Pallontallaajat.net
Valikko

Rento lorvimispäivä Lontoossa

Kirjoittanut Inka 8.7.2017

Kävin kesäkuun alussa pari päivää Lontoossa, ja vaikka reissu sattuikin keskelle aivan jäätävää reissukautta, tiesi se siitä huolimatta paikkansa. Vain minä ja Lontoo, siinä on kombo joka toimii joka kerta, vaikka en noin muuten ihan hirveästi olekaan yksin matkailija.

Kahdelle päivälle en ollut suunnitellut oikeastaan mitään. Siinä missä oon aikaisemmilla reissuilla asettanut itselleni kovan tavoitteen löytää jotain uutta ja siistiä kaupungista, tällä kertaa halusin vaan pyöriä niissä samoissa tutuissa paikoissa ja pysyä visusti omalla mukavuusalueellani. Eikä se mikään huono idea ollut, sillä reissun aikana koetut elämykset oli aivan ässiä!

Matkapäivät ei tosiaan pitäneet sisällään yhtään mitään ihmeellistä. Kävelin ahkerasti paikasta toiseen ja fiilistelon Lontoon katujen tunnelmaa niin kovasti kuin kykenin. Kävin shoppailemassa Oxford Streetillä ja Carnaby Streetillä, kiertelin Sohon pikkukatuja, istuskelin puistoissa, nappasin perinteiset puistopäikkärit (yksin reissatessa mukana oli tietysti myös pieni jännitysaspekti), kuuntelin kovasti äänikirjoja ja nautin kaupungin tunnelmasta. Kun kävely alkoi tuntua jaloissa hyppäsin pyörän selkään, ja muistin aika nopeasti miksi se ei välttämättä oo hyvä idea Lontoon iltapäiväruuhkassa varsinkaan, jos automaattisesti ajaa väärällä puolen tietä…

Päivä sujui tosi nopeasti, ja löysin uusia lempipaikkoja niin Leicester Squarelta kuin Hyde Parkistakin. Oli muuten hauska huomata miten oon onnistunut missaamaan Leicester Squaren, sillä kävin siellä ekaa kertaa vasta toissa reissulla. Mun lempipaikka Lontoossa on ehdottomasti Trafalgar Square, mutta kyllä nuo kaupungin muutkin turreaukiot on kieltämättä aika tunnelmallisia!

Siinä missä olin edellisellä reissulla päässyt tosi helpolla majoituksen suhteen löytämällä hyvän ja halvan majapaikan lähes sormia napsauttamalla, oli tällä kertaa majoituksen etsiminen huomattavasti työläämpää. Kesäkuu on tietysti huomattavasti syksyä kiireisempää matkustusaikaa, ja jotenkin vetkuttelin majapaikan varaamisen kanssa viimeiseen asti. Kävin toki vähän väliä jo hyvissä ajoin tsekkailemassa majapaikkoja, mutta kun mitään täysin sopivalta vaikuttavaa ei tullut vastaan, jätin varauksen odottamaan. Sama toistui useita kertoja, kunnes tajusin paria viikkoa ennen reissua että mulla ei oo vieläkään majapaikkaa!

Silloin ei ollut enää saumaa vitkutella, ja buukkasin lopulta itelleni hostellimajoituksen. Mulla on Lontoosta hyviä ja huonoja hostellikokemuksia, mutta viimeisimmän, Lauran kanssa koetun Generator-hostellimajoituksen kokemusten perusteella uskalsin varata itelleni hostellipedin pitkästä aikaa, ja vielä hyvillä mielin. Valkkasin Hostelwordin valikoimassa saatavilla olevista majapaikoista parhaimmat arvostelut saaneen hostellin, ja maksoin sänkypaikastani noin 30 euroa sen enempää harmittelematta. Halpaa kuin saippua, ainakin jos vertaa hotelleihin.

Majoituin lopulta siis Lontoon Wombats-hostellissa. Saman ketjun hostellit on tullut testattua pariin otteeseen Wienissä, eikä tälläkään kertaa tarvinnut pettyä. Majoituin kuuden tytön dormissa, missä oli oma kylpyhuone, joten perusmukavuudet oli taattu. Oli ilahduttavaa huomata että tässä hostellissa oli oikeastaan kaikki mitä reissaaja kaipaa huoneen oman kylppärin lisäksi: lukolliset kaapit, sängyn yhteydessä oleva pieni hylly, lamppu sekä sähköpistoke. Tosin huoneessa oli aivan tautisen kuuma kun saavuin sinne aurinkoisen päivän päätteeksi, mutta ikkunat avattuani alkoi taas hengittäminenkin olla helpompaa.

Koin kieltämättä oloni vähän käppyräksi siellä niiden just ja just parikymppisten reissaajien joukossa. Ikä- ja aikaero näkyi esimerkiksi siinä että mää saavuin tyylilleni uskollisena hostelliin joskus seitsemän pintaan ja olin vaivoin hereillä yheksään. Nukahdin lopulta huoneeseen johon yksikään huonekaveri ei ollut vielä palannut. :D Aamulla nousin vastaavasti seiskan pintaan, tosin innokkaimmat kaupunkilomailijat oli siihen mennessä jo nousseet, mutta ehdin vaihtaa muutaman sanan ennen lähtöä yöllä liikenteessä olleen misun kanssa, joka kertoi omat fiiliksensä yön tapahtumista.

Kuten kirjoitin jo aikaisemmin, ekan päivän rento tunnelma sai vähän kolhuja yön tapahtumien myötä. Lontoo oli kuitenkin taas kerran sama vanha tuttu, ja munsta alkaakin tuntua että näistä kaksipäiväisistä kahdenkeskisistä kohtaamisista saattaa tulla tapa!

Jätä Kommentti