Pallontallaajat.net
Valikko

Yksi päivä Barcelonassa – mitä valita?

Kirjoittanut Inka 28.10.2018

Meidän Katalonian-reissun majapaikka sijaitsi noin tunnin ajomatkan päässä Barcelonasta, joten oli itsestään selvää, että sinne oli päästävä. Mun aikaisemmat kokemukset kaupungin suhteen rajoittuivat vuoden 2012 yksin tehdylle kaupunkimatkalle, joten oli jo hyvinkin aika verestää muistoja. Kaupunki oli jäänyt mieleen superromanttisena kohteena, mihin halusin ehdottomasti vielä palata Karimin kanssa. Noh, nyt oli sen aika, ja kaiken hyvän päälle sain mukaan vielä viis muuta reissukaveria!

Kaupunkireissut isolla jengillä on aina vähän ongelmallisia. Karim on todennut viimeistään vuoden 2013 road tripin jälkeen neljän ihmisen olevan ehdoton maksimi yhteen porukkaan kaupunkilomalla, sillä muutoin vallataan koko katu eikä jokaisen poukkoillessa eri suuntiin hommasta tule juuri mitään. Barcelonasta saatiin siis nauttia seitsemän ihmisen poukkoilusta ja hienosti meni, sillä kaikki nähtiin mitä pitikin eikä kukaan menny hukkaan.

Meidän porukasta minä olin ainoa, joka oli käynyt Barcelonassa mutta vuoden 2012 kaupunkilomasta ei rehellisyyden nimissä ollut ihan hirveän paljon mielen päällä enää tässä vaiheessa. Muistin Sagrada Familian, Parc Güellin, Passeig de Gracian ja sen, että tammikuussa oli yhtenä päivänä 17 astetta ja auringonpaistetta. Ei siis varsinaisesti ihan mitään hyödyllistä.

Aikamme suurkaupungin tarjontaa pähkäiltyämme päätettiin, että päivän aikana pitää nähdä ainakin Sagrada Familia ja Parc Güell. Otettiin ensimmäiseksi suunnaksi kirkko, mutta sitä ennen auto piti saada johonkin parkkiin. Oletus oli että katuparkin löytäminen on liian haastavaa, joten päädyttiin lopulta viemään auto Barcelona Nord -bussiaseman parkkihalliin. Se oli ihan hyvä idea, sillä parkkihalli sijaitsi reilun kilometrin päässä Sagrada Familiasta. Jaksettiin siis hyvin kävellä kirkolle, ja samalla päästiin haistelemaan kaupunkitunnelmia.

Sagrada Familialta hypättiin metroon, jolla suihkaistiin Parc Güelliin. Gaudín suunnittelema puistoalue sijaitsee reilun kahden kilometrin päässä kirkolta, mutta koska mukana oli myös heikompisaattoisia, päätettiin ehdottomasti suunnata kirkolle jotenkin muuten kuin jalan. Päästiin metrolla melko lähelle, ja pienen kahvilapitstopin jälkeen jaksettiin kivuta kukkulan laelle, missä puisto sijaitsee.

Paljon oli muuttunut kuudessa vuodessa! Ite puisto oli tietysti entisensä, mutta olin aika järkyttynyt siitä, miten näköalaterasseille pääsystä oli alettu rahastaa. Vajaa kymppi siitä että pääsi hetkeksi ennalta varatussa aikaslotissa ottamaan halutut turrekuvat tuntui suorastaan ryöstöltä varsinkin, kun sama rahastus toistui molemmissa ykköspaikoissa. Onneksi näkymät oli tullut tallennettua jo aiemmalla reissulla!

Muutoin puisto oli ihan yhtä huikea elämys kuin aikaisemmallakin kerralla, ja vaikka nytkin matkailijoita oli aika paljon, vaikka ei tietenkään mitään verrattuna kesäkuukausiin, sai puistossa nautiskella paikoitellen melkeen omissa oloissaankin.

Puiston jälkeen oltiin kaikki aika kypsää kauraa ja valmiita kotimatkalle. Paluu autolle sujui melko näppärästi, sillä puolet porukasta hyppäsi taksiin Parc Güellissä ja suuntasi parkkihalliin, kun me loput päätettiin kävellä niin pitkälle kuin ehdittäisiin, ennen kuin autokööristä ensimmäinen ehtisi tulla meitä hakemaan. Näin saatiin vähän nähdä myös katukuvaa kaikessa rauhassa!

Tuon yhden päivän perusteella Barcelonasta ei välittynyt mitenkään ruusuinen kuva, mutta onneksi aiempi kokemus osoitti kaupungin olevan maineensa veroinen. Ja tältäkin reissulta jäi kivoja fiiliksiä, erityisesti puistosta, mutta siitäkään huolimatta kukaan ei matkan loppupään haastatteluissa nostanut Barcelonaa reissun suosikkihetkien joukkoon.

Lisää tästä aiheesta

Jätä Kommentti