Pallontallaajat.net
Valikko

Neljä syytä, miksi rakastan turbulenssia

Kirjoittanut Inka 12.8.2018

Voisin olla tosi lentopelkoinen, ellen aktiivisesti pyrkis siihen, etten ole. Esimerkiksi edellisellä pitkällä lennolla, matkalla Dallasista Reykjavikiin, kävi erikoisesti ja en saanut unta. Jostain takavasemmalta mielen kiemuroihin tuli ajatus, että mitä jos kaikki menisiki pieleen ja kone alkaisi osoittaa putoamisen merkkejä. Siinä sitten mietin miten hyödyntäisin koneen wifin lähettämällä whatsappissa ääniviestejä rakkaimmille viimeisinä hetkinäni ja yritin analysoida, mitä kaikkea mielessä kävisi hetkeä ennen traagista kuolemaa selittämättömässä lento-onnettomuudessa.

Jep, ei järin fiksua toimintaa ihmiseltä, joka aikoo matkustaa lentokoneella vielä joskus elämäasään.

Lentopelko ei koskaan oo kovin kaukana

Puoliunisista harhakuvista huolimatta en onneksi onnistunut nappaamaan jäätävää lentopelkoa tuolla kertaa. Muistan kuitenkin, että jossain vaiheessa oli tilanne, että mun piti aktiivisesti olla miettimättä noita juttuja koska tuntui siltä, että lentopelko oli lähellä.

Tavallisesti mun suhtautuminen lentopelkoon on sama kuin muissakin liikennevälineissä: jos jotain tapahtuu, minä en voi sille mitään joten pelkääminen ei auta yhtään. Siispä tyydyn yleensä osaani tilanteessa kuin tilanteessa enkä juuri koskaan pelkää kenenkään kyydissä, vaikka tiukkojakin tilanteita olisi. Pelkotilojen luoman paniikin siirtäminen muille tai pahimmassa tapauksessa jopa kuskille on yleensä viimeinen virhe.

Oonkin jostain syystä aina tykännyt turbulenssista, vaikka useimmat lentomatkustajat inhoaa sitä syvästi. Matkustettuani muutaman kerran lentopelkoisten ystävien kanssa oon jäänyt miettimään meidän hyvin erilaista suhtautumista turbulenssiin. Mulla toki nousee myös vahvoja tunteita turbulenssin hetkellä, mutta ne on aika positiivisia: turbulenssi tuntuu hauskalta!

Tämän aatoksen inspiroimana jäin miettimään turbulenssia ja pohtimaan, miksi se herättää mulle niin positiivisia fiiliksiä. Listasin ajatukset ylös, jos ne saisi jonkun turbulenssiin nihkeästi suhtautuvan muuttamaan käsitystään edes hiukan neutraalimpaan suuntaan.

Tässä siis neljä syytä, miksi rakastan turbulenssia!

1. Harvinaista herkkua

En tiedä onko se vaan mun tilanne, mutta sanoisin oman noin kymmenen aktiivisen matkailuvuoden tuoman kokemuksen perusteella turbulenssin olleen melko harvinaista. Mun matkoilla sitä on sattunut ehkä yhdellä kymmenestä lennosta – tai ainakin niin että olisin sen huomannut.

Harvinaisuuden tunteen vuoksi ilahdun joka kerta, kun tajuan kokevani turbulenssia.

2. Turbulenssin aikana nukkuu paremmin

Lentokoneessa nukkuminen on asia, jossa oon mestari. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta korsaan koneessa yleensä alta aikayksikön, ja esimerkiksi Oulun-lennot mulla on tapana nukkua kokonaan, noususta laskuun.

Turbulenssin aikana nukkuminen on jotenkin vielä mukavampaa, kun kone hytkyy rauhassa yleensä suht tasaiseen tahtiin. Kun kroppa on täysin rentona unen vuoksi, turbulenssin aiheuttamiin liikkeisiin mukautuminen onnistuu helposti.

On ehkä liikaa väittää turbulenssin parantavan unen laatua, sillä kovan turbulenssin aiheuttamaan liikehdintään yleensä kyllä herää, mutta ei se kyllä suorastaan unta häiritse, sillä mukavan heilunnan jälkeen palaa takaisin unen pariin melko vauhdilla.

3. Olo on kuin huvipuistolaitteessa

Heh heh, tää saa varmaan aika monen lentopelkoisen niskakarvat nousemaan pystyyn. Mitä kovempi turbulenssi, sitä paremmin se ottaa vatsanpohjasta ja fiilis on kuten nousussa tai huvipuistolaitteessa. Paniikin sijaan yritän siis suhtautua turbulenssiin iloiten.

4. Turvallisuuden merkki

Lentomatkustamisesta ja lentokoneista kertovista kirjoista pulliaismatkustajille kaikkein tunnetuin lienee Cockpit Confidential, jonka on kirjoittanut lentäjä Patrick Smith. Kirjassa ilmenee muun muassa se, että koneen putoaminen turbulenssin aikana on lähes mahdotonta ja että kapteenien päätavoite turbulenssissa on saada kone heilumaan mahdollisimman vähän. Syitä on kaksi: heiluminen on epämukavaa matkustajille, minkä lisäksi turbulenssin aikana koneessa liikkuminen (mikä on toki kiellettyä mutta silti sitä tapahtuu) altistaa kaatumisille, kolahduksille ja muille vastaaville onnettomuuksille.

Tieto siitä, että lentoreittejä ei tavallisesti muuteta pahankaan turbulenssin vuoksi on rauhoittava. Ainakin siinä mielessä, että kertoo turbulenssia pidettävän niin pienenä pahana, ettei sen takia kannata tehdä ylimääräistä mutkaa.

Jos turbulenssin aikana lentäjien suurin aihe on matkustajien kahvin läikkyminen eikä kone oikeastaan voi sen aikana tai siitä johtuen pudota, nautin minä ainakin siitä tiedosta silloin, kun heiluminen alkaa. Nyt ainakin pysytään ilmassa!

Kerro omat lentopelkoon liittyvät tarinasi!

Tiiän turbulenssin olevan monille se pahin painajainen ja paniikin hetki. Kuten postauksen alussa kerroin, ei munkaan fiilikset oo välttämättä aina tällaiset. Oon joutunu ja joudun edelleenkin tekemään töitä sen eteen, etten alkaisi pelkäämään lentämistä.

Näiden asioiden muistaminen ja ajattelun muuttaminen niiden suuntaan helpottaa kuitenkin hurjasti ja auttaa mua pitämään lentopelon loitolla. Siitä syystä mietin muun muassa näitä juttuja melko aktiivisesti matkustaessani.

Meillä on kaikilla omat keinot sysätä pelot syrjään ja nauttia matkasta. Toisilla se onnistuu helpommin kuin toisilla, joilla se ei luonnistu laisinkaan.

Mua kiinnostaisi kuulla teidän lentopelkotarinoita. Millaisessa tilanteessa lentopelko nostaa rumaa päätään, ottaako se vallan vai eikö pelota ikinä?

 

Lisää tästä aiheesta

6 Kommenttia

Jani 13.8.2018 at 19.27

Lentoreittien suunnittelussa otetaan huomioon ensisijaisesti valitseva sää ja siihen mahdollisesti liityvät turbulenssialueet, jotka pyritään aina kiertämään – tai lentämällä sen yli tai ali mikäli se on vaan mahdollisista. Viimeisenä keinona sitten ajaa epävakaan ilmamassan läpi – myös ukkospilvien. Pienempien vyöhykkeiden läpi yleensä lennetään, tai jos CAT tulee kohdalle niin tilanteen mukaan. CATit (eli Clear Air Turbulence) ovat niitä haastavampia, mutta nykyisin näistäkin tieto tulee toisilta koneilta. Nykyisen ilmastomuutoksen aikana turbulenssit ovat jatkuvasti lisääntyneet, mm. kun suihkuviratukset alkavat muuttaa paikkojaan. Olen itse ollut noin 300 lennolla, ja tilanteita on ollut — myös epämukavia, joissa osa matkustajista huutaa pelosta pidemmän ajan ja lentohenkilökunta on myös itse vöissä kiinni. Eipä näistä nauttinut paljoakaan kun pää hakkaa ikkunaan, kiljunta on kovaa ja sähköt pätkivät matkustamossa…. ja moottorit huutavat täysillä.

Vastaa
Inka 19.8.2018 at 7.42

Olipa kiinnostavaa luettavaa! Tiedot vaihtelee selvästi paljon eri lähteiden mukaan, mistä aun tiedot on saatu? Mun matkailukokemus on selvästi joko huomattavasti vaatimattomampi kuin sun tai vaihtoehtoisesti oon ollu tosi onnekas, kun oon välttynyt noin ikäviltä kokemuksilta. Ei varmasti naurattaisi, jos joutuisi vastaavaan tilanteeseen!

Vastaa
Laura / Matka Maailman Ympäri 80 Vuodessa 14.8.2018 at 6.23

Harvoin tuohon turbulenssiin tosiaan törmää ja mukava tietää, että putoaminen ei ole kovin tödennäköinen vaihtoehto. En tosin ahdistu hytkymisestä. Tuo onkin hyvä konsti saada pelkojaan kuriin, kun kirjoittaa listoja ja yrittää miettiä asioita myös toiselta kantilta.

Vastaa
Inka 19.8.2018 at 7.40

Jep, mun kohdalla toimii parhaiten juuri se, että aktiiviseti miettii ja kirjaa ylös niitäpositiivisia juttuja, joiden avulla voi järkeillä tiensä kauas pelosta. Onneksi turbulenssi ei aiheita audistuneisuutta sullakaan, hyvä me!

Vastaa
Emilia/Matkan varrella 15.8.2018 at 9.16

Tätä tekstiä lukiessani tajusin että hetkonen, mäkin taidan tykätä turbulenssista! Kelkka kääntyi nelisen vuotta sitten kun lennettiin Atlantin yllä ihan jäätävässä turbulenssissa, joka jatkui 3,5 tuntia. Ei saanut nousta ylös ollenkaan ja lentoemot jätti huomiotta kaikki matkustajien pyynnöt. Matkustamo täyttyi välissä kiljahduksista ja välillä lasten itkusta, mutta kun se vihdoin oli ohi olin niin helpottunut, ja arvasin ettei mikään turbulenssi tuntuisi enää sen jälkeen missään. Ei tullut traumoja eikä pahaa oloa. Poikaystävä sen sijaan ryntäsi vessaan laattaamaan… :D

Vastaa
Inka 19.8.2018 at 7.39

Ohhoh, kuulostaa hullulta kokemukselta! Voi olla että oma mieli muuttuis aika vauhdilla noin massiivisen turbulenssin jälkeen, tiedä häntä. Onneksi vaikutukset suhun oli positiivisia, eikä laattailusta tarvinnut kärsiä omalla kohdalla.

Vastaa

Jätä Kommentti