Pallontallaajat.net
Valikko
Kategoria

Turkki

Pohdin ennen Turkin ja Abu Dhabin matkaa konservatiivista pukeutumista aika kovasti, ja yritin varustautua erityisesti Abu Dhabia varten  peittävillä vaatteilla. Koska Turkin kohde oli Alanya, ajattelin että siellä on sen verran nähty puolialasti kulkevia turreja, että shortsit ja topin sisältävään komboon on taatusti totuttu eikä sitä koeta mitenkään epäsovinnaisena, varsinkaan missään turistien suosimissa kohteissa.

Noh, niin oli ja ei ollut.

Periaatteessa Alanyassa oli ihan ok kulkea lyhyissä shortseissa ja hihattomassa yläosassa, eikä kukaan tuijotellut saati huudellut kadulla. Toisin oli esimerkiksi Libanonissa, missä tietysti ihan ymmärrettävästikin oon saanut melko pitkiä katseita osakseni noissa kamoissa kulkiessani.

Yks juttu Alanyassa kuitenkin sattui, mikä opetti mulle että vaikka periaatteessa voisi yleinen fiilis ollakin se, että konservatiivisen pukeutumisen kanssa ei ole ihan niin justiinsa, on kohtelu ihan toista luokkaa kuin silloin, kun paikat on peitetty asianmukaisesti. Tämä opetus tuli kohdalle, kun oltiin työkaverini Nellan kanssa alanyalaisessa ostoskeskuksessa. Oltiin siis pukeuduttu kuten ketkä tahansa länkkärilomalaiset, molemmilla oli joko t-paita tai topii ja suht lyhyet shortsit. Vierailtiin sitten ostoskeskuksen alakerrassa sijaitsevassa herkkukaupassa vähän nuuskimassa tuliaisia. Myyjä kävi tietysti juttusille kauniin suomalaisblondin (en minä) astuttua sisälle, ja esitteli innokkaasti tuotteitaan. Vähän ajan päästä eteen tuotiin lokumia, jonka mies halusi varta vasten syöttää. Vastalauseita ei huolittu, ja kohteliaisuussyistä en kehdannut nostaa asiasta metakkaa.

Jäin jälkeenpäin kuitenkin miettimään tuota aika paljon, sillä koin tilanteen jollain tavalla aika ahdistavaksi. Toisaalta tuo ei eronnut oikeastaan ollenkaan niistä sadoista muista hetkistä, kun mimminä joutuu tilanteeseen josta ei ole ite ehkä kovin mielissään, mutta mistä ei kehtaa nostaa kohteliaisuussyistä numeroa, ja niinpä vastapuoli voi röyhkeästi vähän jopa käyttää toista hyväkseen. Tiijättehän, tarkoituksenmukaisia hipaisuja pikkusen väärään paikkaan tai ihan liian iholle käymistä. Asioita, joita useimmat mimmit kokee jos ei päivittäin, niin ainakin viikko- tai kuukausitasolla. Tosi pieni juttuhan tuo oli, mutta sitten taas toisaalta niinhän ne on aina jonkun mielestä. Pieniä juttuja joista ei kannata nostaa numeroa, vaikka oikeasti juuri pitäis.

Abu Dhabi-2 Abu Dhabi-3 Abu Dhabi-5

Mutta palataan takaisin aiheeseen! Mun piti vähän analysoida tuota tilannetta jälkikäteen, ja tulin siihen tulokseen, että siihen oli pari aika selkää syytä. Ensinnäkin tietysti se, että oltiin liikkeellä kahdestaan ja tyttöinä. Toinen syy oli taatusti se, miten oltiin pukeuduttu. Vaikea uskoa että joku burkaan tai edes hijabiin sonnustautunut reissaaja olis saanut lokumia suuhunsa samalla tavalla. Tuskin se ajatus olis käyny myyjällä edes mielen vieressä.

Kammottavaa on tietysti se, että me naisina ei saatu neutraalia kohtelua siitä syystä, että oltiin liikkeellä ilman miehiä ja jollain tavalla väärin pukeutuneina. En lähe arvostelemaan toisten kulttuuria, mutta tietysti näin suomalaisesta näkökulmasta se tuntuu joltain osin melko väärältä.

Noin lähtökohtaisesti en arvosta millään tasolla tuonkaltaista ajattelua, missä ihminen leimataan kevytkenkäiseksi pelkkien hellevaatteiden perusteella, aivan ollenkaan. Toisaalta taas mää kuitenkin koen vieraat kulttuurit superkiehtoviksi, vaikka tuossa tietysti on piirteitä, joista voi olla montaa mieltä. Tajusin kuitenkin ehkä tuossa hetkessä kaikkein kirkkaimmin sen, mikä merkitys kulttuurisidonnaisten sääntöjen kunnioittamisella on. Kyse ei välttämättä oo niinkään siitä miten ihmiset tuijottaa tai muuta, vaan nimenomaan siitä millaista kohtelua ite saa.

Kirjoitin jo aikaisemmin miten erikoista oli vierailla moskeijassa burkaan sonnustautuneena ja seurata, miten paikalliset, erityisesti miehet suhtautuivat aivan toisella tavalla kuin aikaisemmin. Toisaalta se tuntuu ihan pähkähullulta ajatukselta, että ihmisen arvo mitataan käytännössä sillä miten hän on pukeutunut. Toisaalta taas sitä samaa nähdään joka päivä myös tässä meidän länsimaisessa kulttuurissa. Kuvitelkaapa, miten suhtautuisitte ite tyyppiin joka tulisi tuulipuvussa häihin tai henkilöön, joka saapuis tummassa puvussa pihatalkoisiin. Ihan samalla tavalla me vedetään johtopäätöksiä ja oletetaan asioita toisen pukeutumisen perusteella, ja jopa muutetaan suhtautumista samasta syystä.

Abu Dhabi-6 Abu Dhabi Abu Dhabi-4 Abu Dhabi-7

Eri asia on tietysti se, kannattaako tuollaisesta tilanteesta vetää stressiä. Se että mää koin ahdistavana ja omaa tilaa loukkaavana sen, että joku täysin tuntematon mieshenkilö tulee tunkemaan karkkia mun suuhun on täysin mun oma asia, ja jos mää koen sen henkilökohtaisen tilan loukkauksena niin so be it. Ehkä se oli sille pikku juttu, ja saattas olla sitä myös sulle, mutta mulle se ei ollut. En sano että olisin saanut mitään paniikki- tai itkukohtauksia tai jäänyt miettimään sitä ihan hirveästi, mutta siitä huolimatta koin sen epämiellyttävänä asiana, joka oli merkki vääränlaisesta (olemattoman) vallan käytöstä. Lisäksi siitä tuli semmoinen fiilis, että kyseinen henkilö koki syystä tai toisesta oikeudekseen tunkeutua mun henkilökohtaiseen tilaan.

Tärkein oppi tuolta matkalta oli siis tämä: pukeudu paikallisia tapoja kunnioittaen, jos haluat saada ihmismäistä kohtelua. Tämä oppi on monien kokemusten summa, ei ainoastaan tuon yhen tapauksen peruja.

Mun seuraava matkakohde on Dubai, mihin matkustan reilun parin viikon päästä työmatkalle. Tämä oivallus oli melko tärkeä just tähän saumaan, sillä arabimaan ollessa kohteena on jälleen ajankohtaista miettiä, kuinka pukeutua konservatiivisesti mutta silti selvitä helteestä hengissä. Onneksi tosin nyt ei tartte hikoilla aivan yhtä hillittömissä lämpötiloissa kuin Abu Dhabissa, mutta ihan mustia pillifarkkuja sinne ei varmaan kuitenkaan kannata pakata.

Mitä ajatuksia sulla heräsi tästä aiheesta? Voiko sun mielestä yleistää samalle viivalle meidän suhtautumista toiseen ihmiseen pukeutumisen perusteella ja sitä, kuinka konservatiivisissa kohteissa suhtaudutaan vapaasti pukeutuvaan ihmiseen? Entä onko tuollainen maistiaisenjakelu ihan ok, vai kuinka ite kokisit tilanteen? Mihin asti toisen kulttuuria tulee kunnioittaa ja milloin voi tehdä omia ratkaisuja?

Eng: This is what I learned from my trip to Turkey and Abu Dhabi: respect the local dress code.

24.11.2015 18 Kommenttia
0 Facebook Twitter Google + Pinterest

Yksi asia mitä odotin Turkista enemmän kuin mitään, oli tietysti ruoka. Se on se juttu, joka vie kaikkein parhaiten sisälle paikalliseen kulttuuriin, ja odotinkin innolla matkan tuomia ruokaelämyksiä. Syötiin reissun aikana ihan superhyviä eväksiä toinen toistaan komeammissa miljöissä, mutta yks kokemus oli kieltämättä ylitse muiden. Vaikka meidän ohjelmassa olikin fiinejä dinnereitä meren rannalla, oli mun ehdoton suosikki kuitenkin se vaatimaton ruokakokemus, joka sopis myös omalle kukkarolle.

Toisena reissuiltana meidän opas meni lipsauttamaan, että hänellä on tapana piipahtaa alanyalaisessa kauppahallissa ensin kalapuolella ostamassa kalaa, ja kiikuttaa eväkäs sitten kauppahallin toisella puolella sijaitsevaan kalaravintolaan kokattavaksi. Tästä kun kuulin niin olin melko innoissani, sillä mua aina vähän harmittaa vierailla reissuilla niissä upeissa kauppahalleissa mitä maailman kaupungit on pullollaan, kun tuoretuotteita kasviksia lukuun ottamatta on aika huono mennä reissuliisana ostamaan.

No ei enää, tai ainakaan Alanyassa. Siellä on nimittäin hyvinkin tavallista käydä tosiaan ensin ostamassa kala, ja sitten viedä se valmistettavaksi kauppahallin yhteydessä olevaan ravintolaan. Halutessaan eväkkään voi nauttia joko paikan päällä ravintolassa tai tilata kotipakettiin. Tarkkoja hintoja mulla ei ole, mutta selvästi se tulee edullisemmaksi kuin koko setin tilaaminen ravintolasta.

Alanyan kauppahalli Alanyan kauppahalli-3 Alanyan kauppahalli-2 Alanyan kauppahalli-4 Alanyan kauppahalli-6Alanyan kauppahalli-8Alanyan kauppahalli-5Alanyan kauppahalli-7Alanyan kauppahalli-9

Tästä kuultuani mun piti tietysti päästä kokeilemaan sitä, ja niin oltiin viimeisenä päivänä kauppahallissa valitsemassa kalaa. Siinä vaiheessa meni kyllä sormi suuhun, sillä en tunnistanut yhtään eväkästä, joten annoin asiaan paremmin vihkiytyneille vapaat kädet. Kala mukaan ja ravintolaan, missä henkilökunta otti sen vastaan mukisematta.

Hetken päästä meillä oli edessä vain vähän aikaa sitten kalakauppiaan valikoimasta poimittu kala. Kuka sanoi ettei Alanyassa pääse kokemaan aitoja elämyksiä? En minä ainakaan tuon ruokakokemuksen jälkeen! Autenttista oli myös lounaan päättyminen aivan järkyttävän hajuiseen kölninveteen (käsille) ja irvistyttävän makeaan turkkilaiseen ompputeehen, joka lienee se turistiversio.

Ihanaa viikonloppua kaverit! Mulla on tulossa harvinaisen jännät paikat, sillä mää täytän tänään 28 vuotta ja synttäripäivän kunniaksi Karim on järkännyt viikonlopun täyteen ylläriohjelmaa. Jännittävää!

Eng: Here is how to eat fish in Alanya: go to the fishmarket, pick a fish, pay it, take it to the opposite restaurant, ask them to cook it for you, and go eat. Very simple!

20.11.2015 4 Kommenttia
0 Facebook Twitter Google + Pinterest

Palmuja marraskuuhun

Kirjoittanut Inka

Mikä piristäisi muuten niin harmaata marraskuuta paremmin kuin palmut? No eipä mikkään, joten siitä syystä seuraavaksi on luvassa kunnon kuvapläjäys palmuja mun edelliseltä matkalta. Valtaosa palmuista on kuvattu Turkissa, mutta joukossa on myös muutama Arabiemiraattien palmu.

Noin palmunäkökulmasta Etelä-Turkki vakuutti huomattavasti Abu Dhabia paremmin, sillä Turkin palmut olivat pitkiä, komeita ja reheviä, ja sen lisäksi sieltä löytyi lukuisia (huom! lukuisia!) Kalifornian palmuja. Kaikki Amerikan länsirannikolla käyneet tai Sannan blogia lukeneet tietävät varmasti, mistä palmulajikkeesta on kyse. Arabiemiraateissa sen sijaan oli toki tuuheita palmuja, mutta kuumassa ympäristössä aavikon keskelle rakennetussa kuivassa kaupungissa kasvavat palmut eivät varsinaisesti mitenkään kukoistaneet, ja väri oli kirkkaan vihreän sijaan aika kellastunut. Ne eivät siis herättäneet ihan yhtä suuria ilonkiljahduksia kuin Alanyan kaverinsa.

Palmu on kuitenkin aina palmu, joten vähän kellastunutkin ajaa kyllä asiansa.

Palmu-2 Palmu Palmu-5 Palmu-15 Palmu-10 Palmu-9 Palmu-8 Palmu-13 Palmu-12 Palmu-11 Palmu-6 Palmu-7 Palmu-4 Palmu-14 Palmu-3

Tsemppiä pimeään marraskuuhun! Mulla se on täynnä tosi huippuja juttuja, sekä tietysti myös silmitöntä raatamista. Toivottavasti sulla vaan tuota ensimmäistä. Ja hei, mites tuo etelän veteliä hellivä vesisade? Lunta kiitos!

Eng: November, I will beat you with these photos of palm trees.

16.11.2015 8 Kommenttia
0 Facebook Twitter Google + Pinterest

Hukassa hamamissa

Kirjoittanut Inka

Nyt kun Turkin-reissusta alkaa olla jo melko mukavasti aikaa, kykenen ehkä jo muistelemaan meidän hamam-vierailua. Se ei nimittäin mennyt ihan niin putkeen mitä jonkin verran maailmaa nähneeltä reissuliisalta voisi odottaa. Sen sijaan oltiin enemmänkin pahemman asteen turisteja, jotka pyörii hukassa puolialasti semijulkisissa tiloissa. Nappiin siis meni!

Tarkennettakoot taas tässä vaiheessa, että olin siis Turkissa työmatkalla, ja mukana oli myös kollega. Yhtenä reissupäivänä ohjelmassa luki hamam, ja mun ensimmäinen ajatus oli että vuhuu, pääsen viimeinkin kokeilemaan tuota turkkilaisten jaloa kylpyelämystä. Ennen reissua mulla kävi mielen vieressä ajatus siitä, että perehtyisin asiaan vähän tarkemmin jo etukäteen mutta hylkäsin moisen ennakointisuunnitelman aika nopeasti, sillä luotin siihen että homma selkenisi paikan päällä.

No eipä se nyt ihan selvennyt. Ensinnäkään mulla ei ollut mitään käryä siitä, ollaanko hamamissa alasti vai uikkareissa. Koitin kysellä vähän etukäteen meidän paikallisoppaalta josko hamamiin pitäisi varustautua jotenkin, mutta kuulemma mitään ei tarvinnut. Siispä luotin siihen ja pakkasin tietysti minimalistipakkaajana mukaan perus suihkukamat, ja jätin uikkaritkin matkalaukkuun. Hamamiin saapumisen jälkeen suunnattiin vastaanoton papparaisen ohjaamina mimmien pukkariin, missä turkkilainen mamma toivotti meidät tervetulleiksi. “Naked, naked”, kuului vaan kun yritettiin elekielellä kysellä, mimmoiset kamat pantaisiin päälle. Hetken päästä tuli uusi ohje: “bikini, bikini”. Hitto vie, enhän mää niitä sitten mukaan ottanut. Kun ilmoitettiin muorille olevamme valmiita (reissukaveri bikineissä ja minä alkkareissa), saatiin vielä kolmas ohje, “no top”. Okei, päivän asu oli siis puolibikinit.

Hamam-7 Hamam-6Hamam-5

Mamma kietoi meidät tiukasti pyyhkeen sisään ja ohjasi ensin tuttuun suomalaiseen saunaan. Siellä vähän aikaa hikoiltuamme asteltiin seuraavaksi höyrysaunaan. Eipä sielläkään kauaa jaksanut olla ulkolämpötilojen huidellessa kolmenkympin tuntumassa, joten ulos vaan. Sitten olikin luvassa lepohuoneessa oleskelu. Oltiin kieltämättä aika vaivautuneita, kun makoiltiin respan vieressä olevan lepohuoneen tuoleilla päällä pelkät pyyhkeet ja alaosa. Siinä vaiheessa meille tarjottiin virvokkeita eli turkkilaista teetä ja vettä, mutta saunan jälkeen ei kyllä ihan heti ekana tee maistunu. Kun alkoi tuntua että nyt on rentouduttu riittämiin, paineltiin takaisin tyttöjen kylpyalueelle, ehkä hivenen turhan rivakkaammin kuin hamamissa olisi tarkoitus.

Kylpyhuoneessa oltiinkin sitten yhtä kysymysmerkkiä. Pyyhkeet pois ja tytöt kylpyalueelle, missä oli yksi iso pesukivi, yksi pesijä ja yksi vaahdon peitossa oleva turkkilainen mamma. Oli siellä muutama lapsikin, jotka oli peseytymässä pienissä altaissa. Mentiin suihkun kautta poreammeeseen, missä odoteltiinkin sitten jokunen tovi. Ja vielä vähän lisää. Jossain vaiheessa altaan vesi ei enää tuntunu mitenkään miellyttävältä, ja paineltiin takas kylpyalueelle ilman minkäänlaista käryä siitä, mitä meidän pitäis tehdä tai mitä seuraavana tapahtuis.

Hetken aikaa seurailtiin kun pesijänainen hinkkasi ja vaahdotti paikallista muoria varmoin ottein, ja jossain vaiheessa tuli melko vaivautunu olo. Meille suomalaisille, joille saunakulttuuri on opetettu jo ennen kuin on opittu edes kävelemään! Siinä aikamme istuskeltuamme ja ihmeteltyämme bongattiin kasa pyyhkeitä ja hivuttauduttiin lähemmäs niitä, mutta siinä vaiheessa kun oltiin tartuttu punasävyisiin pyyhkeisiin ja oltiin valmiita peittämään niillä itsemme, tuli pesijänainen läpsimään meitä käsille, otti pyyhkeet pois ja ohjasi tiukkasanaisesti takas porealtaaseen. Eipä siinä puolialastomana oikein tullut mielen viereen alkaa inttää takaisinkaan, ja jacuzzin viileä vesi tuntui paremmalta idealta.

Hamam-4 Hamam-2Hamam

Lopulta viimein, tuskallisten hetkien jälkeen sama pesijänainen tuli vinkkaamaan että nyt ulos altaasta. Oli siis meidän vuoro päästä pesukivelle. Ronski kuorinta päästä varpaisiin, pesu ja sitten mamman vaihto. Muori kastoi kankaisen liinan öljyyn ja antoi viuhua tottunein ottein, ja hetkessä koko kroppa oli öljytty. Siinä vielä suihkuun ja seuraavaksi pyyhe niin tiukasti ympärille että naamakin melkein muuttui siniseksi, ja lisää öljyä iholle hierontahuoneessa.

Koko kokemuksen jälkeen jäi periaatteessa tosi rentoutunut olo, mutta toisaalta olin kyllä yhtä kysymysmerkkiä koko mimmi sen jälkeen. Ihan mielenkiintoinen kokemus, mutta koska en muutenkaan juuri perusta kylpylöistä tai muusta lillumisesta, saattaapi olla että vastaisuudessa jätän hamamit muille. Tulipahan kuitenkin kokeiltua, ja kokemusta rikkaampana kipittelin ulos naama öljystä kiiltäen.

Vielä edelleenkin mietin, että meniköhän nyt ihan hamam-etiketin mukaisesti vai tuliko lipsuttua, mutta puhasta tuli, ja se kai lienee tärkeintä.

Ootko nää kokeillut hamamia? Mitäs tykkäsit?

Eng: I had my first Turkish hamam experience in Alanya. It was kind of strange, since I had no idea whatsoever what to do and where to go. There is nothing bad in that, but when you’re naked and don’t have a clue, it makes you feel a bit, well, naked.

14.11.2015 6 Kommenttia
1 Facebook Twitter Google + Pinterest