä kaikkein itäisimmässä kohdassa ja mistä avautui länsisuuntaan hyvin poukkoileva maisema. Tää oli jotain, mitä lättä-Suomessa asuva osaa arvostaa!

Koska reitti on tosi suosittu panostetaan siellä myös vierailijoiden turvallisuuteen, ja pahimmilla paikoilla oli tukevat kaiteet. Korken paikan kammo ja muut nynnyilyt loistivat tälläkin kertaa poissaolollaan, joten alan pikkuhiljaa uskoa, että pahimmat pelot on jo selätetty ja nyt on seikkailujen vuoro. En kuitenkaan lähde vielä soittelemaan räikkää, mutta toivo on kova!

Me vaellettiin reitti melko hissuksiin, mutta vastaan tuli paikallisia hurjapäitä, jotka kävivät vetämässä kahdeksan kilometrin lenkin polkujuoksutyyliin melko vauhdilla. Siinä saikin varmasti aikamoisen treenin, kun konkoili ylös ja alas vähän väliä. Harha-askeleille ei todellakaan oo tuolla reitillä sijaa, joten ehkä menisin ite kuitenkin lönkyttämään vähän turvallisimmille reiteille.

Mikäli Ponta de São Lourenço alkoi kiinnostaa (toivottavasti, sillä se todella kannattaa), suosittelen lukemaan reitistä myös Lähtöportti-blogin Mikan postauksen.

Lisää tästä aiheesta

2 Kommenttia

Mika / Lähtöportti 3.6.2017 at 19.06

Ponta de São Lourenço on kyllä todella kaunis, ja nuo luonnon värit ihan uskomattomia. Tätä lukiessa alkoi jo tehdä mieli palata tällekin niemelle, mutta pian alkavalle reissulle on niin monta mulle uutta patikkapolkua mielessä, että saa nähdä… Mahtavaa että Madeira sykähdytti suakin ja kiitos linkkauksesta :)

Vastaa
Inka 5.6.2017 at 15.06

No todellakin sykähdytti ja ole hyvä! Sun postausta oli tosi kiva lukea ja palata sen avulla takas tunnelmiin. Ihan mahtavaa reissua, toivottavasti löydätte taas kerran upeita maisemia ja uusia paikkoja. :)

Vastaa

Jätä Kommentti