Pallontallaajat.net
Valikko
Kategoria

Rovaniemi

Se päivä, kun kesäaika vaihtuu, on joka ikinen vuosi yhtä suuri onnenpäivä. Sitä se on myös tänään sillä valo jatkuu, vaikka kello on jo kasin pintaan – ihanaa! Odotan kauhulla sitä päivää jos kesäaikakäytännöstä päätetään joskus luopua, sillä siinä missä talviaikaan siirtyminen ja aikaistuva pimeys vie mielen matalaksi, kompensoituu se moninkertaisesti silloin, kun kelloja siirretään taas kohti kesää. Ihan parasta.

Kesäajan kunniaksi onkin siis aika heittää hyvästit talvelle, vaikka ikkunasta ulos katsoessa tuntuukin, että kevät – kesästä puhumattakaan – on vielä aivan hemmetin kaukana. Palataan siis vielä tämän vuoden viimeiseen kotimaan talvireissuun, josta en oo ehtinyt vielä edes kirjoittaa! Piipahdin nimittäin viime kuun vaihteessa pari päivää Rovaniemellä nauttimasta kaupungin parhaista paloista, kun pääsin työmatkalle Lapin pääkaupunkiin. Edellisreissusta oli vierähtänyt jo yli puoli vuotta, joten oli tosi kiva päästä nauttimaan Rollosta talvihuumassa.

Reissu oli lyhyt mutta sitäkin tehokkaampi. Se sisälsi muun muassa herkuttelua kaupungin parhaassa sushilassa, entisessä Wakkanaissa ja nykyisessä Himossa, sekä tietysti myös muuta huippuruokaa: ehdin käydä syömässä myös jo aiemmin erinomaisiksi todetuissa Pure Pizzassa sekä Rokassa. Mua jaksaa kerta toisensa jälkeen hämmästyttää, miten mahtava ravintolakulttuuri Rollossa onkaan, mutta toisaalta eipä se ihme ole jos miettii että valtavan matkailijamäärän lisäksi myös paikalliset on ottaneet ravintolat omikseen ja käyvät ulkona syömässä vähän väliä.

Syönnin lomassa ehdin kokea myös lumiaktiviteetteja, sillä pääsin testaamaan liukulumikenkäilyä, joka oli vähän kuin hiihdon ja lumikenkäilyn risteytys. Pitkät, suksimaiset lumikengät joiden pohjassa oli karva teki Ounasvaaran laella koikkeloinnista melko vaivatonta, ja olikin tosi kiva päästä seikkailemaan tykkylumipuiden keskelle myös tälle talvea!

Reissun unohtumattomin kokemus oli kuitenkin avantouinti, jota kokeilin ekaa kertaa elämässä. Kuvattiin se myös videolle, joten mun oli pakko esittää rohkeaa ja painella suoraan avantoon sen enempää nynnyilemättä. Jälkikäteen jäin miettimään että miltä se oikein tuntui ja oliko vesi kylmää, mutta en muista koko keikasta mitään. Jos ei olis videota, jossa mää pääasiassa haukon henkeäni, en varmaan edes uskois edes käyneeni avannossa.

Tällä reissulla pääsin yöpymään igluhotellissa, mikä oli aika siistiä! Ikkunoista ei näkynyt revontulia vaikka kuinka heräilin keskellä yötä monta kertaa vilkuilemaan suoraan sängyn yläpuolella olevaa taivasta, mutta siitä huolimatta elämys kyllä oli vertaansa vailla. Illalla taivas oli onneksi täysin tähtikirkas, ja onnistuin bongaamaan sen ainoan tunnistamani tähtikuvion eli Otavan mukavasti suoraan sängystä. Aika luksusta!

Rollon-seikkailu oli lyhyt, mutta riittävän pitkä muistuttamaan, miten mahtavia kohteita meillä on täällä kotimaassakin. Erityisen silmiä avaavaa oli ymmärtää, miten paljon kaupunkiin valuu ulkomaisia matkailijoita, sillä esimerkiksi kiinalaisia oli Napapiirillä aivan valtavasti. Siinä missä igluhotellit ja muut luksusmajapaikat on näin talvisesongin aikaan ehkä kotimaan matkailijoille vähän turhan kalliita, voisin kyllä harkita yöpymistä Rollon erikoisissa hotelleissa kauden ulkopuolella.

Näiden tunnelmien mukana sanon heipat talvelle, sillä onhan sitä jo riittänyt! Ja ihanaa kevään alkua just sulle!

25.3.2018 0 Kommenttia
3 Facebook Twitter Google + Pinterest

Yhteistyössä Hostel Cafe Koti

Reissasin kesälomalla Kreikan lisäksi myös kotimaassa, sillä Söderskärin majakkaseikkailun lisäksi piipahdin loman päätteeksi yhden viikonlopun verran Rovaniemellä. Saatiin yhteen viikkoon aikamoisen kovasti vaihtelevat sääolot, kun Kreikassa helli reilusti yli 30 asteen lämpö ja Rovaniemellä vastassa oli pieni tuisku ja +4. Siinä oli kontrastia kerrakseen.

Nopeasti todettiin molemmat Karimin kanssa melkein heti Rolloon päästyämme, että fiilis oli todella kotoisa. Vaikka kumpikaan meistä ei sen kummemmin ole koskaan viettänyt ihan hirveästi aikaa Rovaniemellä (Karim inttiä lukuun ottamatta), oli olo kuin kotiin olisi tullut. Selvästi 200 kilometriä ei ollut matka eikä mikään, kun oltiin päästy noinkin lähelle Oulua.

Kotoisa tunnelma jatkui edelleen, kun kirjauduttiin sisälle majapaikkaan. Yövyttiin viikonloppu Rollon keskustassa sijaitsevassa Hostel Cafe Kodissa, mikä oli erinomainen tukikohta tuohon viikonloppuun. Meillä oli ohjelmistossa pari päivää rankkaa treeniä, kun Rovaniemellä järjestettiin hollantilaisen mestarin otteluseminaari. Päästiin keskustasta näppärästi treenipaikalle, mutta myös kaupungin erinomaisen ravintolatarjonnan äärelle, joten sijainti oli juuri soppeli.

Kodinomainen tunnelma on hostellin the juttu, ja se näkyy hauskoissa yksityiskohdissa. Mukavien makkareiden ja tunnelmallisten yhteistilojen lisäksi hostellissa esimerkiksi kaikkien huoneiden ovissa on sukunimet. Niitä ei oo valkattu aivan randomilla, vaan nimet ovat hotellin rakentamisessa mukana olleiden työntekijöiden. Aika siistiä!

Meille oli buukattu superior-luokan kahden hengen huone, eli käytännössä kahden hengen huoneista se vähän isompi. Siellä oli kaikki tarvittava rankasta päivästä selviytymiseen ja akkujen lataamiseen: pehmeät sängyt, erinomainen äänieristys, tilava kylppäri ja keittiö aivan oven takana. Kodinomaisuutta lisäsi katosta roikkuva korituoli (miksi kaikissa hotelleissa ei vois olla tämmöistä) sekä sängylle asetellut viltit. Jos totta puhutaan, niin me taidettiin molemmat vaipua lähes päiväunenomaiseen koomaan melkein suorilta huoneeseen saapumisen jälkeen.

Oli kuitenkin noustava, sillä suunnitelmissa oli olla ensimmäisten joukossa tuona perjantaina avatussa meksikolaisravintola Yucassa. Sopivasti siinä vaiheessa kun ravintola avattiin neljältä, oltiin me lähes nälkäkuoleman partaalla ja valmiina tarttumaan ravintolan ovenripaan häämatkasta muistuttavien makuelämyksien muodossa. Hostel Cafe Kodista käveli Yucaan muutaman minuutin, joten välimatka oli just sopiva seminuutuneeseen olotilaan, ja hetken päästä meitä jo ohjattiin pöytään uudenkarheassa ravintolassa.

Yuca oli todellinen tuulahdus Meksikoa keskelle Rovaniemeä, ja oli hauska seurata myös paikan henkilökuntaa, miten täpinöissään ne olikaan avauspäivänä. Me tilattiin listalta lähes kaikki tacot mitä ruokavammat antoivat myöten, ja maisteltiin niin sieni-, kala-, kana- kuin nautatacojakin.

Kaksi tacoa mieheen ja yksi tostada jaettavaksi sekä guacamole lisukkeeksi oli meille just sopivasti, ja maut veivät todellakin takaisin Meksikoon. Eniten tykättiin molemmat kalatacosta, mutta Yucan guacamole räjäytti pankin. En oo missään syönyt niin hyvää guacamolea, joten se kannattaa ehdottomasti testata Rollossa – ja melkeinpä matkustaa kaupunkiin jo sen vuoksi, ainakin jos sattuu lähinurkilla pyörimään. Nam!

Loppuilta sujui hostellissa rentoutuen, sillä yritettiin parhaamme mukaan valmistautua tulevaan koitokseen. Vieraskeittiö tarjosi näppärästi mahdollisuuden valmistaa leiripäivää varten just oikeanlaiset eväät, joilla jaksaisi varmasti.

Sama tunnelma jatkui aamiaisella, joka tarjoiltiin Kodin kahvilassa. Tarjolla oli puuroa, jugua, kananmunia, mysliä, leipää, kasviksia, hedelmiä, juustoa ja leikkeleitä, sekä tietysti kahvia, teetä ja mehua. Aamiainen oli hyvä ja perus, ja siinä oli panostettu selvästi määrän sijaan laatuun. Saatiin koostettua hyvät ja monipuoliset aamiaiset ilman övereitä, joita ei tuona päivänä kannattanut edes harkita vetävänsä, sillä parin tunnin päästä oltiin jo potkimassa.

Aamiainen maksaa seitsemän euroa, ja on avoinna myös kaupunkilaisille, eli melko hyvä diili! Erityisesti leipä ja mysli ovat saaneet kehuja ja voin yhtyä kehujien joukkoon, ja niistä maistoi herkkujen olevan paikan päällä tehtyjä. Aamiaistila sijaitsi mukavasti kahvilan päädyssä, joten mahdollisimman kaukainen sijainti ulko-oveen ja respatiskiin nähden takasi myös suht rauhalliset aamiaistunnelmat.

Kaiken hyvän lisäksi napattiin hostellilta vielä vuokrapyörät mukaan, joilla päästiin näppärästi polkaisemaan parin kilometrin päässä sijaitsevalle treenipaikalle. Rovaniemen julkinen liikenne aiheutti aika monta miettimisen paikkaa, sillä ei oltais päästy leiripaikalle julkisilla, ja kävelyyn olis mennyt ihan tuhottomasti aikaa. Kodin pyörät osoittautuikin painonsa arvoisiksi kullassa, kun suhattiin niillä hetkessä paikasta toiseen. Majapaikkojen vuokrapyöriä pitäis kyllä hyödyntää useamminkin, sillä onhan ne ihan tosi näppäriä!

Viikonlopun aikana ehdittiin tutustua Rollon ravintolatarjontaan vielä enemmänkin, kun käytiin illastamassa niin Kauppayhtiön Pure Pizzassa (NAM!!) kuin aikaisemmalla Rovaniemen-seikkailulla tutuksi tulleessa Rokassakin. Kaikki sapuskat oli erinomaisia, enkä voi muuta kuin nostaa peukkua rovaniemeläisille kaupungin mahtavasta ravintolatarjonnasta – ihan huikea!

Hostel Cafe Koti tarjosi meille majapaikan, aamiaisen sekä vuokrapyörät yhteistyön tiimoilta, ja muistutti taas miksi ei todellakaan kannata pitää niitä reissu-uran alussa hankittuja hostellikokemuksia ensimmäisenä mielessä kun alkaa harkita hostellia majapaikaksi. Kokonaisuutena ainakin tämä hostelli oli varmasti parempi mitä perinteinen, aivan tavallinen ketjuhotelli olisi voinut tarjota, ja tämä pitää muistaa jatkossakin. Tän vierailun tärkein oppi olikin se, että hostelli ei todellakaan aina ole yhtä kuin koinsyömä kämäpunkka baarin yläkerrassa, onneksi.

10.9.2017 2 Kommenttia
2 Facebook Twitter Google + Pinterest

Kukapa ei rakastaisi ruokaa? Mulla ainakaan ei ole tapana syljeskellä lautaselle, ja sen jos minkä kaikki mun kaverit tietää. Siispä ei tullut todellakaan yllätyksenä, kun meidän toukokuiselle Rovaniemen treeniviikonlopulle syntyi piiloagenda, joka tietysti liittyi ruokaan. Treenejä enemmän suunniteltiin nimittäin syömisiä, ja koska aikaa oli rajatusti, piti paikat valita huolella. Luotin paikkojen valinnassa tietysti paikallisoppaseen, ja Pasin suosituksilla syötiin se viikonloppu. Ja se kannatti, sillä molemmat ravintolat missä ehdittiin käydä, oli todellakin vierailun arvoisia.

Ravintola Roka Ravintola Roka-5 Ravintola Roka-3 Ravintola Roka-6 Ravintola Roka-4

Ravintola Roka

Perjantai-iltana, käytännössä suoraan makkaranpaiston jälkeen, treffattiin loppuja kavereita eli Jania ja Jannea (tuttuja muun muassa meidän Amerikan road tripeiltä) Rovaniemen keskustassa. Suunta oli harvinaisen selvä, sillä illan dinneri nautittiin katuruokahenkistä sapuskaa tarjoilevassa Ravintola Rokassa. Olin bongannut kaupunkiin muuttaneen Pää pilvissä -blogin Maaritin suositelleen ravintolaa, mutta enpä olis arvannu että me törmättäis juurikin kyseisessä paikassa heti ekana Rollon-iltana! Siellä se Maarit vaan istuskeli poikaystävänsä kanssa ravintolan ikkunapöydässä, mistä bongasin sen jo ennen Rokaan astumista. Siinä oli kohtaloa kerrakseen, ja sovittiinkin treffit meikän viimeiselle reissupäivälle.

Maarit ja Pasi ei kehuneet Rokaa todellakaan syyttä, sillä ravintola oli tosi viihtyisä! Sisustus henki modernia lappilaisuutta, ja olis trendikkyydensä puolesta voinut sijaita vaikka Brooklynissä. Paikka on erityisen tunnettu sänkkäreistään eli täytetyistä leivistään, jollainen mun piti tietysti päästä maistamaan. Signature dish on kuitenkin aina signature dish. Onneksi ravintolat suhtautuu nykyisin yhä paremmin asiakkaiden hankaliin toiveisiin, ja parin kulmakarvojen kohotuksen jälkeen mää sain tilattua sänkkärini asiaankuuluvasti ilman sämpylää.

Hetken kuluttua pöytään kannettiin melko komeita annoksia evästä, ja vaikka annoskateus ei iskeny missään vaiheessa, täytyy myöntää että silmäilin aika reilusti myös kavereiden annoksia. Mulla oli edessäni porosänkkäri ilman sitä sämpylää, ja voi moro miten hyvältä voi poronkäristys maistua!! Kympin hintainen annos oli ehkä mun ruokahalulle melko pieni, mutta onneksi tultiin melkein suoraan makkaranpaistosta, niin siihen väliin ateria oli enemmän kuin passeli. Myös palvelu oli enemmän kuin hyvää, sillä iltavuorossa ollut kaveri oli aivan superystävällinen, mikä paransi kokemusta entisestään. Vahva suositus siis Rokalle!

Kauppayhtio Rovaniemi Kauppayhtio Rovaniemi-7 Kauppayhtio Rovaniemi-3 Kauppayhtio Rovaniemi-4 Kauppayhtio Rovaniemi-5 Kauppayhtio Rovaniemi-2 Kauppayhtio Rovaniemi-6

Ravintola Kauppayhtiö

Treeniviikonlopun main event koitti lauantaina treenien jälkeen, kun suunnattiin aivan Rollon keskustassa sijaitsevaan Kauppayhtiöön. Tästä ravintolasta olin kuullut vuosikaudet kaverin jos toisen suusta, aina vaan vuolaita kehuja. Ravintola on kuulemma kokki Akseli Herlevlin Rollon-suosikki, ja mies onkin jättänyt ilmeisesti myös kädenjälkensä ravintolan ruokalistaan.

Kauppayhtiö on siitä erikoinen ravintola, että kaikki siellä olevat asiat ovat myynnissä. Ikkunassa on polkupyöriä, seinien vierustassa olevat pelikoneet ovat kaupan ja ostaa voi ruoan lisäksi vaikkapa kokonaisen ruokaryhmän. Fiilis on melko hipahtava, ja tunnelma kieltämättä vähän kuin kirpparilla olis. Se ei kuitenkaan ainakaan tässä tapauksessa oo huono asia, sillä ravintolasta ei todellakaan puutu tunnelmaa.

Ruokalistaa ei tarvinnut ihan hirveästi silmäillä, sillä Pasin vuolaiden kehujen perusteella oli selvää, että Kauppayhtiössä syödään hampurilaisia. Niiden joukossa oli mistä valita, ja sijainnin vuoksi oli tietysti valittava porohampurilainen. Tiskillä ei ilmekään värähtänyt kun tilasin tuplaburgerin ilman sämpylää, toisin kuin meidän pöydässä. Poropihvien lisäksi burgerissa oli kurkkua, salaattia, sieniä ja puolukkamajoneesia, mistä kombon viimeisin täyte oli kyllä aivan erityisen loistavaa.

Ruoka oli kyllä ihan sairaan hyvää, mutta ei yltäny aivan mun hampurilaisten topkolmoseen. Kahenkympin hintaiselta burgerilta olis kuitenkin ehkä odottanut vielä vähän lisää, vaikka toisaalta poro oli sieltä listan kalleimmasta päästä, ja muutkin raaka-aineet oli selvästi hyviä. Erikoisburgerin kohdalla on myös tietysti hivenen haastava ryhtyä vertailemaan perushamppareihin, joten sen verran jäi vielä kaivelemaan, että takaisin on vielä päästävä, jos ei muuten niin sen perus juustohampurilaisen vuoksi.

Jälkkäriksi tilattiin vielä pirtelöt, jotka valmistettiin perinteiseen tyyliin jätskistä suoraan silmien edessä. Ai että se maistui!

Onni on, että joka päivä on pakko syyä!

15.6.2016 6 Kommenttia
0 Facebook Twitter Google + Pinterest

Yhteistyössä Arctic Light Hotel

Rovaniemen-reissua suunnitellessa majapaikkaa ei tarvinnut miettiä kahta kertaa, sillä koska paikalliset kaverit asuvat melko pienessä opiskelijakämpässä joka sekin täyttyi muusta treeniporukasta, piti mun etsiä majapaikka muualta. Jos olisin tiennyt heti kättelyssä Karimin joutuvan jättämään reissun väliin, olisin todennäköisesti suunnannut makuupussin kanssa kavereiden lattialle, mutta koska meidän oli tarkoitus suunnata Lappiin yhdessä, oli siinä vaiheessa majoitusvaihtoehtoja ainoastaan yksi. Se oli itseoikeutetusti Rovaniemen keskustassa sijaitseva Arctic Light Hotel, joka heti avattuaan viime vuonna nousi mun silmissä kaupungin eeppisimmäksi majapaikaksi.

Arctic Light Hotel Rovaniemi-5

Erityisen kiinnostavan hotellista teki sen aamiainen, josta en oo kuullu mitään muuta kuin suunnatonta hehkutusta. Kokki Sara La Fountainin suunnittelemaa aamiaista kehuttiin terveelliseksi setiksi, jossa hyviä valintoja on helppo tehdä ja valtaosa tarjolla olevista ruoista on valmistettu paikan päällä. Mää olin tietysti aamiaisherkuttelijana heti ensimmäisenä kiinnostunut juurikin tuosta aamupalasta, ja muu hotelli oli selvästi toissijaista. Se kuitenkin muuttui, kun pääsin paikalle hotelliin.

Rollon keskustassa tönöttävässä keltaisessa Kauppalantalossa sijaitseva hotelli avattiin keväällä 2015, joten pääsin vierailemaan siellä noin vuosi avautumisen jälkeen. Kahden yön mittaisen vierailun aikana ehdin saada melko hyvän käsityksen hotellista, kun ehdin treenien ja syöminkien lomassa viettää huoneessa myös poikkeuksellisen paljon aikaa. Mun neljännessä kerroksessa sijaitsevassa Arctic Double -huoneessa oli kaikki herkut saunoineen, joten tilavassa huoneessa oli helppo viihtyä. Suuntasinkin molempina iltoina itelleni harvinaisen poikkeuksellisesti saunaan, minkä jälkeen vaivuin suorinta tietä jättikokoisen sängyn lakanoiden väliin sängynpäädyssä tuikkivien tähtösten alle. Pisteet muuten hotellille luonnonkosmetiikkatuotteista, sillä niitä bongaa hotelleista harmittavan harvoin.

Arctic Light Hotel Rovaniemi-6 Arctic Light Hotel Rovaniemi-7 Arctic Light Hotel Rovaniemi Arctic Light Hotel Rovaniemi-15 Arctic Light Hotel Rovaniemi-3 Arctic Light Hotel Rovaniemi-2 Arctic Light Hotel Rovaniemi-14 Arctic Light Hotel Rovaniemi-4

Lapin kesäaurinko porotti ensimmäisenä reissuiltana vielä aivan täydeltä terältä, ja sama jatkui aamulla. Pinkaisin molempina aamuina melko innoissani ylös hotelliaamiaisen vuoksi, sillä se oli kyllä kehujen arvoinen. Aamiaisalue oli melko pieni, ja noin toukokuussa aamupalaa sai syödä aivan rauhassa, sillä vieraita ei ainakaan mun kanssa samaan aikaan ollut tungokseksi asti.

Tarjolla oli perinteiset aamiaisvermeet mutta vähän parempitasoisina versioina, sekä vähän ekstraa, joita olivat erilaiset mehushotit sekä raakakakut. Sain helposti koottua oman suosikkihotelliaamiaisannokseni tarjolla olevista jutuista, ja naureskelin taas kerran miten sitä on helppo kangistua syömään aina niitä samoja juttuja. Mun hotelliaamiaisen vakiot ovatkin salaattiin kääritty kalkkuna-, kana- tai nautaleikkele, juusto sekä kasvikset ja valtava annos luonnonjugua pähkinöillä, maapähkinävoilla, marjoilla tai hedelmillä tarjonnasta riippuen. Arctic Light Hotellissa ekstrana naukkailin vielä vihermehushotteja sekä hotellin ravintolan omaa itsetekemää timjamilla maustettua siemenleipää sekä trendikästä chia-puuroa.

Arctic Light Hotel Rovaniemi-8 Arctic Light Hotel Rovaniemi-16 Arctic Light Hotel Rovaniemi-11 Arctic Light Hotel Rovaniemi-9 Arctic Light Hotel Rovaniemi-10 Arctic Light Hotel Rovaniemi-12 Arctic Light Hotel Rovaniemi-13 Arctic Light Hotel Rovaniemi-17 Arctic Light Hotel Rovaniemi-18

Söin ekana aamuna itekseni, mutta sunnuntaiaamuna sain onnekseni seuraa, ja ruokakin maistui aika paljon paremmalta. Oli mahtava huomata miten paljon enemmän sitä nauttii koko ruokakokemuksesta, kun sen saa jakaa kavereiden kanssa ja erityisesti tuollaisessa paikassa, missä voi fiilistellä eri ruokia ja maistella uusia juttuja sekä vertailla makukokemuksia. Pöytä täyttyi hetkessä meidän lukuisista lautasista, ja puolitoista tuntia hurahti aika vauhdilla siinä aamiaista kaikessa rauhassa nauttiessa. Hintaa pelkällä aamiaisella olis ollu 24 euroa ja sopivalla hetkellä sopivassa seurassa aamiainen on kyllä joka sentin väärti.

Alimmassa kuvassa on meidän kolmen urheilijahenkisen suursyömärin aamiaisannokset sillä varauksella, että santsaamassa piti tietysti käydä. Se tietysti passas treeniviikonloppuun aivan loistavasti, joten kyllä otettiin aamiaisesta kaikki irti!

Sain postausta vastaan majoittua pyytämäni kaksi yötä Rovaniemen Arctic Light Hotellissa. Aloite yhteistyöhön lähti minulta itseltäni.

7.6.2016 0 Kommenttia
1 Facebook Twitter Google + Pinterest
Uudemmat artikkelit