Pallontallaajat.net
Valikko

Vaellusretki Islannissa: Thingvellirin kansallispuisto

Kirjoittanut Inka 6.6.2018

Kirkas aamu, aurinkoinen sää ja ympärillä edellisiltana tutuksi tulleita tyyppejä, joiden nimistä muistaa ehkä puolet. Sillä tunnelmalla lähdin oranssissa Haglöfsin gore-takissani elämäni ensimmäiselle Islannin kansallispuistovaellukselle. Olin varautunut hillittömään tuuleen, vesisateeseen ja kylmyyteen, mutta vaikutti siltä että tuona päivänä ei vettä sataisi. Työmatkan tiukkaan ohjelmaan ei mahtunut kuin yksi vaellus ja sekin verrattain lähelle: vajaan 40 kilometrin päässä Reykjavikista sijaitsevaan Thingvellirin kansallispuistoon.

Tätä retkeä odotin koko Islannin-matkalta ehkä eniten, sillä kuvissa nähdyt hulppeat kansallispuistomaisemat, uskomattomat vuoret, mahtavat vesiputoukset ja muut unohtumattomat näkymät oli piirtyneet mun verkkokalvolle niin tiukasti, että en millään meinannut malttaa! Vaikka vaellus oli vain vajaat kymmenen kilometriä, päätin silti odottaa tähänastisen elämäni parasta Islannin-seikkailua.

Aloitettiin vaellus iskemällä kengät Islannin maaperän mutaan tunnetuissa Game of Thrones -maisemissa ja lähdettiin liikkeelle. Tuuli oli hyytävä, ja mietin alusta alkaen välikerroksen kaivamista repusta, sillä vaikka sää oli aurinkoinen oli puistossa oikeasti tosi kylmä. Reitti oli melko helppokulkuinen, mutta maisemiin oli silti paikoin haastava keskittyä, kun piti varoa seuraavaa askelta.

Tuon reissun yksi parhaimpia juttuja oli ihan mahtava reissuporukka, sillä mukana oli tosi kansainvälinen joukko toimittajia aina New Yorkista Lontooseen ja tietty myös Helsinki–Tukholma-akselille. Oli kiinnostavaa kuulla Thingvellirin maisemien äärellä tyyppien töistä ja reissusuunnitelmista sekä siitä, millaista on olla toimittaja eri paikoissa. Mukana oli muun muassa brittiläisen The Sun -skandaalilehden toimittaja, joka osoittautui työpaikkansa maineesta huolimatta supersymppikseksi tyypiksi.

Vaelluksen aikana pääsin paitsi kuulemaan hurjista seikkailuista myös näkemään paljon, ja päällimmäisenä mieleen retken jäi ensimmäinen pysähdys, kun Islannin jalkamallomaajoukkueen fanipaitaan sonnustautuneet oppaat tarjoili meille Thingvellirin järvivettä, mikä oli tosi kylmää ja tosi hyvää! Lähdeveden juominen vaelluksella on aina parasta, ja niin se oli tälläkin kertaa mieleenpainuva elämys. :)

Reissu eteni hiljakseltaan kohti Öxarárfossin vesiputousta, mikä oli erinomainen päätöspiste vaellukselle. Thingvellirin vaellus oli tuon reissun ainoa tilaisuus päästä Islannin luonnon keskelle, eli Islantiin on siis pakko päästä uudestaan kunnon luontoseikkailulle!

Haaveissa siintää jäätiköiden näkeminen, maan muiden upeiden vesiputousten kokeminen sekä tietysti ihan perinteinen kultaisen kierroksen road trip.  Esimerkiksi tästä Maaritin postauksesta välittyy niin upeita tunnelmia ja kauniita maisemia, että maahan on pakko päästä vielä uudestaan, ja ajan kanssa!

Lisää tästä aiheesta

Jätä Kommentti