Asuessani neljä kuukautta armaassa Itävallassa mun oli nähtävä Salzburg, se oli selvää jo heti vaihdon alussa. Meni kuitenkin toukokuulle saakka, että matkustin tuon parin tunnin junamatkan Saksan rajalle, sillä aikaa vaan ei tuntunut Itävalan-matkailulle riittävän, kun alituiseen piti piipahtaa maan rajojen ulkopuolella. Lopulta sain kuitenkin päätettyä päivän, jolloin minä ja Salzburg kohdattaisiin. Tarkoitus ei kuitenkaan ollut matkustaa sinne itsekseni, vaan halusin ehdottomasti mukaan reissukaverin, sepäs ei sitten ollutkaan niin helppo, sillä kaikilla vaihtokavereilla tuntui olevan kalenterit täynnä jos minkälaista reissua tai sitten Salz oli jo nähty. En kuitenkaan joutunut astumaan länteen vievään junaan Sankt Pöltenissä lopulta yksin, sillä sain huokuteltua kaverikseni ranskalaisen Cyriellen.
Meistä ei ehtinyt tuon vaihdon aikana tulla Cyriellen kanssa kuitenkaan mitään ylimpiä ystäviä, sen verran erilaisia tyyppejä oltiin. Sitäkin enemmän tuota ystävyyttä vaikeutti kielimuuri, sillä minä en puhu ranskaa, eikä Cyrielle puhunut juuri muita kieliä. Jotenkin kuitenkin selvittiin tuosta päivän mittaisesta reissusta, vaikka oli se kieltämättä välillä melko huvittavaa, kun se yritti selittää mulle jotakin sanaa ja sanoi ensin sen ranskaksi, sitten katsoi sanakirjasta ja sanoi englanniksi, mutta en aina ymmärtänyt sitä vahvaa raneaksenttia, joten jouduin lopulta itse tsuumaamaan sanan sanakirjasta. Hidasta, mutta todella toimivaa kommunikointia!
Salzburg oli juuri niin kaunis kuin sen pitikin olla. Mulla on jääny Sound of Music näkemättä, eikä Mozartin kuulatkaan kauheasti houkuta, joten keskityin kaupungissa siihen, mitä pidin sillä hetkellä tärkeimpänä: maisemiin. Kivuttiin kukkulalle ihastelemaan kaupunkia ylhäältä päin, ja vaikka se oli toukokuun helteessä aikamoinen homma, oli se jokaisen askelman arvoista. Salzin tunnelmassa on nimittäin jotain sadunomaista, eikä muut kaupungit oo näyttäneet vielä yhtä upeilta korkeuksista.
Kivuttiin Hochensalzburgin linnakkeelle, ja pulitettiin törkyhintaiset piletit, jotta päästiin ihastelemaan maisemia linnakkeen katolta. Siinä ei menetetyt eurot paljoa harmittaneet, kun kaupunki avautui eteen kauniina toukokuisena päivänä, ja pääsin ensimmäistä kertaa näkemään vilauksen myös Alppien lumihuipuista!
Varsinainen snoukkausalppikokemus jäi multa tämän Itävalta-seikkailun aikana kokematta, mutta aika hyvin mulle riitti myös Alppien ihastelu tuolta vähän kauempaa. Jäipähän jotain ens kerralle!
Tämä postaus on osa Instagram Travel Thursdayta, joka on kansainvälinen tempaus. Suomessa sitä vetävät Destination Unknown -blogin Satu sekä Kaukokaipuun Nella ja Running With Wild Horsesin Veera. Munt löytää Instagrammista nimimerkillä @inkkap.
Eng: During my exchange semester in Austria I was super busy with all the travelling, but luckily had an opportunity to travel to Salzburg. Though I only got one day there, the beauty of the city really charmed me.