Pallontallaajat.net
Valikko
Kategoria

Itävalta

Matka Graziin

Kirjoittanut Inka

Graz oli tosiaan mun viime viikon reissun ensimmäinen kohde, ja ihastelinkin tuon Unescon maailmanperintökohdekaupungin upeita taloja aika antaumuksella. Tässä teille vielä vähän lisää paloja siitä, millaisena tuo kaupunki mun silmissä näkyi:

Kumpikin Grazin-päivä alkoi samalla: matkalla rautatieaseman vieressä sijaitsevalta hostellilta keskustaan. Reitti oli aika hirveä, sillä asemalta keskustaan lähtevä katu oli juuri sellainen mitä aseman vieressä olevalta kadulta voi odottaa: täynnä epämääräisiä vaate- ja irstailukauppoja, kiinalaisia sekatavaraputiikkeja sekä pitkään tuijottelevia perään huutelevia ohikulkijoita. Normaalisti tykkäisin juuri näistä huudeista, mutta yksin reissaavana en pitäny niitä juuri minnään, ja koitinkin aina kipitellä tuon kadunpätkän mahdollisimman nopeasti.

Kun pääsin Mur-joen ylittävälle sillalle, alkoi meininki vaihtua vähän rennommaksi. Jokeen pykätty hillitön rakennelma on murinsel, ja se rakennettiin Grazin vuoden 2003 kulttuuripääkaupunkivuoden kunniaksi. Muuten niin perinteisen arkkitehtuurin joukossa tuo keskellä jokea hengaava rakennus/laituri/mikälie oli kyllä melko huvittava näky.

Kapeilla kaduilla tallustellessa kului helposti tovi jos toinenkin, ja päiväsaikaan liikkeellä oli tietysti pääasiassa pelkkiä vanhuksia. Autoja ei kaduilla juuri näkynyt, vaan pääasiassa niitä raitiovaunuja, joiden kellot kilkattivat vähän väliä ilmoittaen varoitusta vähän liian lähellä käveleville jalankulkijoille. Kaupungin keskustaan oli myös pykätty mahtava suihkulähde, jonka ympärillä olevassa pikkupuistossa saattoi istahtaa hetkeksi melkein helteisessä kaupungissa.

Puistoja oli myös sen verran vähän väliä, että meikäläinenkin oikaisi useaan otteeseen. Aivan bikinikelejä ei kyllä ollut, enkä olis ehkä kehdannutkaan, sillä jo mun toppi+shortsit -asu oli sen verran erottuva pitkähihaisten ja -lahkeisten joukossa. Mutta kyllä tuolla hetken tarkeni köllötellä eli just sen verran, että malttoi jatkaa sen jälkeen vielä kaupunkikiertelyä!

Takaisin rannalla, jota ympäröi komeat puskat. Koitin ettiä reittiä miten olisin päässy käveleskelemään tuonne rannemmas, mutta en löytänyt, joten sain tyytyä tassuttelemaan pyörätiellä puskien vieressä. Aina välillä näin puiden välistä pilkahduksen joesta, joten kai se oli parempi kuin ei mitään..

Vanhojen talojen välistä pilkisti jotain sen verran erikoista, että oli pakko käydä tsuumailemassa lähemmin..

Tuo omituinen moderni, avaruusalusta muistuttava hökötys oli kaupungin taidemuseo, joka sekin oli pykätty pystyyn vuonna 2003. Ihan sisälle asti en menny, vaan tyydyin ihmettelemään tuota omituisen mallista hökötystä pelkästään ulkoa käsin.

Paluumatkalla takaisin hostellille heitin vielä silmäisyn Schlossbergille, joka oli komea myös alhaalta käsin katsottuna. Molemmat päivät kuluivat melko samalla kaavalla: aseman luota (pika)kävelyä, maisemien ja rakennusten ihastelua, puistossa makoilua ja kirjan lukemista sekä vähän lisää maisemien ja rakennusten ihastelua.

Graz oli lopulta melko pieni paikka ja aika nopeasti nähty, joten tuo kaksi päivää oli aivan soppeli aika siellä vierailuun!

6.6.2013 0 Kommenttia
0 Facebook Twitter Google + Pinterest

Menneellä matkalla sain junailla sydämeni kyllyydestä. Tykkään ihan hurjasti rautatieasemista ja kaikesta junamatkailuun liittyvästä – ainakin ulkomailla ja silloin, kun kyseessä ei ole kolmas yöjuna putkeen. Junamatkailu Itävallassa oli erityisen miellyttävää, sillä Euroopassa ei kovin monessa paikassa pääse ihastelemaan yhtä upeita maisemia, eli junailu oli hivenen erilaista kuin esimerkiksi kotoisassa Suomessa. :)


Kuvien perusteella ilmat helli aika mukavasti, mutta valitettavasti pääsin nauttimaan mahtavista keleistä pääasiassa juuri noiden junamatkojen ajan. Sen lisäksi että olin nokka liimattuna junan ikkunaan, kulutin junassa aikaa lukemalla ja torkkumalla, eli niissä perus junapuuhissa.

Nuo välimatkat oli kyllä melko lyhyitä, sillä Wienistä pääsee Graziin kahdessa ja puolessa tunnissa, ja Grazista Mariboriin pelkässä tunnissa! Että en ainakaan ennää ihmettele yhtään, miksi reilaaminen on Keski-Euroopassa niin suosittua. Enemmän voisin ihmetellä sitä, että miksi oon tehny omat reilit aina jossain ihan muualla..

Mitäs mieltä te ootte junamatkailusta, onko siitä romantiikka kaukana vai ootteko samanlaisia fiilistelijöitä ku minä? :)

4.6.2013 6 Kommenttia
0 Facebook Twitter Google + Pinterest

Kotona taas!

Kirjoittanut Inka

Reissun eka pysäkki: Helsinki-Vantaa, ihan kuin siellä ei olisi tullut vielä hengattua riittämiin

Onneksi pääsin piipahtamaan kentän loungessa, missä ehdin ottaa iisisti hetken ja vedellä samalla navan täyteen herkkuja

Lukemistakin olis irronnu, mutta jätin tällä kertaa lehdet hyllyyn

Yhden Wien-yön jälkeen olinkin jo Meidlingin juna-asemalla odottamassa junaa Graziin. Keli näytti aika kamalalta, mutta oli vasta alkua.

Junamatka meni Euroopan kauneinta maisema-reilireittiä ihastellessa.

Eikä ne näkymät Grazissakaan kovin pajon huonontuneet

Bongailin linnunpönttöjä sieltä täältä valtavien puiden rungoista, ja aika monta löytyki

Mariborin aamut alko hotelliaamiaisella, joka ei kyllä ollu aivan hotellin tähtiluokituksen veroinen, nimim. hotelliaamiaisnatsi.

Keskustan ostoskatu näytti aika hiljaiselta, sillä kaikki kaupat olivat siirtyneet ostoskeskukseen, harmi sinänsä

Ennen sen suurimman sateen alkamista ehin myös käyä tsuumaileem Mariborin kaupungin puistoa, joka oli aika hiljainen

Pääsin vaihtamaan ÖBB:n slovenialaiseen junaan, joka oli ihan hyvin aikataulussa

Wienissä menin heti moikkaamaan Tonavaa, joka sijaitsi aika lähellä mun kämppää

Stephansdom oli ainoa turistinähtävyys mitä ehin Wienissä ihastella, eikä sekään oikeen sateella säväyttäny

Paluumatkalla kävin kurkkaamassa myös wieniläistä loungea, ja ei se ihan Hki-Vantaan loungejen tasolle yltäny

Nautin myös AirBerlinin lentoeväistä, tää oli jo ihan hyvä, varsinkin kun seuraavalla lennolla ruokana oli suklaapatukka..

Lentopäivä meni lopulta ihan mallikkaasti, vaikka 15 tunnin matkustaminen alkoi kyllä jo tuntua.

Niin vaan sekin reissu meni että humahti, ja kotoisa Oulu tervehti mua eilen kostealla kelillä, sillä helle oli vaihtunu reiluun pariinkymmeneen lämpöasteeseen ja ihan hillittömään vesisateeseen, ukkoseen ja salamointiin. Totesin Karimille paluumatkalla vaan, että melkein mikä tahansa on askel parempaan verrattuna siihen keliin, mitä reissulla oli. Joten kyllä tää kelpaa aivan hyvin, varsinkin kun huomisesta eteenpäin on luvattu aurinkoa.

Ja mikä parasta, mulla on tosiaan talviloma tällä viikolla! Pääsen siis toivottavasti nauttimaan vähän kotoisista paikoista lomatunnelmissa, sillä varsinainen kesäloma mulle menee tänä kesänä jenkeissä.

Tätä kotiinpaluun rentoutta lisää myös se, että mun rinkka jäi johonkin Vie-Txl-Hel-Oul -välille, ja odottelenkin tässä soittoa, että missä se laukku luuraa. Eipähän tarttenu heti kotia tultua alkaa miettiä, että joko sen rinkan jaksais purkaa. Tosin hammasharja vois olla aika kova juttu…

4.6.2013 6 Kommenttia
0 Facebook Twitter Google + Pinterest

Wien vei mukanaan

Kirjoittanut Inka

Reissun viimeinen ilta on taas koittanut. Miten se onkin aina niin, että matkan alkaessa tuntuu että se kestää ikuisuuden, ja sitten onkin yhtäkkiä kotiinpaluun aika? Ei kuitenkaan mennä vielä siihen, vaan palataan hetkeksi eilisaamuun, kun dumppasin sateisen Mariborin ja palasin reissun alkupisteeseen eli Wieniin.Kun ennen reissua tsuumailin noita junalippuja, näytti siltä että Mariborista ei kannata missään nimessä ottaa suoraa junaa Wieniin, sillä se oli superkallis, noin 60 euroa. Ajattelinkin fiksuna tyttönä kikkailla vähän ja mennä ensin Graziin 16 eurolla ja jatkaa sieltä yhdeksän euron hintaisella piletillä takaisin Wieniin, aivan kuten Mariboriin matkatessakin. Mulla oli kuitenkin ongelma: mun kokemuksen mukaan ÖBB on aina myöhässä, eikä sen aikataulussa pysymiseen voi luottaa edes tuolla tunnin mittaisella Maribor-Graz -välillä. Koska mulla oli vaihtoaikaa Grazissa vaan 20 minuuttia, päätin etten riskeeraa sitä ostamalla lippua valmiiksi, vaan ostan sitten loppumatkalle lipun Grazista. Netin mukaan reitille sai niitä yhdeksän euron lippuja, joten mikäs siinä. No, eipä muuta kuin että ne nettihinnat on voimassa vaan netissä ja ne on hankittava paria päivää ennen reissua. Kun sitten Grazin rautatieasemalla menin lippua ostamaan, päädyin pulittamaan mokomasta piletistä 37 euroa. Voitta arvata, että ei paljo naurattanu..

Reissu oli kuitenkin hintansa väärti, sillä oli ihan mahtava olla taas Wienissä! Erityisen innoissani olin majoituksesta, sillä muhun otettiin yhteyttä Wimdusta tässä keväällä ja kysyttin, josko haluaisin testata heidän asuntomajoituspalveluaan. Periaate on siis se, että yksityiset tyypit laittavat vuokralle asuntojaan, ja reissaajat voivat sitten vuokrata niitä haluamilleen reissupäiville. Tietysti halusin testata miten homma toimii, joten tämä postaus onkin ensimmäinen archie gone lebanonin yhteistyöpostaus ja toteutettu yhteistyössä Wimdun kanssa.

Perille kun pääsin, olin melko tyytyväinen asuntovalintaani..

Vuokrasin nimittäin 42 neliön miniloftin, mikä osoittautui aika makeaksi valinnaksi, sillä kämpässä on puiset lattiat, superpehmeä untuvapeitto, suihkukoppi keskellä eteistä (?) ja mahtavat näkymät naapurin parvekepuutarhoihin. Löysin paikalle melko helposti, ja mua oli täällä asunnossa vastassa vuokraajan 13-vuotias poika, joka selitti pätevänä englanniksi kaikki miten hommat toimii. :DMulla meniki tällä reissulla aika nousujohteisesti nää majoitushommat, sillä kolme ekaa yötä olin hostellissa, sen jälkeen pari yötä hotellissa ja nyt pari yötä omassa kämpässä, joten suunta on ainakin oikea.

Koska mulla oli käytössä myös oma keittiö, suuntasin heti ensimmäisenä saapumisen jälkeen ruokakauppaan, sillä halusin ottaa kaiken irti näistä Itävallan superedullisista hinnoista. En edes tajunnu vaihdon aikana miten suuri tuo hintaero on, esimerkiksi kasvikset, kuten vaikkapa kesäkurpitsa tai paprika, maksaa täällä kolmanneksen siitä mitä Suomessa. Mikäs siinä.

Kuten melkein kaikkialla muualla Wienissä, myös näillä huudeilla rakennukset oli supernättejä. Kauppareissun jälkeen lähinkin vähän tsuumailemaan, mitä muuta mielenkiintosta lähistöltä löytyy. Kämppä sijaitsee muutaman minuutin kävelymatkan päässä Praterilta ja Riesenradilta, joten kävin vähän haistelemassa huvipuiston lauantain alkuillan meinikejä. Prater oli tosi täynnä, ja pidinkin taskuistani kiinni erityisen kovasti, kun kyseessä oli turistimesta.

Pakko muuten vinkata myös, että Praterin metroaseman yhteydessä sijaitsee yksi niistä harvoista wieniläisistä ruokakaupoista, joka on auki myös sunnuntaisin. Eilen lauantaina kaupat meni kiinni kuudelta, mutta tuo aseman Billa oli auki vielä pitkään sen jälkeen, sillä putiikki on auki joka päivä kymmeneen, mikä on tässä kaupungissa harvinaista. Tuota tietoa olisin kaivannu ekalla reilillä 2007, kun saavuttiin Wieniin just sunnuntaina eikä oltu tietenkään varauduttu siihen, että kaupat olis kiinni…

Yks syy siihen miksi olin niin innoissani tästä asunnosta oli se, että pystyin kutsumaan tänne kavereita kylään! Se oli onneksi vuokraajalle ok, joten pyysinkin mun vaihtoaikaisia kavereita Mariaa ja Katharinaa syömään tänne mun luo. Meillä oli tarkotus viettää tänään ensin päivä kierrellen ympäri Wieniä, mutta aamuisen vesisateen vuoksi tultiin tänne jo aika aikaselle dinnerille.

En ollu nähny misuja sitten mun vaihdon eli kesäkuun 2009, mutta oli ihana huomata että juttu luisti ja aika meni siivillä. En muistanu ollenkaan mimmosesta ruuasta ne tykkää, joten valkkasin kaupasta mukaan omia lempparijuttuja. Metsään ei menty, sillä lautaset tyhjeni aika nopsaa, ja tilaa jäi onneksi myös jälkkärille, missä noudatin samaa kaavaa.

Vaikka sääolosuhteet ei aivan tämän reissun kohdalla menny nappiin, oon tosi ilonen että saatiin sumplittua  tyttöjen kanssa aikataulut niin, että reissun viimeinen päivä oli kaikkein paras päivä. Tästä kelpaakin lähtä huomenna tsekkaamaan, onko siellä kotoisassa Suomessa oikeesti niin lämmintä, mitä kaikki on koko viikon facebookissa leuhottanu. :)

Haha ja kuten kuvasta huomaa, tässä vaiheessa reissua mennään jo aika väsyneissä tunnelmissa! :D

2.6.2013 2 Kommenttia
0 Facebook Twitter Google + Pinterest