Pallontallaajat.net
Valikko

Fiilikset Lontoon-viikonlopun jälkeen

Kirjoittanut Inka 5.6.2017

Olin viikonlopun Lontoossa. Olin suunnitellut viettäväni huolettoman viikonlopun Euroopan lempikaupungissani ajatellen lauantain ja sunnuntain sisältävän pääasiassa shoppailua, syömistä ja hurjasti kävelyä. Ehkä soin jo ennen reissua ajatuksen sille, että yksin matkailu mahdollistaisi hetken itsetutkiskelua ja veisi mua askeleen enemmän kohti sitä ihmistä mikä haluaisin tässä elämässä olla, mutta sen kummempia pohdintoja en ollut tuolle viikonlopulle kaavaillut. Toisin kuitenkin kävi.

Sunnuntaiaamuna heräsin viestitulvaan, kun ystävät ja perheenjäsenet tarkistivat mun olevan kunnossa. Todellisuus iski vasta kun kerkesin nopeiden vastausten jälkeen tsekata uutiset, ja luin edellisyön tapahtumista. Aika tosi läheltä piti, tavallaan.

Majoituin parin kilsan päässä päässä London Bridgeltä. Sillä hetkellä kun valkoinen pakettiauto kurvasi ihmisjoukkoon, minä tosin olin jo pitkän päivän ja parin tunnin aikaeron uuvuttamana syvässä unessa. Sunnuntaiksi oltiin sovittu Annikan kanssa brunssi Southwarkin alueelle aivan Borough Marketin lähelle, missä pakettiautoista rientäneet puukkomiehet riehuivat. Kaikki paikat oli kuitenki poikkeuksellisesti kiinni, joten saatiin keksiä toinen vaihtoehto ekalle suunnitelmalle. Lisäksi poliiseja ja median edustajia oli lähes kaikkialla aivan valtavasti.

Näin matkailijana vois olla helppo säikähtää tällaisesta ja todeta, että turvallisinta olis varmaan pysytellä kotona. Mun ajatus oli sunnuntaina toisenlainen ja totesin, että sillä hetkellä kun mää nostin pääni hostellipedillä olleesta tyynystä, ei maailmassa varmaan ollut turvallisempaa paikkaa olla. Tilanteen jo rauhoituttua useita tunteja aikaisemmin sattuneen iskun jälkeen oli helppo luottaa siihen, että Lontoon virkavalta oli ehtinyt kaikkialle.

Terrorismin pelon kanssa toiminee sama ajattelutapa kuin lentopelonkin kanssa: se on ihan turhaa, sillä jos jotain on sattuakseen, sille tuskin mahtaa yhtään mitään edes pelkäämällä. Kun nykymaailmassa räjähtelee niin itä- kuin länsinaapurissakin, ei Helsingissäkään voi kuvitella olevansa täysin turvassa. Se kait pitänee vaan hyväksyä, ellei halua muuttaa takaisin Yli-Iihin.

Kuten aina elämässä, myös matkaillessa on pakko ottaa riskejä mikäli haluaa nähdä ja kokea uusia paikkoja, kulttuureja sekä elämyksiä. Matkailusta on tavallaan turvallisuus kaukana, mutta toisaalta niin se on elämästäkin noin yleensä.

Lontoon tapahtumat järkyttivät tietysti aika lailla erityisesti, kun sattui olemaan juuri silloin paikan päällä mutta myös sen takia että kyseessä on kaupunki, johon mulla on niin suuri rakkaussuhde että palaan sinne vuosi toisensa jälkeen. Kun vastailin läheisten viesteihin olevani elossa ja merkitsin Facebookiin olevani turvassa mietin toivoneeni joskus aikaisemmin, ettei mun tarvis koskaan tehdä kumpaakaan noista asioista. Näköjään kerta se on ensimmäinenkin.

Nyt tuntuu että tää vaan on muistutus siitä että maailma on nykypäivänä tällainen, eikä sille voi oikein mitään. Kuitenkin nyt jos koskaan tarvitaan rohkeutta, sillä jos jotain haluaa elämässä tehdä on se tehtävä siitä huolimatta, että jotain vois sattua.

4 Kommenttia

Annika 5.6.2017 at 17.52

Oli todella kiva nähdä! Vaikka olikin vähän ikävämpi fiilis Lontoossa tänä viikonloppuna… Mutta olet ihan oikeassa, ei tällaisten asioiden pidä antaa vaikuttaa, täällä Lontoossa jatkuu arki ihan normaalisti, enkä itse ainakaan ole huomannut että Lontoo tuntuisi erilaiselta kaikkien näiden tapahtumien jälkeen.

Vastaa
Inka 7.6.2017 at 20.43

No oli kyllä kivaa! Ja nähdään jatkossa toivottavasti useammin! :)

Vastaa
Kea | Deep Red Blues 5.6.2017 at 23.16

Ei pidä antaa nykyään niin mielipuolisen maailmanmenon estää elämistä, silloin terroristien toimet ovat päässeet vaikuttamaan. Sitä ne haluaisi, että eläisimme kaikki pelossa. Hyvä teksti Inka!

Vastaa
Inka 7.6.2017 at 20.43

Juuri näin Kea! :)

Vastaa

Jätä Kommentti