Pallontallaajat.net
Valikko
Kirjoittaja

Inka

Southamptonin-työmatkaa varatessa tajusin edessäni olevan mahdollisuuden, josta en voinut kieltäytyä, ja yhdistin työmatkaan pari päivää lomailua, kun jäin risteilyn jälkeen vielä Lontooseen melkein kahdeksi kokonaiseksi päiväksi. Mitään sen kummempia suunnitelmia en tehnyt, sillä halusin vaan päästä fiilistelemään Lontoon tunnelmaa, näkemään siellä asuvaa Kristaa ja okei, yks musikaalikokemus piti tietysti saada!

Pääsin majoittumaan työn puolesta aivan fantastisessa hotellissa, ja kannoin kimpsuni ja kampsuni heti Southamptonista saapumisen jälkeen suoraan King’s Crossin vieressä sijaitsevaan Great Northern Hoteliin. Aivan St. Pancrasin juna-asemaa vastapäätä oleva huone oli valmis jo puolenpäivän aikaan, joten pääsin kirjautumaan sisään huoneeseen, vaikka olin varautunut vaan viemään kamani säilytykseen. Kerrassaan täydellistä!

Huone oli aika huikea erityisesti Lontoon mittapuulla. Valoisista ikkunoista avautui näkymä suoraan kadulle, ja vaikka itse huone oli tosi tunnelmallinen, olisin voinut viettää aikaa jo pelkästään huoneen ihanassa kylppärissä. Oon majoittunu Lontoossa aiemmin aikamoisissa kämäluolissa, joten tää oli niihin verrattuna sen verran upea, että hehkutukselle ei meinaa tulla loppua.

Ennen kaupunkipäivän aloittamista ehdin käydä tsekkaamassa vielä hotellin pantryn, mutta kävin teevalikoimaan käsiksi vasta päivän päätteeksi. Sitä ennen oli kuitenkin luvassa vaikka mitä!

Sateisen sunnuntaipäviän tärkein ohjelma oli musikaali. Lion King oli kuitenkin sen verran siisti elämys, että siitä on luvassa vielä oma postauksensa. Musikaalin jälkeen treffattiin Kristan kanssa ja käytiin istuskelemassa musikaaliteatterin lähikuppilassa sadetta pitelemässä siihen saakka, kun meidän illallisen pöytävaraus alkoi lähestyä.

Käytiin syömässä Great Northern Hotelin omassa Plum + Spilt Milk -ravintolassa, joka oli sekin aika omaa luokkaansa. Mieleen painui erityisesti maailman paras munakoisoannos, jonka uskaltauduin tilaamaan sillä ajatuksella, että tuon tasoisessa paikassa myös munakoiso osataan varmasti valmistaa oikein, ja niin onneksi oli. Myös muut ruuat oli tosi hyviä, mutta erityisesti tuo mun pääruoka oli kovasti mieleen.

Illallinen venyi niin pitkäksi, kuin odottaa saattaa. Ei oltu nähty Kristan kanssa pariin kuukauteen, mutta onneksi pystyttiin siirtymään mun huoneeseen juoruamaan vielä sen jälkeen, kun ei enää kehdattu istuskella tyhjentyneessä ravintolassa. Hotellin aamiainenkin oli Plum + Spilt Milkissä, joten pääsin nauttimaan ravintolan ruokalistasta kahteen otteeseen.

Nähtiin vielä seuraavana päivänä ennen mun iltalentoa. Maanantaiaamun kanaalikävely päätyi Camdeniin, ja muutenkin vaan pääasiassa käveltiin ympäriinsä aika lailla ilman päämäärää. Nälän iskiessa Fizrovian alueella läheltä löytyi vietnamilainen House of Ho -ravintola, missä pideltiinkin taas sadetta ihan hyvä tovi.

Olosuhteet ei muutenkaan olleet aivan mun puolella noiden kaupunkiseikkailupäivien aikana, sillä sen lisäksi että keli oli melko huono (klassinen +10, tuulta ja sadetta), olin onnistunut telomaan nilkkani melko huonoon kuntoon, minkä vuoksi en ollut aivan mulle ominaisessa kävelykunnossa. Kumpikaan ei kuitenkaan vaivannut ihan mahdottomasti, ja sekä kylmyys että kipu unohtuu melko nopeasti Lontoon kaltaisessa kaupungissa!

Vielä ennen paluuta hotellille ja junamatkaa Victorian kautta takaisin Gatwickin lentoasemalle istahdettiin vielä teelle ravintolan naapurissa sijainneeseen kahvilaan. Samalla tajusin, että mun Lontoon seikkailut on muuttuneet, ja enää en oo käyny moneen reissuun tiirailemassa kaupungin perinteisimpiä turrenähtävyyksiä, vaikka aina ennen mun piti joka kerta nähdä niistä jokainen. Vaikuttaisi siis siltä, että mun ja Lontoon suhde on edennyt seuraavalle tasolle.

Kiitos taas Lontoo, olit yhtä ihana ku aina! <3

23.3.2019 0 Kommenttia
1 Facebook Twitter Google + Pinterest

Kirjoitin blogissa jo aikaisemmin lyhyesti fiiliksiä elämäni ekasta risteilykokemuksesta. Pääsin pikaisesti maistamaan sitä, millaista olis viettää perinteinen risteilyloma oikealla valtameriristeilijällä, vaikka kokemus tarkoittikin parin päivän mittaista työmatkaa.

En oikein osaa sanoa, mitä oon aikaisemmin ajatellut valtameriristeilyistä. Sen verran kuitenkin, että en oo koskaan oikein osannut haaveilla risteilylomasta, ja oon ehkä pitänyt sitä vähän liian helppona juttuna mulle. Haluan nähdä paljon lomallani, mutta haluan myös nähdä elämysten eteen vaivaa eli liikkua itse paikasta toiseen. Se, että maisemat ja uudet kohteet tuodaan mun eteen nukkuessani, on tuntunut jotenkin helpolta vaihtoehdolta.

Tää kokemus oli kuitenkin omiaan muuttamaan ajatuksia piirun verran, ja siitä päästään tähän postaukseen. Koin nimittäin sen verran paljon joko ahaa-elämyksiä tai muuten vain uusia ajatuksia matkan aikana, että päätin listata nyt vähintään itelleni muikkariksi niitä asioita ja ajatuksia, joita tuo kokemus herätti. Jos ei muuten niin sen vuoksi, että muistan nämä siinä vaiheessa, kun alan palata takaisin vanhoihin ajatuksiin.

1. Risteily olis täydellinen perhematkalle. Me ollaan tehty nyt kaksi perhematkaa vaihtelevilla kokoonpanoilla, ja huomasin laivalla miettiväni vähän väliä, miten mahtava risteily olis tehdä perheen kanssa! Tekemistä riittää jokaiseen makuun ja kaikenikäisille, joten risteily olis tosi helppo valinta. Ei tarttis miettiä vauvojen, vanhusten tai muidenkaan kanssa sitä, miten porukka nauttii ja löytyykö mielekkäät puitteet kaikille, kun isolla risteilyaluksella niin takuulla olisi. Ainoa huoli olis se, että pysyisikö porukka kasassa, kun erilaista tekemistä olis niin kovasti.

2. Laiva tarjoaa täydelliset puitteet siihen rentoutumiseen, mitä ite lomaltani haluan. Jos mietin tämän hetken unelmalomaa, siis nimenomaan sellaista aivot narikkaan ilman seikkailuja -elämystä, voisin toteuttaa sen helposti risteilyllä. Aamulla aikaisin ylös, kannelle tai puntille treenailemaan, väliin vähän hyvää ruokaa ja rentoilua joko kannella tai hytin parvekkeella (se olis pakollinen!) ja iltapäivällä sitten taas toinen treenisetti, lisää ruokaa ja loppuilta rentoilua joko laivan ohjelman tai leffojen parissa. Kyllä siinä viikko vierähtäisi varsinkin, kun mukaan lisäisi vielä seikkailut perillä maissa. Risteilyjen siitä puolesta tosin en saanut pelkän laivakokemuksen perusteella mitään mielikuvaa.

3. Ruoka on paljon muutakin kuin buffetin bulkkikamaa. En tiiä mitä mulle on tapahtunut, mutta siinä missä vuoden 2013 road tripin kynnyksellä kuolasin Youtubesta Las Vegasin buffet-videoita, en nykyisin enää lämpene buffeteille (paitsi aamiais!) juurikaan. Se laivoissa vastustaa vähän, sillä mieluummin tilaisin eväkseni listalta ja söisin tasan sen mitä tilaisin ilman, että olisin ihan hukassa buffetin jäätävän valikoiman äärellä. Ajattelin, että risteilyaluksilla syötäisiin pääasiassa buffissa, mutta totuus oli toinen. Perushintaan sisältyy à la carte -ravintoloita, ja lisämaksusta pääsee vielä astetta parempiin paikkoihin syömään. Se niistä ennakkoluuloista!

4. Esitykset voi oikeasti olla tosi siistejä. Siinä missä ruotsinlaivan esityksistä tekee monesti mieli valua vähin äänin pois, voi risteilyaluksilla päästä näkemään oikeasti kansainvälisen tason esityksiä. Olin itse tosiaan MSC-varustamon risteilyllä, missä esiintyy Cirque du Soleil, Royal Caribbeanilla taas on Broadway-tason musikaaleja. Kuulostaa mun korvaan ainakin aika tosi siistiltä, vaikka kaikki esitykset ei ilmeisesti aina sisällykään lipun hintaan.

5. Risteileminen ei oo mitenkään överikallista. Toisin kuin vois kuvitella, risteilylle pääsee ihan kilpailukykyisellä hinnalla. Mulla on ainakin ollut aikaisemmin mielikuva siitä, että risteily on superkallista, ja parempi hinta-laatusuhde löytyy ihan jostain muualta. Nyt kuitenkin aloin miettiä, että jos kaipaa helppoutta ja sujuvaa palvelua, ei satanen päivästä täydellä ylläpidolla kuulosta kyllä kovin huonolta varsinkaan, kun hintaan sisältyy päivittäin jatkuvat maisemat.

Näillä ajatuksilla mää poistuin risteilyaluksesta ja jään odottelemaan, toteutetaanko me seuraava perhematka risteilyllä vai antaako se odottaa itseään vielä tulevaisuuteen. Joka tapauksessa oon vähän innoissani siitä, että löysin nyt sen oman haaveristeilyni, ainakin ajatuksen tasolla.

Löytyykö muita, jotka on oivaltaneet risteilyjen mahdollisuudet myös omaan matkailuun vasta hiljattain?

21.3.2019 3 Kommenttia
0 Facebook Twitter Google + Pinterest

Apua, miten upea matka mulla on takana! Palasin juuri viikon mittaiselta työmatkalta, ja ennakkoväsymyksestä huolimatta reissu meni tositosi hyvin.

Lähdettiin siis matkaan viikko sitten perjantaina. Lennettiin Bangkokiin suorien lentojen sijaan Istanbulin kautta, ja vietin paluumatkalla toivottavasti viimeiset tuntini Atatürkin lentoasemalla, kun Istanbulin uusi lentokenttä avataan huhtikuun alussa. Menolento oli fantastinen, sillä koneen takaosan jäätyä melko tyhjäksi mun onnistui napata kokonainen penkkirivi itelleni, joten sain oikaistua koko 162-sentin pituudellani makuuasentoon lentomatkan ajaksi.

Perillä Thaimaassa odotti kuumuus! Vietettiin iltaa ja yötä rauhallisesti Suvarnabhumin lentokenttähotellissa, ja aamulla jatkettiin taas matkaa lentokentän kautta. Tunti Bangkok Airwaysin potkurikoneessa, ja oltiin perillä Tratin lentoasemalla. Meidän ensimmäinen tukikohta oli Chanthaburi, missä ei tosin alkupätkästä nähty kovin montaa paikkaa: vanhankaupungin markkinat, läheinen Phlion vesiputous ja tietysti hotelli.

Chanthaburista jatkettiin matkaa kohti Siaminlahden rantaa, ja tunnin pikavenematkan jälkeen oltiin perillä Koh Koodilla. Se oli kolmas thaimaalainen saari missä vierailin, ja niin upea! Turkoosi merivesi, tuulessa huojuvat palmut ja vitivalkoinen hiekka on kombo, josta on mahdotonta saada tarpeekseen, ja se jaksaa hätkähdyttää joka kerta.

Vietettiin Koh Koodilla kaksi yötä, ja sinä aikana ehdittiin tehdä myös snorklaus- ja saariretki noin puolen tunnin matkan päässä sijaitsevalle Koh Rangille, joka oli myös huikea. Vaikka en oo mikään rantalomailija, molemmat paikat teki kyllä suuren vaikutuksen.

Lisäksi päästiin näkemään, miten paikalliset istuttavat meren pohjaan uutta korallia myrskyissä tuhoutuneiden tilalle. Oli fantastista päästä kuulemaan ja näkemään, miten lähes 70-vuotias nainen oli alueen kovin tietäjä tässä asiassa. Rouva sukeltelikin pitkän tovin etsiessään korallia, jonka oli istuttanut 11 kuukautta aikaisemmin näyttääkseen meille, miten vauhdilla korallia kasvaa.

Koh Koodin paratiisista palattiin vielä yhdeksi yöksi takaisin Chanthaburiin, missä päästiin vielä tutustumaan kaupunkiin kaikessa rauhassa.

Reissu oli kaikkine siirtymisineen melko hektinen, mutta se kuuluu asiaan tässä ammatissa. Laskin, että kahdeksasta päivästä käytettiin aika lailla puolet siirtymisiin ja puolet eri kohteissa olemiseen, mutta vaikka se kuulostaa aika kovalta tahdilla, oli se aivan ok työmatkalla.

Kolmas Thaimaan-reissu tarjosi siis ihanasti monipuolisuutta aiempiin kokemuksiin verrattuna ja loi taas vahvemmin uskoa sille, että maasta löytää kyllä fantastisia elämyksiä ja sen oman paratiisin, kunhan on valmis näkemään vaivaa sen löytämiseen ja perille pääsemiseen.

Palataan lisätunnelmiin pikapuolin!

Kuvat on poikkeuksellisesti tällä kertaa puhelimesta, eli napattu Huawein P20 Pro -puhelimella.

16.3.2019 7 Kommenttia
2 Facebook Twitter Google + Pinterest

Säästöpostauksissa ollaan päästy siihen pisteeseen, että nyt on aika puhua asumisjärjestelyistä. Olisin halunnut kirjoittaa tämän jo aikaisemmin, mutta koska tiesin jo projektin alussa mun asumistilanteen muuttuvan melko merkittävästi, päätin odottaa, jotta pystyisin sanomaan, että nyt asutaan omassa asunnossa! Mennäänkin siis suoraan asiaan.

Ensinnäkin, me asutaan nykyisin omassa asunnossa! Ja toiseksi, asumiskustannusten minimoimiseksi pitkällä tähtäimellä (sillä vaikka tää vuoden kymppitonni -haaste kestääkin vain rajatun ajan, on tämä asia, jota todellakin tarkastellaan in the long run) näen ainoana järkevänä tapana ostaa asunto. Näin maksat toisen taskujen sijaan kuukausittain asumisesta oman taskuun, ja okei, vähän myös pankin.  Lopputulemana tulevaisuudessa häämöttää kuitenkin ehkä mahdollisesti joskus se tilanne, että asumisesta ei tarvitse maksaa muuta kuin juoksevia kuluja, ja sekös lämmittää mieltä seuraavat vuosikymmenet!

Mutta siirrytääs puhumaan rahasta. Oman lompakkoni kohdallani muutos on ollut seuraavanlainen (laskelmat yhden henkilön osalta):

Vuokra-asunto, vuokra 517,27 euroa kuussa (sisältää myös veden)
Omistusasunto, lainanlyhennys 396,90 euroa kuussa + vastike 98 euroa kuussa (sis. veden) eli yhteensä 494,90 euroa

Erotukseksi tulee 22,37 euroa plussaa, eli sen verran jään asumisjärjestelyjen muutoksen myötä paremmalle puolelle kuukausittain. Vuoden projektissa se tekee jo 268,44 euroa eli aika merkittävän summan matkalla kymppitonniin!

Siinä nyt ainakin 22,37 syytä luopua vuokra-asunnosta ja hankkia oma!

Mutta se siitä suurimmasta säästötoimenpiteestä, tarkastellaan nyt pienempiä. Asumiseen liittyen ne on tietysti veden- ja sähkönkulutus. Tunnustan tässä vaiheessa, että oon aika retuperällä niiden kanssa, mutta mulla on päällä kova yritys niiden parantamiseksi. Alla toimenpiteet, joita yritän pitää mielessä!

  • Valojen sammutus huoneista, joissa en oleskele (Karim tietää, että oon umpisurkea tässä)
  • Lämmöissä säästäminen (en osaa edes säätää vielä meidän uuden kodin lämpötilaa joten villasukat vaan jalkaan)
  • Lyhyemmät suihkut, tavoitteena on ottaa aikaa perussuihkusta ja vähentää sitä puoli minuuttia kerrallaan
  • Telkkari kiinni silloin, kun sitä ei katsota

Nää on tosi pieniä juttuja ja tekee ehkä muutaman kympin vuositasolla, eli ei mitään jättisuurta vaikutusta mun kymppitonnin tavoitteeseen, mutta every little counts.

Ja loppuun vielä ehkä kaikkein merkittävin säästövinkki: hanki asuinkumppani! Mikään ei tunnu lompakossa yhtä tehokkaasti kuin se, että kaikesta voi maksaa vain puolet.

Tähän taustaksi, että asuin periaatteessa yksin neljä vuotta viime kevääseen saakka, kun Karim opiskeli Kuopiossa ja maksoi elostaan siellä. Mulle jäi siis Helsingin vuokra (reilu tonni kuussa yksin, makija!) ja kaikki muut asumiseen liittyvät kulut maksettavaksi. Kun koitti se hetki, että maksoin vuokrasta vaan puolet, oli kyllä juhlan aika.

Nyt kun tarkastelen näitä mun asumiseen liittyviä säästövinkkejä niin aika vähällä taas mentiin, mutta ehkä tästä jotain ajatuksentynkää irtoaa. Mikä sun tärkein säästövinkki on asumiseen liittyen?

Kuvituksena vielä tunnelmia vanhasta kodista.

Säästösaldo, helmikuu 2019: 4 000 / 10 000 eurosta

10.3.2019 6 Kommenttia
2 Facebook Twitter Google + Pinterest
Uudemmat artikkelit