Pallontallaajat.net
Valikko
Kategoria

Iso-Britannia

Southamptonin-työmatkaa varatessa tajusin edessäni olevan mahdollisuuden, josta en voinut kieltäytyä, ja yhdistin työmatkaan pari päivää lomailua, kun jäin risteilyn jälkeen vielä Lontooseen melkein kahdeksi kokonaiseksi päiväksi. Mitään sen kummempia suunnitelmia en tehnyt, sillä halusin vaan päästä fiilistelemään Lontoon tunnelmaa, näkemään siellä asuvaa Kristaa ja okei, yks musikaalikokemus piti tietysti saada!

Pääsin majoittumaan työn puolesta aivan fantastisessa hotellissa, ja kannoin kimpsuni ja kampsuni heti Southamptonista saapumisen jälkeen suoraan King’s Crossin vieressä sijaitsevaan Great Northern Hoteliin. Aivan St. Pancrasin juna-asemaa vastapäätä oleva huone oli valmis jo puolenpäivän aikaan, joten pääsin kirjautumaan sisään huoneeseen, vaikka olin varautunut vaan viemään kamani säilytykseen. Kerrassaan täydellistä!

Huone oli aika huikea erityisesti Lontoon mittapuulla. Valoisista ikkunoista avautui näkymä suoraan kadulle, ja vaikka itse huone oli tosi tunnelmallinen, olisin voinut viettää aikaa jo pelkästään huoneen ihanassa kylppärissä. Oon majoittunu Lontoossa aiemmin aikamoisissa kämäluolissa, joten tää oli niihin verrattuna sen verran upea, että hehkutukselle ei meinaa tulla loppua.

Ennen kaupunkipäivän aloittamista ehdin käydä tsekkaamassa vielä hotellin pantryn, mutta kävin teevalikoimaan käsiksi vasta päivän päätteeksi. Sitä ennen oli kuitenkin luvassa vaikka mitä!

Sateisen sunnuntaipäviän tärkein ohjelma oli musikaali. Lion King oli kuitenkin sen verran siisti elämys, että siitä on luvassa vielä oma postauksensa. Musikaalin jälkeen treffattiin Kristan kanssa ja käytiin istuskelemassa musikaaliteatterin lähikuppilassa sadetta pitelemässä siihen saakka, kun meidän illallisen pöytävaraus alkoi lähestyä.

Käytiin syömässä Great Northern Hotelin omassa Plum + Spilt Milk -ravintolassa, joka oli sekin aika omaa luokkaansa. Mieleen painui erityisesti maailman paras munakoisoannos, jonka uskaltauduin tilaamaan sillä ajatuksella, että tuon tasoisessa paikassa myös munakoiso osataan varmasti valmistaa oikein, ja niin onneksi oli. Myös muut ruuat oli tosi hyviä, mutta erityisesti tuo mun pääruoka oli kovasti mieleen.

Illallinen venyi niin pitkäksi, kuin odottaa saattaa. Ei oltu nähty Kristan kanssa pariin kuukauteen, mutta onneksi pystyttiin siirtymään mun huoneeseen juoruamaan vielä sen jälkeen, kun ei enää kehdattu istuskella tyhjentyneessä ravintolassa. Hotellin aamiainenkin oli Plum + Spilt Milkissä, joten pääsin nauttimaan ravintolan ruokalistasta kahteen otteeseen.

Nähtiin vielä seuraavana päivänä ennen mun iltalentoa. Maanantaiaamun kanaalikävely päätyi Camdeniin, ja muutenkin vaan pääasiassa käveltiin ympäriinsä aika lailla ilman päämäärää. Nälän iskiessa Fizrovian alueella läheltä löytyi vietnamilainen House of Ho -ravintola, missä pideltiinkin taas sadetta ihan hyvä tovi.

Olosuhteet ei muutenkaan olleet aivan mun puolella noiden kaupunkiseikkailupäivien aikana, sillä sen lisäksi että keli oli melko huono (klassinen +10, tuulta ja sadetta), olin onnistunut telomaan nilkkani melko huonoon kuntoon, minkä vuoksi en ollut aivan mulle ominaisessa kävelykunnossa. Kumpikaan ei kuitenkaan vaivannut ihan mahdottomasti, ja sekä kylmyys että kipu unohtuu melko nopeasti Lontoon kaltaisessa kaupungissa!

Vielä ennen paluuta hotellille ja junamatkaa Victorian kautta takaisin Gatwickin lentoasemalle istahdettiin vielä teelle ravintolan naapurissa sijainneeseen kahvilaan. Samalla tajusin, että mun Lontoon seikkailut on muuttuneet, ja enää en oo käyny moneen reissuun tiirailemassa kaupungin perinteisimpiä turrenähtävyyksiä, vaikka aina ennen mun piti joka kerta nähdä niistä jokainen. Vaikuttaisi siis siltä, että mun ja Lontoon suhde on edennyt seuraavalle tasolle.

Kiitos taas Lontoo, olit yhtä ihana ku aina! <3

23.3.2019 0 Kommenttia
1 Facebook Twitter Google + Pinterest

Risteilyalukset ja -kokemukset tuntuvat kiehtovan tosi monia, ja mitä enemmän jengi käy risteilyillä, sitä enemmän itse kukanenkin tuntuu hurahtavan konseptiin. Ja eipä mikään ihme, sillä kuulostaahan se aika fantastisen helpolta olla hotellihuoneen tasoisessa hytissä ja herätä joka aamu uudessa fantastisessa satamassa, puhumattakaan siitä, että valtava viihdekeskus loputtomine ravintolapalveluineen on jatkuvasti läsnä.

Siitä huolimatta en oo käyny koskaan risteilyllä. Ja meni tähän 31 vuoden kypsään ikään saakka, että edes yövyin ensimmäistä kertaa risteilyaluksella. Nyt kun ensimmäinen kokemus on takana, täytyy sanoa, että ihan hyvin näkisin itteni viettämssä rennon leppoista lomaa risteilyaluksella.

Olin siis viime viikon perjantaista sunnuntaihin Southamptonissa upouuden MSC Bellissima -aluksen kastetilaisuudessa. Suuntasin Britteihin aikaisin perjantaiaamuna, ja hyppäsin Gatwickin lentoasemalta suoraan Southamptoniin vievään bussiin. Ja voin kertoa, että jännitti! Vaikka jonkun verran on jossain tullut seikkailtua, niin siitä huolimatta olo on aina uuden äärellä sama, eli tautisen jännä. Pieni jännitys yhdistettynä superaikaiseen aamuherätykseen on todellakin omiaan takaamaan se, että reissua edeltävänä yönä ei juuri nukuta.

Kaikki meni kuitenkin tosi smoothisti eikä jännittämiselle ollut perusteita. Risteilyelämys oli just niin siisti kuin kaikki oli luvanneetkin, vaikka kokonaista elämystä en tietenkään pari päivää satamassa viettäneestä laivasta ihan saanut irti. Se oli kuitenkin hyvä eka kokemus, eli vähän pääsi maistamaan sitä, mitä oikealla reissulla voisi olla luvassa.

Käytännössä siis nousin perjantaina puolen päivän aikaan laivaan ja nautiskelin ohjelmasta, ruoasta ja seurasta su-aamuun saakka laivan pysyessä sen koko ajan paikoillaan Southamptonin satamassa. Kyseessä oli siis työmatka ja uuden laivan kastetilaisuus, joka huipentui lauantai-illan gaalaan, jossa oli aika hulppea meininki: kansainvälisiä huippuartisteja ja -viihdyttäjiä, rutkasti kultaa ja kimalletta sekä neljän ruokalajin illallinen. Risteilyglamouria siis parhaimmillaan!

Pääsin gaalatilaisuudessa vielä muun pressin tavoin ihan ykköspaikoille istumaan, joten siinä vaiheessa ei ollut paremmasta juurikaan väliä. Gaalateltta oli rakennettu satamaan, joten sitä varten poistuttiin laivasta. Tilaisuus oli aika fantastinen, ja se alkoi Matteo ja Andrea Bocellin esityksellä, ja sai silmänräpäyksessä koko kehon kananlihalle. Siinä ei haitannut edes vieruskaverin vieressä istuskeleva ranskalaismummo, joka huuteli kovaäänisesti törkeyksiä edessä aika ajoin seisomaan nousseelle valokuvaajalle.

Puheiden lomassa jatkui myös esitysten ilotulitus, sillä Bocellien jälkeen lavalle nuosi laivalla esiintyvä Cirque du Soleil at Sea -ryhmä!! Sekin esitys oli ihan jäätävän hieno, ja enää edessä oli laivan kummin Sophia Lorenin toimittama perinteinen nauhanleikkaus sekä tietysti laivan kastaminen samppanjapullon rikkomisella. Kaikki nimeämisperinteet oli siis läsnä, ja se oli hauska todistaa omin silmin.

Palataan vielä myöhemmin risteilyelämyksen tarkempaan kulkuun, itse laivaan ja siihen, mitä kaikkea siellä tuli tehtyä, mutta tässä välissä tällaiset pikaiset fiilistelyterkut!  Mun piti julkaista tää postaus jo tämän viikon alkajaisiksi, mutta koska en saanut kuvankäsittelyohjelmaa syystä tai toisesta avatuksi moneen päivään, en päässyt myöskään käsiksi risteilykuviin.

Tässä kuitenkin nyt pikaterkut, sillä suuntaan seuraavaksi taas Helsinki-Vantaalle ja tällä kertaa sitä kautta pallon toiselle puolelle. Seuraa seikkailuja instan puolella @inkakha-nimimerkin takaa! Kivaa viikonloppua!

8.3.2019 6 Kommenttia
1 Facebook Twitter Google + Pinterest

Nyt voin paljastaa, että kutkuttaa!

Tajusin nimittäin aivan hetki sitten, että mun tämän vuoden ensimmäinen matka odottaa jo ensi viikolla. Toki siinä vaiheessa ollaan jo maaliskuun puolella, joten saa luvan odottaakin, mutta en juuri voinut peitellä innostusta kun tajusin eilen, että ens viikolla on reissun aika!

Ja minkälaisen reissun! Kyseessä on samalla vuoden eka työmatka, mutta sain vanhana ninjana ujutettua siihen vajaan parin päivän verran semilomailua Lontoossa (Elinan erinomaisen esimerkikin saattelemana). Suuntaan kaupunkiin aikaisin perjantaiaamuna, ja kun sunnuntaiaamusta työtohinat loppuu, laitan päälle omalomavaihteen maanantai-iltaan saakka. Suunnitelmiakin on jo vaikka mitä!

Tää tulee olemaan nyt kolmas kerta Lontoossa vuoden sisällä, eikä tunnu missään (paitsi omassatunnossa, tietysti). Eniten innoissani oon tietysti työkaverini Kristan näkemisestä, mutta luvassa on muitakin siistejä juttuja. Esimerkiksi Leijonakuningas-musikaali! Muistan, kun jo vuonna 2013 road tripillä ehdottelin muina naisina, josko oltaisiin menty porukalla nauttimaan Broadway-musikaalista ja katsomaan Leijonakuningasta. Silloin ei kenenkään (ehkä ei myös oma) budjetti moisiin humputuksiin liiennyt, joten jäi välistä. Sittemmin oon yrittänyt tehdä asian eteen jotain jo monta kertaa, mutta aina feilannut. Nyt, rakkaat ystävät, mulla on ilo ilmoittaa sähköpostissa olevien lippujen varmistaneen tämän elämyksen toteutumisen. Viimeinkin! Voitte myös luottaa siihen, että raporttia on luvassa jälleen.

Muutoin mulla on mielessä pienehkö kosmetiikkavaraston täydennys Bootsissa (mutta vain pieni, koska jenkkireissu odottaa kulman takana), teevaraston täysi täydennys Whole Foodsissa, taas vierailu Hummingbird Bakeryssa ja siinä kai se jo meneekin. Odotan tietysti myös ruokaelämyksiä, sillä onhan mulla siellä perillä odottamassa aivan erinomainen asiantuntija, jolta saan takuulla hyvät tipsit ruokapaikkoihin.

Ja oon kieltämättä aika innoissani myös siitä mahdollisuudesta, että kelien ollessa kohdillaan (jos näin onnellisesti sattuu käymään) pääsen näkemään myös pilkahduksen aurinkoa ja ehkä nauttimaan hivenen keväisemmistä lämpötiloista.

Ens viikolla siis Lontooseen, aijettä!!

19.2.2019 0 Kommenttia
4 Facebook Twitter Google + Pinterest

Viime vuoden reissuista on vielä hieman käsittelemättä, ja palataan nyt joulukuuhun ja Lontooseen. Mun on nimittäin pakko kirjoittaa meidän majapaikasta! Valkattiin hotellin sijaan majapaikaksi tällä kertaa asunto, mikä oli paras idea pitkään aikaan.

Reissattiin Lontooseen siis kolmistaan, joten meitä oli useampi jakamassa huonekuluja, mistä syystä pystyttiin panostaa majoitukseen tavallista enemmän. Lopulta varattiin pari yötä Shoreditchista parin makuuhuoneen asunnosta. Sonderin tarjoama kolmio osoittautui erinomaiseksi valinnaksi näin kaveriporukalla reissatessa, sillä oma olohuone ja keittiö tarjosivat mahdollisuuden rentoon hengailuun sen sijaan, että oltaisiin kökötetty ahtaassa hotellihuoneessa.

Hintakin oli ihan verrattavissa hotellihuoneeseen, ja esimerkiksi edellisen Lontoon-reissun Ace-hotelli oli suunnilleen samaa hintaluokkaa tämän kanssa. Kahden yön majoitus maksoi lopulta noin 550 euroa, ja kolmelle jaettuna siitä jäi reilut 180 euroa kullekin. Tilaa olis ollut vielä yhdelle, joten silloin majoitus olis tullu vielä halvemmaksi.

Meidän reissuporukassa yks hienoimmista asioista oli se, että en ollut ainoa aamuvirkku. Herättiin Annan kanssa molempina aamuina lähes samalla hetkellä, joten seuraa riitti varhaisesta aamusta. Oltiin sovittu aamiainen sunnuntaille meidän luona, ja käytiinkin Nellan vielä nukkuessa hakemassa aamupalatarpeet.

Oli mahtava lopetus reissulle aloittaa se viimeisenä aamuna meidän omassa kodikkaassa majapaikassa, sillä haluttiin ottaa ihanasta kämpästä kaikki irti ja nauttia siitä viime metreille saakka. Käytiin noutamassa eväät läheisestä Sainsbury’sistä ja katettiin pöytä kukkuroilleen kaiken maailman aamiaisherkkuja. Samalla päästiin seurailemaan ikkunoista, kun Hoxton Square alkoi hiljalleen herätä sunnuntaiaamuun (tai mennä nukkumaan lauantai-illan jäljiltä).

Oman asunnon vuokraaminen osoittautui jälleen kerran aivan erinomaiseksi valinnaksi, ja tää kämppä oli monesta syystä täys kymppi. Sen lisäksi että itse asunto oli suorastaan huibbu, oli sen sijainti myös aika ässä. Kuten ruokapostauksesta kävi ilmi, ruokailtiin aika paljon naapuruston ravintoloissa ihan puhtaasti siitä syystä, että tarjontaa oli ja paikat osoittautui tutkailun jälkeen vielä oikein erinomaisiksi. Tässä asunnossa majoittuessa ei siis tarvinnut lähtä pitkälle seikkailulle vatsa kurnien etsimään sopivaa ruokapaikkaa. Kämpästä oli myös (mun mittapuulla) kävelymatka Lontoon keskeisimmille pelipaikoille, mutta perille pääsi vaivatta myös bussilla.

Buukattiin asunto Hotels.comin kautta, mikä oli varsin näppärää. Hetkeä ennen reissua saatiin tarkat ohjeet avaimen löytämiseksi, ja kaikki sujui tosi vaivattomasti. Tykättiin tästä itse asiassa niin paljon, että jos meidän kesän uusintareissu toteutuu, valitaan aika suurella todennäköisyydellä tää sama majapaikka jälleen!

Pahoittelut muuten aivan jäätävistä kuvista, en kuitenkaan halunnut jättää postausta julkaisematta sen takia, että kuvat oli karseaa kuraa. Onneksi mimmit kuitenkin vähän parantaa kuvien laatua! <3

6.1.2019 0 Kommenttia
0 Facebook Twitter Google + Pinterest
Uudemmat artikkelit