Pallontallaajat.net
Valikko

Tyttöjen viikonloppu Lontoossa

Kirjoittanut Inka 7.12.2018

Kavereiden kanssa tehdyt reissut on ikimuistoisia! Olin taas pitkästä aikaa perinteisellä tyttöjen reissulla ja ai että, miten hyvin akkuja sai ladattua jo kolmessa päivässä ihan vaan lörpöttelemällä turhanpäiväisiä mutta samalla sillä hetkellä hyvin tärkeiltä tuntuvia juttuja, shoppailemalla rennosti mutta harkitusti, syömällä hyvin ja haahuilemalla ympäri Euroopan lempikaupunkia. Tästä pitäisi tehdä säännöllinen tapa!

Suunnattiin Lontooseen perjantaiaamuna yhdessä mun vanhojen työkavereiden Nellan ja Annan kanssa. Mun pitkäaikainen työpari Krista muutti syksyllä Lontooseen opintojen perässä, eikä kukaan meistä aikonut jättää käyttämättä mahdollisuutta tyttöjen viikonlopusta Lontoossa. Reissu osoittautuikin kuningasideaksi, sillä kaikki meni pieniä kommelluksia lukuun ottamatta täysin nappiin!

Viikonlopun ohjelmassa ei ollut mitään lukittua, ja naureskeltiinkin sille, miten jokainen meistä tunsi olonsa enemmän tai vähemmän vapaamatkustajaksi matkan alkajaisiksi, kun mitään valmisteluja ei oltu tehty lentojen ja majoituksen varaamista enempää. Oli helppo lähteä matkaan, kun tiesi jo etukäteen Lontoosta löytyvän takuuvarmasti kiinnostavaa tekemistä vaikka viikkokausiksi.

Matka alkoi heti jännittävissä tunnelmissa, kun yksi meistä sai alkajaisiksi ensimmäisestä ravintolasta allergian vuoksi anafylaktisen shokin. Hengenvaarallisen allergisen reaktion yllättäessä matkasuunnitelmat vaihtui hetkessä, ja sen sijaan että oltaisiin suunnattu Kristan opiskelija-asuntoon viemään matkatavarat säilöön siihen saakka että päästään meidän majapaikkaan, suunnattiin asuntolan vieressä sijaitsevaan silmäsairaalaan. Emergency-osastolla meidät otettiin onneksi asiallisesti vastaan, ja silmäsairaalastakin löytyi asiantuntevaa henkilöstöä hoitamaan ensiapu hengenvaarallisessa tilanteessa. Meillä oli todella onnea matkassa, kun shokin ensioireet huomattiin nopeasti ja sairaala sijaitsi lähellä.

Silmäsairaalan ensiavusta suhattiin vielä ambulanssilla läheiseen yleissairaalaan, mistä päästiin jonkun tunnin jälkeen poistumaan, kun tarpeelliset kokeet oli tehty ja uskallettiin todeta selvinneemme säikähdyksellä. Tosin tässä vaiheessa mainittakoon ettei ambulanssissa ollut tilaa meidän koko seurueelle, joten käytiin viemässä matkatavarat Kristalle ja ostamassa evästä sairaalaa varten, jotta siinä odotellessa pystyttiin syömään suklaakeksejä tunnelman keventämiseksi.

Kun sairaalaepisodi oli ohitse, oltiin valmiita ottamaan Lontoo haltuun! Kello oli jo sen verran että päästiin jo sisään meidän majapaikkaan, joka sijaitsi Hoxton Squaren alueella. Perinteisen hotellin sijaan oltiin buukattu Hotels.comin kautta Sonderin asunto, jonne astuessa leuat loksahti kaikilta lähes sijoiltaan. Kahden makuuhuoneen kämppä oli mahtava, ja siitä on luvassa vielä oma postauksensa.

Nopean freesauksen jälkeen alkoi olla jo sudennälkä, mutta onneksi apu löytyi läheltä: meidän talon ulko-ovea vastapäätä sijaitsevasta ravintolasta. Syötiin reissussa paljon ja hyvin, mistä johtuen mulla on kerrankin ravintolavinkkejä jaettavaksi Lontoosta! Nekin tosin on luvassa myöhemmin, sillä nyt keskitytään muuhun kuin ruokaan.

Eka päivä meni aika pitkälti sairaalaepisodin ympärillä, ja Lontoon, tai ylipäätään sen että oltiin Englannissa, fiilistelyt jäi odottamaan seuraavaan päivään. Lauantaina kuitenkin nautittiin kaupungista edellispäivänkin edestä!

Aamiaisen jälkeen suunnattiin tutuille turrehuudeille Annan ja Nellan kanssa Kristan suunnatessa yliopistolle ahertamaan ryhmätyön parissa, ja käveltiin jalat kipeiksi osittain annettiin runtua myös budjetille.

Reitti kulki aika tuttujen pelipaikkojen lävitse. Aloitettiin matka Covent Gardenista, jonka pikkuputiikit ja hauska tunnelma nostatti Lontoo-fiiliksen omiin sfääreihinsä. Kävin nappaamassa maailman parhaat sukkahousut Heistin pop-upista ja jatkettiin matkaa Leicester Squaren väkijoukon läpi Piccadilly Circusiin, ja sieltä taas Sohoon. Whole Foods teehyllyineen kuuluu mun vakiokohteisiin Lontoossa, eikä sitä voinut ohittaa tälläkään kertaa.

Carnaby streetin jouluvalojen lähestyessä suupielet alkoi lähennellä korvia, sillä juuri Lontoon överit jouluvalot oli asia, mitä kaikki meistä oli odottaneet kaikkein eniten! Sohon tunnelma oli ihana, vaikka Black Friday -viikonlopun vuoksi jengiä oli varmasti liikkeellä normaaliakin enemmän. Se ei kuitenkaan juuri haitannut! Alueen pikkuputiikit jaksaa ihastuttaa kerta toisensa jälkeen, mutta parin kaupan jälkeen suunnattiin seuraavaan täsmäiskukohteeseen: Regent Streetin Uniqlon kasmirneuleosastolle.

Regent Streetin jouluvalot oli upeat, mutta ihmispaljous oli aivan jäätävä! Jengiä tursusi joka puolelta ja kadut kävi vauhdilla ihan liian kapeiksi. Onneksi kuitenkin jo viereisellä pikkukadulla oli enemmän tilaa, ja päästiin pakenemaan lähestyvää hermoromahdusta.

Päätettiin yhteistuumin suunnata syömään ja istuskelemaan hetkeksi, jotta oltaisiin valmiita seuraavaan haasteeseen: Oxford Streetin Primarkiin. Kyseinen kauppa on ehkä koko Lontoon kamalin ja ehdottomasti huonoin idea on vierailla siellä lauantai-iltapäivällä, kun jättimäinen liike pursuaa rekkien välissä harhailevia shoppailijoita. Primarkista on pakko mainita se, että irlantilaispulju on halpakaupoista ehkä hirvein, eikä siinä ole vastuullisuuden häivääkään. En oo ylpeä siitä että käyn siellä lähes jokaisen Lontoon-reissun yhteydessä. Vastuullisuus on aihe jota pidän tärkeänä, eikä Primark voisi olla siitä kauempana, mutta en nyt ajatellut valehdella ja jättää vierailumainintaa poiskaan tästä postauksesta. Kävin, ostin kaksi vaatetta ja lähdin. Ostosten määrä vähenee kerta kerralta ja uskon, että tulevaisuudessa alan jossain vaiheessa skipata vierailut, mutta vielä en oo siellä saakka.

Primarkista selviydyttyämme oltiin aivan poikki ja päätettiin lähteä kotiin nollaamaan hetkeksi ennen illallista. Meillä oli majapaikan suhteen tuuria matkassa, sillä taas löydettiin läheisiltä nurkilta hyvä ravintola, ja kun mahat oli täynnä oltiin valmista kauraa. Päivän shoppailukierros oli onnistuneista täsmäiskuista huolimatta tosi raskas, ja uni tuli vauhdilla alakerran baarin vauhdikkaasta menosta ja jumputuksesta huolimatta.

Viimeinen päivä käytettiin lähihuudeilla Shoreditchissä ja Brick Lanella, missä kiinnostavaa tunnelmaa riitti niiden tyttöjen reissulle elintärkeiden putiikkien ja kahviloiden avulla. Pari löytöä myöhemmin kello alkoi muistuttaa matkan päättymisestä, ja jouduttiin tunnustamaan jäähyväisten lähestyvän. Oli ollut ihanaa viettää mimmien kanssa viikonloppua vauhdikkaine käänteineen, eikä matka ehtinyt edes loppua, kun jo alettiin suunnitella seuraavaa keväälle.

Gatwickille päästyämme saatiin kuulla lennon olevan myöhässä, ja puolenyön aikaan odottanut kotiinpaluu siirtyi lopulta tunnilla. Todellinen klassikkopäätös Lontoon-reissulle, mutta edellisten päivien tuomalla energialla selvisi hyvin vielä kotiin saakka.

Iso kiitos vielä mimmit huippuseurasta! <3

Lisää tästä aiheesta

Jätä Kommentti