Pallontallaajat.net
Valikko

Nirso Singaporessa: oliko maailman paras ruokakaupunki oikeasti hyvä?

Kirjoittanut Inka 21.2.2018

Ilman toiseksi viimeisen päivän laksa-annosta olisin voinut sanoa, että enpä pitänyt Singaporessa syötyä ruokaa juuri minnään. Onneksi kohdalle sattui loppumetreillä kuitenkin tosi hyvä vaihtoehto, joka sai avaamaan silmät siitä, miten mahtavia herkkuja maailmalla on vielä tarjottavanaan.

Tämä setti oli täysosuma.

Oon kirjoittanut aikaisemminkin mun monista ruokavammoista. Yleensä pärjään niiden kanssa melko vaivattomasti, mutta Singaporessa kyllä meinas mennä hermot. Erityisesti varmaan sen takia että mulla oli aika isot odotukset kaupungin ruokatarjonnan suhteen, sillä Singapore on tunnetusti maailman ruokapääkaupunki, joka on kerännyt vuolaita kehuja niin katukeittiöiden ystäviltä kuin pöytäliinapaikkoja kannattavilta. Uskoin siis löytäväni rutkasti myös nirson makuun sopivaa sapuskaa.

Mun ruokavammat kattaa singaporelaisittain semihankalan kombon: sianliha, äyriäiset ja sienet on hell no -listalla, enkä siis voi mennä esimerkiksi kasvissyöjämentaliteetilla, sillä kaupungissa missä valtaosa hawker centereistä tarjoaa pääasiassa kiinalaista, on sieniä lähes jokaisessa kasvisruoassa. Myös monet kiinalaiset ruokapaikat saattavat paistaa esimerkiksi kanan tai kasvikset laardissa, vaikka sianlihaa ei annoksessa olisikaan. Olin siis aika ajoin melko nälissäni etsimässä kojua, mistä löytyisi nirsollekin syötävää. Sellaisia toki oli rutkasti, mutta oli tietysti täysin oma vika, kun mitään tajunnan räjäyttäviä ruokaelämyksiä ei irronnut kovin helpolla.

Food courtien sijaan Singaporessa puhutaan siis hawker centereistä, jotka ovat täynnä vieri vieressä olevia ruokakojuja. Keskellä on iso kasa pöytiä tuoleineen, ja alueelta löytyy yleensä paitsi käsienpesumahdollisuus myös vessa. Singaporen tyylilä paikat on tosi siistejä, ja kumaraselkäiset vanhukset (ja joissain harvoissa tapauksissa myös nuoremmat) siivoavat pöydän melkein heti, kun asiakas poistuu paikalta.

Singaporen ruokamaailman parhaimmisto löytynee sieltä missä paikallisetkin syövät, eli juuri noista hawker centereistä. Vaikka ravintolat voi vaikuttaa nopeasti vilaistuna tosi vaatimattomilta, on kojujen joukossa niin bibi gourmand -mainittuja kuin michelin-tähditettyjäkin ravintoloita. Nämä onkin niitä paikkoja, missä pääsee herkuttelemaan michelin-tasoisella sapuskalla parilla eurolla!

Meiltä jäi tähdet sekä muut maailman parhaiksi kehutut kojut kokeilematta useista yrityksistä huolimatta, sillä joko oltiin liikkeellä väärään aikaan (Singapore Famous Rojak) tai sitten ei onnistuttu löytämään koko kojua (Liao Fan Hong Kong Soya Sauce Chicken Rice & Noodle). Siitä huolimatta mahat saatiin täyteen tosi edullisesti, sillä ruoat maksoi 3,5–5,5 Singaporen dollaria eli 2,5–4 euroa. Mahat täyttyi halvalla, vaikka nirso välillä mutristelikin.

Mikä siinä ruuassa sitten mätti? Aluksi itkeskelin kiinalaisen ruuan makumaailmalle, joka ei vaan nappaa. Söin kuitenkin kiinalaista ekaa kertaa sitten vuoden 2011 enkä vaan yhtä tai kahta vaan ihan reilusti useamman kerran. Sieltä löytyi myös hyviä juttuja, joten tää reissu taatusti työnsi mua vähemmän nirsoilevaan suuntaan. Intialaisessa ruuassa taas häiritsi hiton huonolaatuinen liha, ja huvitti huomattavasti kun tilailin ihan mielissään thaimaalaista sellaisen tullessa vastaan, sillä aikoinaan myöskään thaimaalainen ruoka ei ollut riittävästi räjäyttämään tämän nirson makumaailmaa.

Luojan kiitos tokavikan päivän superherkulliselle tofulaksalle ja kevätkääryleille, jotka muodosti niin hyvän setin, että samat herkut piti käydä syömässä vielä seuraavanakin päivänä. Se herkkusetti löytyi muuten aivan sattumalta hotellin parkkipaikan toisella puolella sijaitsevasta ruokakojukeskittymästä, jota ei edes varsinaiseksi hawker centeriksi voi kutsua. Alla olevat suosikit löytyivät Waterloo Streetin ruokakeskittymässä sijaitsevasta Kwan Inn Vegetarian Food -kojusta. Nam!

Me ehdittiin käydä reilun viikon mittaisella reissulla yhteensä noin kymmenessä hawker centerissä, joten aika monta paikkaa tuli nähtyä. Vaikka ihan kaikki ei missään nimessä ollut täysosumia, kaksi suosikkia löytyi,sillä ainakin kaupungin kauneimmaksi kehuttu Lau Pa Sat ja intialaiseen ruokaan painottuva Tekka Center kannattaa kokea!

Käytiin tsekkaamassa myös esimerkiksi Maxwell Food Centre (kahteen otteeseen heti reissun aluksi!), Amoy Street Food Centre, Golden Mile Food Centre sekä Sentosan saarella sijaitseva Malaysian Food Street. Kaikkia en edes muista, mutta varmaa on että jos on yhtään vähemmän nirso, kaikista löytyy takuuvarmasti ruokaelämyksiä!

Tilattiin annoksia vähän vaihdellen joko jaettavaksi tai sitten molemmille omat, mikä oli tosi hyvä valinta. Jos oltaisiin aina tilattu kummallekin omat annokset olis puolet varmasti jäänyt useammin kuin kerran syömättä, joten evästen jakaminen oli hyvä idea. Esimerkiksi kanariisin kanssa mukaan tuli usein myös erillinen liemikulho, joten vaikka annokset eivät olleetkaan jättimäisiä, riitti niissä aivan hyvin syötävää kahdelle.

Pitäisikö sitten lopettaa matkustaminen, tai ainakin märinä, jos ei kohdemaan ruokakulttuuri edes kelpaa? Ihan varmasti monen mielestä, mutta ite aattelim vielä kokeilla. En muinoin aluksi tykännyt edes libanonilaisesta, joten jospa muidenkin maiden keittiöiden kans olis vielä toivoa.

Ja pahoittelut vielä etukäteen kaikille jotka loukkaantuu syvästi siitä, että en osannu mennä oikeisiin ruokapaikkoihin heti ja kehtaan sen takia valittaa siitä internetissä. Singaporesta olisin kuitenkin odottanut löytäväni hieman helpommin niitä lähes täysosumia jatkuvien hutien sijaan. Tällä kertaa vankkumaton etsintä onneksi tuotti tulosta, ja uskon että niin käy myös tulevilla (ruoka-)seikkailuilla!

Milä on sun lemppari Singaporessa, mikä mulla jäi kokematta tai ymmärtämättä?

Lisää tästä aiheesta

8 Kommenttia

Heli P. 22.2.2018 at 7.58

Rehelliset jutut on parhaita! Itse olen lähes kaikkiruokainen, mutta tulevan matkaseurueen nuorimmat jäsenet pakottavat kompromisseihin myös ruokapaikkojen suhteen :)

Vastaa
Inka 23.2.2018 at 20.09

Ah, kaikkiruokaisuus! Siinä on jotain, minkä vois opetella. Ihanaa reissua teille! :)

Vastaa
Ullis 22.2.2018 at 9.10

Ehkä vähän saman tyylisiä kokemuksia Singaporesta! Mua ei kiinalainen keittiö myöskään hirveästi houkuta, ja pork porridget sun muut oli vähän liikaa meikälle. Söin kyllä Singaporessa silti tosi kivasti. Parhaimman ruoka-annoksen taisin vetäistä erään ison metroaseman (en saa nyt päähäni nimeä, joku Ubis tai Ibus.. :D) ostarikäytävän kanavarraskojusta. Erilaisia kanavartaita erilaisilla marinaadeilla, eikä hintaakaan tainnut olla kuin 50 senttiä kappaleelta. Maistui!

Vastaa
Inka 23.2.2018 at 20.10

Huh, miten helpottavaa kuulla! Aattelin saavani kaikkien Singaporen fanien vihat niskoihini tällä postauksella… Kanavartaat oli kyllä edullisia, meki maistettiin niitä vikana päivänä Changilla vaikka aiemminki olis ollu mahiksia. Vieläki harmittaa, että suosikkiannos löytyi vasta viime metreillä, mutta tietääpähän ensi kerralla suorilta, mihin suunnata.

Vastaa
Anne 23.2.2018 at 7.52

Kiitos rehellisestä jutusta! Nyt ainakin tiedän, että minullakin tulee olemaan ongelmia Singaporessa, jos ja kun sinne joskus päädyn.

Itsekin olen nirso ja no-no listalla on paljon juttuja. Aasiassa tämä korostuu erityisesti. Japani oli ihana maa, mutta syöminen oli hiukan hankalaa välillä! :)

Vastaa
Inka 23.2.2018 at 20.11

Mää oon jotenkin kauhulla odottanut just noita Aasian-seikkailua ruokailun näkökulmasta. Voisin kuvitella että Kiinan-matkalla pitäisi paastota, mutta ehkä tässä saa itseä edes vähän koulittua kehittyneemmäksi ruokailijaksi, ennen kuin sellaiset seikkailut tulee eteen.

Vastaa
Elina | Vaihda vapaalle 6.3.2018 at 13.08

Jätin aiemmin ruokapostauksen väliin, mutta nyt piti tulla lukemaan tämä, kun luin uusimmasta postauksesta, että täällä puhutaan nirsoilusta eli just mun juttu! :D Mun on vaikea kuvitella ketään mua nirsompaa, mutta olet säkin näköjään vähän hankala. ;) Ei mene täälläkään äyriäiset eikä sienet alas millään ja niiden lisäksi on sitten noin miljoona muuta juttua, jotka jää lautaselle, joten I FEEL YOU!

Vastaa
Inka 6.3.2018 at 21.12

Haha, ai vähän hankala? :D Nirsoilu on vähä vaikia juttu, mutta kyllä me varmaan tässä maailmassa selvitään. Ihanaa että muutkin uskaltaa tunnustaa että ei kaikki maistu! Perusruoka kelepaa, mutta uusien makujen kanssa on kyllä aina vähän totuttelemista. Pienin askelin, tsemppiä meille nirsoille!

Vastaa

Jätä Kommentti