Pallontallaajat.net
Valikko
Kategoria

Oulu

Huhhei, mikä unelmajuhannus juuri jäi taakse! Hyppäsin varhain torstaiaamuna norjalaisen punavalkoisille siiville ja lensin toiseen kotiini Pohjois-Suomeen, missä pohjolan valkea kaupunki Oulu toivotti tervetulleeksi. Kotikaupungissa kaikki oli just eikä melekeen viimisen päälle, sillä aurinko porotti, kaikkia hymyilytti ja kaupunkikin oli melkolailla entisensä. Juhannusviikonlopun ohjelmassa oli perinteistäkin perinteisempää suomalaista juhannusta, sillä tulevat päivät vietettäisiin mökillä.

Tavallisesti meidän joulut ja juhannukset menee aika vauhdilla paikasta toiseen rientäessä, mutta tämä juhannus sai luvan tehdä poikkeuksen. Lentokentältä suhattiinkin siis melko suorinta tietä (vaan kolmen tai neljän pysähdyksen taktiikalla!) mökille, ja siellä pysyttiin aina sunnuntaihin saakka.

Juhannus 2016 Juhannus 2016-2 Juhannus 2016-4 Juhannus 2016-6 Juhannus 2016-7 Juhannus 2016-10 Juhannus 2016-11 Juhannus 2016-12 Juhannus 2016-13 Juhannus 2016-14 Juhannus 2016-18 Juhannus 2016-16 Juhannus 2016-17 Juhannus 2016-19

Ja mökkijuhannus kyllä tiesi paikkansa! Pudasjärvellä nautittiin juhannuksen läpi jopa kuumasta säästä, kun aamuisin aurinko porotti ja lämmitti mökkipihan jopa 35 asteeseen. Päivät otettiin pääasiassa superiisisti, mutta pienten mökkipuuhastelujen lisäksi käytiin myös viimein kokeilemassa mökin huudeilta lähteviä vaellusreittejä ja taivallettiin eväsretken mittainen noin kymmenen kilometrin pätkä UKK-reittiä. Meillä ei kuitenkaan oo tuo mökkikään ollut kuin vasta kymmenisen vuotta, joten ymmärtäähän sen että ei olla aikaisemmin noille reiteille eksytty..

Kesäinen suomalainen sielunmaisema vihreine peltoineen, kukkivine niittyineen ja violetteine lupiineineen ei olis tästä enää paremmaksi voinut muuttua. Olikin ihana tehdä matka just siihen suomalaiseen eräeksotiikkaan ja niihin kaunokuviin, minkä perässä Suomeen matkustetaan maailmalta. Ja ei, näitä ei todellakaan kannata väheksyä, sillä pohjoisen oikea yötön yö on kyllä kovimpia juttuja, mitä luonto voi näillä korkeuksilla tarjota.

Huomenna paluu arkeen, tsemppiä meille kaikille!

26.6.2016 12 Kommenttia
0 Facebook Twitter Google + Pinterest

Oulu, tuo pohjoisen valkea kaupunki on ja tulee varmasti aina olemaan mun silmissä koko Suomen paras ja rakkain kaupunki. Ilmiselvä syy siihen on tietysti se, että Oulu on mun kotikaupunki. Se sai rakastumaan itseensä rennolla tunnelmallaan, meren läheisyydellä, valoisilla kesäöillä ja sillä, että kaupunki tarjoaa kaiken tarpeellisen kompaktissa koossa. Tässä elämän hetkessä en näkisi itseäni asumassa Oulussa, mutta toivon, että jahka seikkailut on seikkailtu, niin viimeistään vanhana mummeroisena palaan takas Pohjois-Pohjanmaalle ja vietän arkeni siellä, missä mun puhetyyli ei oo kenenkään mielestä mitenkään erottuva.

Mutta sen sijaan että maalailisin koko postauksen verran romanttisia kuvia meikäläisestä mummona jumppaamassa Raksilan uimahallin kuntosalilla, ajattelin heittää tiskiin mun omat Oulu-suosikit, joista on varmasti hyötyä lomareissua suunnittelevalle kotimaanmatkailijalle. Oulu on nimittäin aivan yhtä hyvä suomalainen kaupunkilomakohde kuin nyt esimerkiksi Helsinki, kunhan tietää minne mennä. Niinhän se on aina ja kaikkialla.

Joten tässä tulee mun mielestä kaikkein parhaat matkavinkit Ouluun, eli pitemmittä puheitta, olokaas hyvät!

Oulu-26 Oulu-25 Oulu-24 Oulu-20 Oulu-21

Herkutteluvinkit Ouluun

Lähdetään liikkeelle siitä tärkeimmästä, eli minne kannattaa suunnitella silloin, kun on mielessä kiva kahvihetki tai muuten vaan sokerihammasta kolottaa? Ensimmäisenä suosittelen tietysti Rotuaarin aukiolla sijaitsevaa Bisketti-kahvilaa, missä myytävät Meriläisen korvapuustit ovat kyllä vertaansa vailla.

Oulu-18

Pienen ihmisen pään kokoinen pulla on superedullinen, ja siihen kylkeen maistuu täydellisesti kuuma kaakao, mutta tee ja kahvi kelpaavat myös. Bisketin sijainti on lomalaisen kannalta aivan täydellinen, ja vierailun aikana kannattaa kiinnittää huomiota myös kahvilan upeaan lattiaan. Ei paremmasta väliä!

Toinen vaihtoehto on Torinrannassa sijaitsevaan vanhaan aittarakennukseen vuonna 2010 perustettu Suomen ensimmäinen Pannukakkutalo. Ison lautasen kokoiset pannarit valitsemilla täytteillä eivät varmana jätä nälkäiseksi.

Oulu-5

Omat suosikit löytyy tietysti sieltä makeiden pannareiden puolelta (maitosuklaa-vadelma!), mutta sokerikammoisille tarjotaan myös suolaisia vaihtoehtoja. Oon niitäkin maistanut, mutta sanotaanko että meen Pannukakkutaloon just niiden makeiden herkkujen perässä. Parhaimmillaan paikka on kesäisin kun terassi on auki, mutta rakennuksen tunnelma takaa, että siellä viihtyy kyllä aina.

Kolmas herkuttelukohde Oulussa on kesäisin avoinna oleva Tornikahvila. Keskustan tuntumassa Linnasaaressa sijaitsevassa kahvilassa jos missä on ihan tajuttoman rento tunnelma.

Oulu-23

Pastellinvärinen torni on kaikki, mitä Oulun linnasta on jäljellä, ja kaikkein korkeimmalla huipulle kivutessa avautuu kivat maisemat Tuiran silloille. Parhaimmillaan tämä maisema on alkukesästä aurinkoisella säällä, mutta tornin tunnelma ihastuttaa myös sadekelillä.

Mitäs sitten kun tullee näläkä?

Näläkää ei Oulusa tartte nähä. Kaupunki on tunnettu Suomen känkkypääkaupunkina (känkky tarkoittaa siis tietynlaista pizzaa), mutta Oulusta saa onneksi paljon muutakin. Mehevän känkyn perässä kaupunkiin matkustava ei kuitenkaan joudu pettymään, sillä kilpailua on valtavasti ja lättyjen taso hyvä.

Oulu-9

En oo perillä kaupungin känkkysodan viimeisimmistä käänteistä joten en tiiä ketä pitäisi suosia ja ketä boikotoida, joten omien kokemusteni perusteella suosittelen suoralta kädeltä Ninweä. Ulkoisesti se on aika jäätävä räkälä, mutta hyvä palvelu ja suuret lätyt ovat juuri ominaista oululaiselle känkkykulttuurille.

Ellei känkky maistu, löytyy kaupungista myös muita vaihtoehtoja. Yksi paikka, jota edelleen aika ajoin kaipaan, on turkkilaista ruokaa tarjoileva Hagia Sofia. Erityisesti ravintolan kympin hintainen lounasbuffa saa mun sydämen sulamaan ja vatsalaukun pinkeytymään. Valikoima on just sopiva, ja sijainti tuomiokirkon lähellä ei oo myöskään huono.

Oulu-19

Oulussa on myös aivan loistava thaimaalainen ravintola, joka sijaitsee aivan keskustassa. Torinrannan tuntumassa Kauppurienkadulla oleva Phuket ei näytä ulospäin yhtään miltään, mutta se onkin paikassa parasta. Sisälle astujaa tervehtii mausteinen tuoksu ja tietysti thaimaalaisittain aivan loistava palvelu. Myös tässä ravintolassa paikan kympin hintainen lounasbuffa on mun suosikki, ja niin tuntuu olevan monen muunkin, sillä lounas on todella suosittu.

Oulun parhaat nähtävyydet

On kohteita, jotka ovat niin Oulua kuin voi vaan olla. Yksi niistä on Torinranta, joka on kyllä kaupungin mukavimpia paikkoja. Mulla liittyy sinne tietysti ihan valtavasti muistoja koulujen päättäjäisistä terassi-iltoihin kavereiden kanssa, mutta kyllä se antaa matkailijallekin jotain!

Oulu-10 Oulu-8

Parasta Torinrannassa on tietysti kuuluisa Toripolliisi-patsas joka on aivan mun suosikki, mutta myös aittabaarit. Kesäiltoina paras paikka Oulussa onkin ehottomasti Torinrannan aitan terassilla, missä siemaillaan juomia lämpölamppujen alla. Ja sitten kun sattuu se ilta, kun lämpölamppuja ei tarvitakaan, niin ollaan jo aika lähellä täydellistä!

Myös Ainolan puisto on paikka, jota ei Oulussa kannata missata. Suuri viheralue keskustan tuntumassa on monille paitsi kulkuväylä myös kaupungin parhaita piknik-kohteita.

Oulu-11 Oulu-2

Omia suosikkeja puistossa on patosillan alue sekä kesäteatteri, missä Oulun töväen näyttämö esittää erinomaisia näytelmiään kesäaikaan. Vaikka puisto on ensisijaisesti kesäkohde, on se talvipakkasilla lähes yhtä upea kuin parhaana kesäpäivänä.

Hyvä vaihtoehto Ainolalle on Torinrannan toisella puolella sijaitseva Hollihaan puisto, joka oli monta vuotta mun kotipuisto jo melkeinpä kuin takapiha. Käytännössä Hollihaassa ei oo mitään hirveän erikoista: siellä on liikennepuisto, mutta eipä se aikuisia paljon ilahduta.

Oulu-4

Se mikä ilahduttaa on puiston rauhallisuus. Sieltä löytyy taatusti aina tilaa, ja se onkin ihan ykköspaikka ottaa aurinkoa, sillä puisto ei oo mikään suosittu pyöräilyväyläkään, joten ohikulkijoista ei tarvitse häiriintyä.

Oulussa ei voi käydä piipahtamatta Nallikarissa, joka on siis noin kilometrin mittainen hiekkaranta. Kesäisin merenranta täyttyy uimareita ja muista rantaleijonista, mutta tunnelmaa riittää myös talvella, kun rantavesi jäätyy ja hiekka kohmettuu paikoilleen. Rannan toisessa päässä sijaitsee kylpylähotelli Eden ja toisessa päässä pieni majakka, jonne kipuava voi tähyillä kohti merta. Myös uimavalvojien kopit ja siniset pukukopit tuo rantaan tunnelmaa ja tekee siitä entistää sympaattisemman!

Oulu-16 Oulu-7 Oulu-6

Matka Nallikariin kannattaa kulkea Pikisaaren kautta, sillä oululainen taiteilijakaupunginosa on ehkä kaupunkia parhaimmillaan. Nättien puutalojen täyttämä lyhyt tienpätkä on jotain, mitä Oulussa ei muualla oikeastaan näe, sillä valtaosa keskustan vanhoista puutaloista on palaneet. Siitä syystä kävely Pikisaaren läpi kohti Nallikaria vie aina hetkeksi ihan erilaiseen Ouluun. Suosittelen muuten astelemaan saaren reunaa kiertävälle polulle, josta avautuu aika kivat näkymät paitsi taiteilijoiden takapihoille (tirkistely kiinnostaa aina) myös merelle ja Torinrannan edustalla sijaitseviin saariin.

Tekemistä Oulussa

Mitä siellä Oulussa kannattaa sitten kesälomareissun aikana tehdä? Kun nuo yllä mainitut nähtävyydet on koluttu, riittää tekemistä vielä sen puolituntisenkin (:D) jälkeen. Lomailija saa rahat kulumaan jo keskustan pelipaikoilla, sillä Rotuaarin ympäristössä sijaitsee paljon ketjuliikkeitä mutta myös monia paikallisia putiikkeja. Suosittelen piipahtamaan ainakin Real Dealissa ja Non Boutiquessa, jotka molemmat myyvät oululaista osaamista. Rotuaarin paras herkkukauppa on satanolla H&M:n vieressä sijaitseva Kuudes maku, jonka valikoima on yllättänyt mut monta kertaa. Keskustan lisäksi shoppailla voi myös hiljattain Ritaharjuun avatussa Ideaparkissa, jossa on paljon ketjuloita, jotka avautuvat vasta myöhemmin keskustaan Valkea-ostoskeskuksen myötä.

Jos rakastat kävelyä ja maisemien tiirailua yhtä paljon kuin minä, kannattaa Oulussa kulkea ehdottomasti saarten läpi menevä kävelyreitti. Torinrannasta reittiä Pikisaari-Hietasaari-Toivoniemi-Kuusisaari-Linnasaari kulkeva saa aimo annoksen oululaista saarimaisemaa. Kesäpäivänä tuo on kaupungin parhaimpia ulkoilureittejä, ja rauhalliseen tahtiin lompsiva saa siihen käytettyä parisen tuntia.

Oulu-22

Oulussa kannattaa ehdottomasti käydä elokuvissa, sillä Tuirassa sijaitseva perheomisteinen Elokuvateatteri Star on sympaattisin leffateatteri, missä oon koskaan käynyt. Se tuo kaivattua kilpailua Finnkinon havittelemalle monopoliasemalle näyttämällä ihan yhtä lailla blockbustereita kuin kansallinen kilpailijansa. Siihen päälle Starin tunnelma, hintataso sekä palvelu ovat asioita, joiden valossa ketjujätti ei vaan pärjää. Viimeisten viiden Oulu-vuoden aikana en tainnut käydä Finnkinossa leffassa yhtä tai kahta kertaa enempää, sillä Star vaan on niin paljon parempi.

Hotellisuositukset Ouluun

Jos kaupungista ei löydy majapaikan tarjoavaa kaveria tai sukulaista, tulee siinä vaiheessa apuun Oulun hotellitarjonta. Sanoisin sen olevan jopa hyvä, tai ainakin parantunut roimasti viime vuosien aikana. Ensimmäisenä täytyy suositella kaupungin tuoreinta hotellia, Lapland Hotel Oulua, joka sijaitsee entisen Holiday Inn -hotellin paikalla aivan tuomiokirkon vieressä.

Oulu-14 Oulu-15

Ellet välitä majoittua keskustassa ja kaipaat meren rannalle, on Sokos Hotelsin eeppinen Eden-kylpylähotelli loistava valinta. Parasta hotellissa on ehdottomasti sijainti, ellet satu varaamaan yläkerrassa sijaitsevaa sviittiä. Myös sisäänpääsy kylpylähotelliin on kiva lisä, mutta täällä majoittuessa käytännössä hotellin etupihalla sijaitsevasta Nallikarin uimarannasta kannattaa kyllä ottaa kaikki mahdollinen ilo irti.

Kolmantena majapaikkasuosituksena mainitsen vielä Ainolan puiston reunalla sijaitsevan Lasaretin. Tämä hotelli tuo kaivatun vaihtoehdon ketjuhotelleille, joita Oulussa riittää.

Kaupungin ulkopuolella

Lisäksi jos tulee semmoinen fiilis, että olis mukava nähdä mitkä ovat kaupunkia ympäröivät parhaat nähtävyydet, kannattaa tietysti ottaa suunnaksi Oulun edustalla sijaitseva Hailuodon saari.

Oulu-3

Noin puolen tunnin ajomatka kohti Oulunsaloa ja sieltä sitten puolen tunnin mittainen loossimatka saareen ovat vaivan väärti, sillä pieni saari, sen päässä kohoava majakka sekä punaiset kalastajamökit ovat supersymppiksiä!

Hailuodon lisäksi kannattaa ehdottomasti tsekata myös Koitelin kosket, jotka sijaitsevat Kiimingissä, noin puolen tunnin ajomatkan päässä Oulusta.

Oulu-17 Oulu-12

Koiteli on ihana kohde ympäri vuoden, mutta tietysti erityisesti elokuussa, jolloin upeissa koskimaisemissa järjestetään oma musiikkifestivaali. Muuta aktiviteettia maisemien ihastelun ja makkaranpaiston lisäksi on esimerkiksi koskenlasku, mitä määkin pääsin kokeilemaan omissa polttareissa vajaat pari vuotta sitten.

No niin oululaiset, nyt on teijän vuoro. Mitkä suokkarikohteet uupuu listalta?

Eng: Here are some tips to my hometown Oulu.

7.3.2016 22 Kommenttia
1 Facebook Twitter Google + Pinterest

Yhteistyössä Iso-Syöte

Talvilomaviikko on etelässä parhaillaan käynnissä, ja lähenee pikkuhiljaa myös pohjoisen nurkkia. Mun talviloma oli jo parisen viikkoa sitten, ja ohjelmistossa oli tietysti myös laskemista, sillä mikäs olisi sen parempi tapa viettää pohjoisen lumilomaa? Mun sääkarma piti tosin huolen siitä, että pikkupakkasista ei ollut meidän laskupäivänä tietoakaan, sillä kun asteltiin Iso-Syötteen välinevuokraamoon, ilmoitti lämpömittari ilman lämpötilaksi nolla astetta. Ei sen väliä, sillä se tarkoitti vaan sitä että rinteissä ei olis paljon ruuhkaa, mikä sopi meille paremmin kuin hyvin.

Käytiin nappaamassa Syötteen välinevuokraamosta sopivat kamat mukaan, ja pienen neuvottelun jälkeen Karim päätyi lopulta mun tavoin lautaan. Harkintaa tämä vaati siksi, että miehellä on takanaan vuosien laskettelutausta, mutta laudan päälle se on noussut vaan kerran aikaisemmin, useita vuosia sitten, ja sekin mun ohjauksessa. Saattaa olla että Taekwon-Do-opettajana mulla on jonkin verran kykyjä, mutta laskuopetuksen soisin jättäväni niille jotka sen hallitsee. Karim nimittäin päätti sen kerran jälkeen ettei koskaan enää kipua laudan päälle. Onneksi päätös ei kuitenkaan ollut pysyvä.

Iso-Syöte-15 Iso-Syöte-25 Iso-Syöte-24
Jahka oltiin saatu sopivat vermeet koipiin, oli ensimmäisen mäen aika. Me oltiin varattu lautailuopetusta Iso-Syötteen Veikon ohjauksessa, mutta kello näytti sen verran, että ehdittiin hyvin käydä laskemassa yks mäki ennen tunnin alkua. Tosin jo hisseillä meinas tulla tenkkapoo, kun edessä oli nousu ankkurihissillä. Kaikkien näiden lautailukertojen jälkeen en vieläkään osaa olla jännittämättä ankkurin kyydissä! Lopulta pienten pöllähdysten jälkeen päästiin kuitenkin rinteen laelle saakka, ja saatiin vähän fiilistä ensimmäisen laskun myötä. Karim kertoi harkinneensa vermeiden vaihtoa suksiin jo puolimatkassa alas, mutta onneksi meillä oli opetustuokio vasta edessä.

Rehellisesti sanottuna en juuri paljoa odottanut lautailuopetuksesta, sillä uskoin opettajan keskittyvän pääasiassa Karimiin ja meikäläisen saavan laskea siinä sivussa. Kuinka väärässä olinkaan, sillä se sataminuuttinen mikä vietettiin Veikon ohjauksessa, toi mullekin ihan järjettömän läjän uutta muistettavaa. Totesinkin jo siinä tunnin aikana, että mulla on oikeastaan huonommat lähtökohdat uuden oppimiselle, sillä vuosien aikana opitut maneerit ja ei nyt varsinaisesti väärät mutta ei oikeatkaan laskutavat pysyy aika tiukassa, toisin kuin Karimilla, jolla oli takana vaan yks laskukerta.

Sainkin siinä aika paljon uutta omaan laskuun, ja ensimmäisenä lähdettiin korjaamaan mun laskuasentoa. Laskin (ja lasken todennäköisesti edelleen vielä pitkään) yläkroppa ihan mutkalla, kun oikea laskuasento olisi niin, että yläkroppa pysyisi laudan suuntaisesti eikä kääntyisi kohti alamäkeä. Samoin haavanlehtityylisessä laskussa mulla meinas vauhti loppua liian tiukkojen käännösten vuoksi, joten erityisesti rauhallisuutta piti opetella. Sain myös jeesiä hetkessä jumiutuviin pohkeisiin, joten laskuopetus kieltämättä yllätti! Tosin tajusin hetkeä ennen tunnin alkamista miten siistiä onkaan päästä oikeasti pätevän kaverin ohjaukseen varsinkin, kun meitä ei ollut tunnilla ketään muita kuin minä ja Karim. Ainakin itelle jäi fiilis, että otettiin siitä kyllä kaikki ilo irti!

Ja miten sen Karimin laskemisen kanssa? Noh, väittäisin että sen sadan minuutin jälkeen mies oli laskujensa kanssa samalla tasolla meikän kans, ellei jopa maneerien puuttuessa paremmalla. Vertailukohtana mainittakoot, että meikäläinen on ollut ensimmäistä kertaa laudan päällä 16 vuotta sitten… :D

Iso-Syöte-4 Iso-Syöte-3 Iso-Syöte-6 Iso-Syöte-8 Iso-Syöte-14 Iso-Syöte-2 Iso-Syöte

Kun laskuopetus oli ohitse, oli tositoimien aika. Meillä oli kova yritys päästä yhdessä ankkurihissiin, ja vaikka kaaduttiin päivän aikana hissipaikalla varmaan ainakin kymmenen kertaa uskoisin, että nyt ehkä osataan, ainakin vähän aikaa. Oltiin tosi onnellisia ettei hisseillä ollu ruuhkaa, sillä siinä tilanteessa meidän jatkuva könyäminen olis voinu vähän nolottaakin, mutta nyt noustiin vaan kerta toisensa jälkeen ylös ja haettiin sitä tasapainoa.

Myös rinteilläkään ei ollut juuri muuta porukkaa, ja valtaosan ajasta rinteet olikin vaan meidän. Huonosta säästä huolimatta oli ihan mahtava laskufiilis, kun ei tarvinnut väistellä ketään tai pelätä, että joku laskisi päälle.

Ja vaikka alhaalla olikin nollakeli, tunturin laella hissit, aidat ja muut rakennelmat oli täysin lumen peitossa, joten taikatalvifiilis oli taattu. Koska ollaan aika aloittelijoita, jätettiin offarit sun muut boksit kovemmille laskijoille, ja pysyteltiin ihan vaan rinteessä. Se riitti meille ihan mainiosti erityisesti, kun oltiin tosiaan käytännössä kaksistaan liikkeellä. :)

En edes muista milloin olin viimeksi laskenut Syötteellä, ehkä joskus reilusti yli kymmenisen vuotta sitten, joten oli superkiva päästä jälleen katselemaan noita tunturimaisemia ja laskemaan pitkin tuttuja rinteitä. Maisemat näytti nimittäin vuosista huolimatta tutuilta, ja tuo lieneekin se mulle kaikkein tutuin laskumaisema, joka on piirtynyt muistiin jo siltä ekaluokan laskureissulta lähtien. Ja eipä muuten silloinkaan nuo ankkurihissit olleet mun ylimpiä kavereita..

Iso-Syöte-10 Iso-Syöte-16 Iso-Syöte-19 Iso-Syöte-13 Iso-Syöte-11 Iso-Syöte-18 Iso-Syöte-17 Iso-Syöte-20 Iso-Syöte-21 Iso-Syöte-22 Iso-Syöte-23 Iso-Syöte-24

Laskupäivän jälkeen oli voittajafiilis, kuten aina laskiessa. Tosin tällä kertaa poikkeuksena oli se, että kaatumiset tais olla ihan muutamassa ja mitään kipeitä kaatumisia ei ees sattunut! Yleensä tuntuu, että laskupäivän aikana tulee könähdettyä ainakin kerran melko pahasti niin, että on kipeä monta päivää sen jälkeen, mutta nyt oli poikkeuksellisesti ehjä fiilis myös seuraavana päivänä. En tiiä oliko tähän syynä orastava nynnyys vai pätevä laskuopetus, mutta tähän lopputulokseen täytyy olla kyllä tyytyväinen.

Päivän onnistumisesta kertoo aika paljon myös se, että vielä laskupäivän aamuna lautavalintaa kironnut Karim on useaan otteeseen tuon jälkeen ehtiny ehdottaa seuraavaa laskukertaa, joten nappiin meni! Ja hyvä fiilis jäi kyllä mullakin, ja täytyy toivoa että saadaan aikaiseksi järkätä vielä toinen laskupäivä tälle talvikautta. Se onneksi jatkuu vielä  monta kuukautta, erityisesti pohjoisessa!

Jos Syötteen laskukokemukset kiinnostavat, suosittelen tsekkaamaan myös ystäväni Rimman postauksen samaisesta laskettelukeskuksesta.

Kuvissa näkyvä Helly Hansenin laskuasu on saatu blogin kautta.

Eng: How about a snowboarding experience in northern Finland? I highly recommend my home slope Iso-Syöte, which is located only about a two hours drive from my hometown Oulu.

24.2.2016 2 Kommenttia
0 Facebook Twitter Google + Pinterest

Yhteistyössä Hotelli Iso Syöte

Monet teistä ovat taatusti kuulleet Koillismaalla sijaitsevasta Hotelli Iso Syötteestä ja sen legendaarisesta, maailman romanttisimpien sviittien joukkoon rankatusta Kotkanpesä-sviitistä. Juuri siitä, missä on kaksi kerrosta, valtavat maisemaikkunat suoraan tuntureille sekä suoraan sängyn yläpuolella kattoikkuna, josta voi tiirailla selkeänä yönä yläpuolella avautuvaa tähtitaivasta. Kyseessä on sama sviitti, missä esimerkiksi Rimma majoittui perheensä kanssa viime vuonna ja kirjoitti majoitushaaveita herättävän postauksen.

Se postaus ja erityisesti siinä näkyvät lumimaisemat oli meillä mielessä, kun suunniteltiin helmikuun lomaviikon ohjelmaa. Karim oli majoittunut samassa hotellissa paria viikkoa aiemmin työmatkallaan, ja tiesi jo omasta kokemuksesta, että majapaikka on varsin mainio. Heti lomaviikon alkajaisiksi otettiinkin suunta kohti Syötettä, ja liukkaiden teiden ja todella heikon näkyvyyden asettamien haasteiden jälkeen kurvattiin auto hotellin pihaan. Se ei kuitenkaan jäänyt siihen sisäänkirjautumista kauemmaksi, sillä me majoituttiin hotellin sijaan mökissä, mihin ei tosin ollut respasta kovin montaa sataa metriä.

Iso-Syöte-53 Iso-Syöte-2Iso-Syöte-3 Iso-Syöte-4 Iso-Syöte-55 Iso-Syöte-54

Vuokramökissä majoittuminen on mulle todella tuttua, sillä lapsuudessa vuokrattiin harva se viikonloppu ja juhlapyhä perheen kanssa mökki, jonne suunnattiin ottamaan iisisti. Joskus mukana oli kavereita tai sukulaisia, joskus taas mentiin mökkeilemään ihan omalla porukalla. Me vierailtiin mökeillä usein, ja koska meillä ei silloin vielä ollut omaa mökkiä, oli majapaikka pääsääntöisesti vuokramökki. Karimille sen sijaan vuokramökissä majoittuminen oli aivan uus juttu, eikä mikään ihme, jos miehen perheellä on aina ollut kaks mökkiä. Olikin hauska seurata, miten innoissaan se oli mökin mukavuuksista. Selkeästi ajatusmaailma perinteisestä sähköttömästä mökistä sai vähän haastetta, ja sehän on aina tervetullutta.

Meidän mökki oli Tunturimaja, joka on kompakti paritalon (vai pitäisikö sanoa parimökin) puolikas. Se sopi mainiosti kahdelle, vaikka nukkumapaikkoja olisikin tainnut olla neljälle. Saatiinpahan ainakin olla leveästi. Oltiin mökissä noin neljän aikoihin, ja mulla oli heti kiire saunaan. Vaikka mökissä olis toki ollut omakin sauna, halusin ehdottomasti päästä kokeilemaan hotellin yhteydessä olevaa Arctic Spa -kylpyläosastoa. Se yllätti mut itsenikin, sillä tavallisesti en edes harkitse piipahtavani hotellien uima-allas- tai kylpyläosastoilla. Tällä kertaa olin kuitenkin sen verran jäässä, että kunnon sauna kuulosti mahtavalta ajatukselta.

Iso-Syöte-57 Iso-Syöte-6 Iso-Syöte-7 Iso-Syöte-10 Iso-Syöte-8 Iso-Syöte-9 Iso-Syöte-58 Iso-Syöte-59Iso-Syöte-15 Iso-Syöte-13 Iso-Syöte-14 Iso-Syöte-16

Mökiltä hotellille oli tosi lyhyt kävelymatka, ja kylpyosastolle pääsi vaivatta. Saunan ja uima-altaan lisäksi osastolla oli lämmittämättömällä lasiterassilla sijainneet kaks poreammetta sekä iglusauna, joka kuulosti melko mielenkiintoiselta. Sitä ei kuitenkaan valitettavasti päästy testaamaan sillä ovet iglun luo eivät jostain syystä olleet meidän vierailun aikana auki, mutta porealtaassa olosta ja saunomisesta nautittiin senkin edestä. Oli  myös hauska huomata miten kansainvälistä hotellin asiakaskunta oli, sillä välillä tuntui että me oltiin Karimin kanssa koko hotellin ainoat suomalaisvieraat! Huvittavia hetkiä koettiin myös saunassa, missä pääsin näkemään aika monia hämmentyneitä katseita, kun uikkareissa saunaan tepastelleet naiset huomasivat mun olevan siellä suomalaisittain ilman rihman kiertämää. Siis alasti, saunassa! Voitteko kuvitella?

Vasta porealtaassa lillumisen ja saunomisen jälkeen tuli ensimmäistä kertaa moneen viikkoon aidosti rentoutunut olo. Kyllähän te tiedätte sen fiiliksen, mikä tulee saunan jälkeen. Siinä kun lompsittiin takaisin mökille tuntui, että olisin voinu nukahtaa siltä seisomalta.

Unet sai kuitenkin odottaa, sillä nälkä oli aivan jäätävä, ja meillä oli suunnitelmissa valmistaa helppoa sapuskaa mökin keittiössä. Olikin ihana kun pystyi kokkailemaan ite kaikessa rauhassa! Ruokalistalle valittiin jotain helppoa, hyvää ja mökille sopivaa, eli tietysti salaattitortilloja. Illalla telsusta tuli vielä Indiana Jones, joten lapsuuden mökkiviikonloppujen fiilis oli viimeistään siinä vaiheessa taattu, vaikka en koskaan lapsena leffasarjaan tutustunutkaan. Ei varmaan tarvi mainita, että jahka elokuva päättyi, unta piti odotella maksimissaan ehkä kaks sekuntia?

Iso-Syöte-17 Iso-Syöte-18 Iso-Syöte-19 Iso-Syöte-21

Makeiden yöunien jälkeen päästiin aloittamaan seuraavan aamun laskupäivä mukavasti, sillä mökkimajoitukseen kuului hotelliaamiainen. Päästiinkin mukavasti tankkaamaan ennen lihaksia haastavaa laskupäivää, ja en kyllä tiedä kovin montaa maisemaa, joiden äärellä olisin tuolla hetkellä mieluummin aamupalaani syönyt.

Iso-Syöte-23 Iso-Syöte-22

Aamiaisella tuli muuten jälleen sama fiilis, mikä edellisenä päivänä saunassa: ei paljon muita suomalaisia näkynyt. Se tuntui superoudolta, sillä me oltiin kuitenkin Pudasjärvellä, mulle hyvin tutussa pitäjässä, joka ei kyllä koskaan ole mitenkään kansainvälisenä näyttäytynyt. Pääsinpähän taas tuulettamaan ennakkoluulojani oikein urakalla, mutta kieltämättä en olis ihan ensimmäisenä ajatellut, että se olisi edessä noin lyhyen välimatkan päässä alkuperäisiltä kotinurkilta.

Meidän oma mökki sijaitsee ehkä puolen tunnin ajomatkan päässä Iso-Syötteeltä, mutta oli kyllä huomattavasti mukavampaa köllähtää valmiiksi lämpimän mökin lakanoiden väliin sen sijaan, että olis ensin käyttänyt päivän talviteloille olevan mökin lämmittämiseen. Erityisesti näin talvisaikaan tämä oli kyllä reilusti parempi vaihtoehto.

Eng: I spent a week of my summer holidays during February, and got a chance to experience this lovely winter wonderland in Iso-Syöte, Finland. During my visit I stayed at a lovely cabin in Hotel Iso Syöte.

18.2.2016 10 Kommenttia
0 Facebook Twitter Google + Pinterest