Pallontallaajat.net
Valikko
Kategoria

Viro

Piipahdin marraskuussa päivän mittaisella visiitillä Tallinnassa, kun saatiin työkaverin kanssa idea tehdä päiväreissu parin vanhan toimiston tytyn kanssa. Ihan koko kööriä ei saatu kasaan, mutta suunnattiin kuitenkin Tallinnaan kolmistaan ihan perinteiselle tyttöjen päiväreissulle. Mikäs olis sen parempaa?

Ei oltu suunniteltu mitään sen kummempaa ohjelmaa päivälle, kuten ei tuommoisella reissulla välttis kuulukaan, mutta pari juttua oltiin kuitenkin katsottu etukäteen: ruokapaikat, tietty. Päädyttiin skippaamaan Eckerön aamiaisbuffa ja suuntaamaan ensi töiksemme Tallinnaan saapumisen jälkeen aamiaiselle Solaris-ostoskeskuksessa sijaitsevaan Kohvik Komeet -kahvilaan.

Silmissä siinsi paitsi Komeetin monipuolinen kakkuvalikoima myös vuoden 2010 Tallinnan-seikkailulta mieleen jäänyt mukava tunnelma ja tyylikäs sisustus sekä tietty ostoskeskuksen kattokerroksesta avautuvat näyttävät maisemat. Myös ruokalista vaikutti oikein sopivalta meidän aamiaista ajatellen. Suurin syy taisi mulla kuitenkin olla sijainti, sillä halusin ehdottomasti piipahtaa Solariksessa sijaitsevassa Pillerkaar-luonnonkosmetiikkakaupassa ja tässä sai aika näppärästi kaksi samalla vaivalla.

Komeet oli ihana ja sisustus ihan yhtä rento sekä tyylikäs kuin muistinkin. Ainoa kupru vierailussa oli se, että en ollut hoksannut tsekata mihin aikaan kahvilan keittiö avautuu, eikä sieltä tietenkään saanut vielä ruokaa siihen aikaan kun konkoiltiin paikalle. Onneksi kukaan ei vastustanut kakkuaamiaista, eikä tuollaisen valikoiman äärellä siitä oikein olisi voinut enää kieltäytyäkään.

Kakut oli huippuja (valikoimasta löytyi myös raakakakkuja, nams!) ja vaikka maisema ei noin marraskuussa ollutkaan ihan 6/5, noita kaljuja oksia katseli kuitenkin mieluummin kuin selkäänsä olisi ottanut, eli ei valitettavaa senkään suhteen.

Kakkujen jälkeen oli luvassa välishoppailu ennen seuraavaa syömistä, ja kierreltiinkin Solariksen lisäksi parit täsmäkohteet Viru-keskuksessa sekä Rotermannilla, kunnes oli aika taas jatkaa matkaa kohti ruokapöytää. Oltiin tehty jo hyvissä ajoin varaus keskustan ulkopuolella sijaitsevaan Noa-ravintolaan, joka toimii kaupungin parhaaksi rankatun Noa Chef’s Hallin yhteydessä Suomenlahden rannalla.

Ravintola oli tosi tunnelmallinen ja merellisen sijaintinsa sekä isojen ikkunoidensa vuoksi siitä tuli vähän mökkifiilis. Värikkäät tekstiilit, rento mutta kuitenkin tosi hyvä palvelu ja mukavat penkit teki ilmapiiristä tosi viihtyisän. Ruoka oli myös hyvää, mutta ei todellakaan edullisimmasta päästä jos miettii Tallinnan ravintoloiden yleistä hintatasoa. Noan perusravintolakin on rankattu kansainvälisen White Guide -oppaan arvosteluissa korkean tason ravintolaksi siinä missä rakennuksen toisessa päädyssä sijaitseva Chef’s Hall on kaupungin ainoa kansainvälisen huipputason ravintola, joten tavallista korkeammalle hintatasolle oli myös perustelut.

En oo missään nimessä mikään ravintolakriitikko mutta omaan kokemukseeni pohjautuen väittäisin ruoan olleen tosi hyvää ja kokemuksen kokonaisuutena ehkä hinnan ja vaivan väärti. Jos kuitenkin Noaan suuntaa, suosittelen harkitsemaan rakennuksen toista puolta, jos vaan budjetti antaa myöten 80 euron hintaiselle maistelumenulle. Ja lisättäkööt vielä, että myös seuralaiset kehui omia annoksiaan, joten vikaan Noassa tuskin voi mennä!

Matkaa keskustasta ravintolaan on se vajaa kymmenen kilometriä, ja me suhautettiin se pirssillä. Matka taittui melko nopeasti, mutta esimerkiksi kesällä välimatkan vois ihan hyvin kulkea vaikkapa vuokrapyörällä, sillä reitit on erinomaiset ja vie pitkän matkan merenrannassa kulkevaa pyörätietä pitkin, eli maisemienkaan puolesta ei voi valittaa.

Noan jälkeen meille ei jäänyt enää mitenkään hulluna aikaa kierrellä Tallinnassa, joten melko sulavasti sujahdettiin sitten teen kautta takaisin Eckerön terminaaliin ja m/s Finlandiaan missä todettiin aika nopeasti, että lauantai-ilta Tallinnan-laivalla ei välttis oo koskaan se paras idea. Ens kerralla pitää paluumatkalla ehdottomasti suunnata suorilta loungeen, sillä todettiin laivabaarissa karaokea kuunnellessamme että parikymppiä omasta rauhasta ei oo enää kovin paljoa. Ens kerralla siis sinne!

Kiitti vielä matkaseurasta Annuli ja Christuli! <3

22.12.2017 0 Kommenttia
2 Facebook Twitter Google + Pinterest

Kaupallinen yhteistyö: Solo Sokos Hotel Estoria

Kuten itkeskelin teille tässä postauksessa, on viime aikoina pidellyt vähän kiirettä. Se on näkynyt muun muassa siinä että en oo ehtinyt nukkua tarpeeksi, mikä ei oo kyllä lainkaan ok. Kahdeksan tunnin unitavoite on lipsunut lähemmäs kuutta tuntia, mikä tarkoittaa sitä että täällä on kulkenut yks haukotteleva robotti. Oon todennut että kiireeseen ja stressiin auttaa parhaiten irtiotto, pelin puhaltaminen poikki vähäksi aikaa ja voimien kerääminen. Sitten taas jaksaa.

Mulle paras tapa irtautua hommista hetkeksi on tietysti matkailu. Vaikka viime aikoina reissuja on riittänyt, teki parin päivän kesäretki Tallinnaan keskellä viikkoa todella hyvää. Siitäkin huolimatta että työt seurasivat mukana läppärissä ja illatkin täyttyivät kieltämättä muista töistä jo maisemanvaihdos teki kaikesta huomattavasti aiempaa kevyempää. Parasta oli kuitenkin nukkua ja syödä hyvin!

Majoituttiin matkan ensimmäinen yö jo hyvin tutuksi tulleessa Solo Sokos Hotel Estoriassa, joka sijaitsee aivan lyhyen kävelymatkan päässä Tallinnan satamasta ja vanhastakaupungista, eli näin Suomenlahdelta saapuvan näkökulmasta keskellä kaikkea. Erikoista hotellissa on sen kodinomaisuus: yhteisissä tiloissa on olohuone (sekä lähes loputtomat konvehti-, pähkinä-, keksi-, tee- ja kahvivalikoimat) ja hotelleille poikkeuksellisesti lakanat on valkoisen sijaan iloisen värikkäät.

Parasta huoneissa – erityisesti juuri tällä kertaa – olivat kuitenkin sängyt. Harvemmin sopivan napakka patja ja paksut peitot ovat tarjonneet yhtä taivaalliselta tuntuvaa pesää kuin nyt, kun niille todella oli tarvetta. Soin itselleni kokonaiset kahdeksan tuntia unta, ja jätin vielä verhot auki jotta heräisin mahdollisesti herätyskellon sijasta auringonvaloon. Meidän huoneesta avautui uskomaton näkymä suoraan vanhaankaupunkiin, eli aamumaisemien suhteen ei ollut paljon paremmasta väliä.

Hotelliyöpymisissä on parasta jatkaa rentoa ja rauhallista aamutunnelmaa vielä hotelliaamiaisella, joka on onneksi Estoriassa Solo-tyyliin aivan ässä. Sokos Hotellien Solo-konseptin hotelleissa aamiainen on tavallista parempi, mikä näkyy valikoiman monipuolisuudessa: munakokkelien ja pekonin sijaan tarjolla on myös runsaasti perinteisiä klassikkotuotteita parempia vaihtoehtoja. Lisäksi tee tarjoillaan pöytään, mikä on pieni mutta harvinaisen mukava lisä!

Tällä kertaa testailtiin erityisesti aamiaisen vegevaihtoehtoja, sillä välillä on myös näin sekasyöjänäkin kiva asettautua muiden saappaisiin ja kokeilla, miten tällaissa paikoissa syöminen sujuu erilaisilla ruokarajoitteilla. Estoriassa tarjonta on erityisen hyvä, ja saatavilla on monenlaisia salaatteja ja paahdettuja kasviksia. Kasvissyöjälle tarjolla oli melko täysipainotteinen valikoima, mutta vegaani olisi kyllä ollut proteiinin suhteen melkoisissa ongelmissa, sillä ei-eläinperäisiä proteiininlähteitä ei juuri ollut. Mää en kuitenkaan lähtenyt kokeilussani vegaanilinjalle, ja vaikuttikin siltä että kasvisruokailijalle (tässä tapauksessa ainakin lakto-ovo-vegetaristille) tarjonta oli monipuolinen ja mahdollisti täysipainotteisen aamiaisen ilman syrjityksi tulemisen fiilistä.

Mun omaksi suosikiksi nousi aamiaisella tarjottu rucola-kananmuna-avokadosalaatti sekä uunikasvikset. Jälkkäripuolella riitti että tarjolla oli tuoretta ananasta, mikä piti kroonisesti tropiikkiin kaipaavan ananasfanin tyytyväisenä. Jälkimmäinen oli oikeastaan suurin syy siihen, miksi en edes miettinyt aamiaisen tilaamista huoneeseen. Se olisi ollut mahdollista, mutta tarkkojen ananasannosten tilausohjeiden sijaan koin paremmaksi vaihtoehdoksi vain päätyä lappaamaan keltaista kultaa kulhoon tasan sen verran mitä mieli teki.

Tavallisesti hotelliaamiaisilla häiritsee hektinen tunnelma, mistä syystä koen parhaaksi konkoilla aamiaiselle yleensä heti sen auettua. Tällä kertaa jätin aamupalan kuitenkin poikkeuksellisesti aamiaisravintolan viimeiselle tunnille, ja vaikka ihmisiä riitti, oli fiilis kuitenkin rauhallisempi kuin tavallisesti tuohon aikaan.

Yhden teepannullisen ja taas kerran hyväksi havaitun Estoria-aamiaisen jälkeen Tallinnassa jaksoi taas seikkailla pitkälle iltapäivään, vaikka tällä kertaa överit jäikin vajaiksi – vegehaasteen lisäksi kokeilin myös kohtuutta, mikä oli sekin ihan virkistävä vaihtoehto näin harvakseltaan toteutettuna. :D

Tämä postaus on osa Sokos Hotellien Brändibloggaaja-kampanjaa, jonka ensimmäisen yhteistyöpostauksen julkaisin Oulun Original Sokos Hotel Arinan Hailuoto-teemaisesta Luoto-huoneesta.

22.6.2017 4 Kommenttia
1 Facebook Twitter Google + Pinterest

Pikaiset lauantaiterkut! Jotkut teistä saattavat muistaa, kun aloitettiin tämä vuosi piipahtamalla yhden yön verran Tallinnassa. Mulla oli matkalla suuret tavoitteet kuvata sieltä pitkästä aikaa taas video, ja vaikka kuinka olin tehny kuvakäsikirjoitusta myöten suunnitelmat prikulleen valmiiksi ennen matkaa, en tullu reissusta takas timanttisen matskun kanssa. Suunnitelmat meni nimittäin vähän puihin, ja päätin antaa videohommien odottaa.

Tallinna-10

Nyt liki kuukauden miettimisen jälkeen aattelin kuitenkin, että kokeillaan. Just luennoin viikko sitten kirjoittajakoulutuksessa siitä, että välillä pitää julkaista myös kuvia jotka eivät oo täydellisiä, joten sovellan sitä oppia nyt myös videoihin. Tässä siis meidän tunnelmia Tallinnasta, paria päivää vaille kuukautta sitten.

Vielä riittää petrattavaa videoiden kanssa, mutta jostain kait sitä pitää tämänkin medianomin lähtä taitoja muistelemaan.

Mitäs tykkäät, onko ihan booring vai jaksaisitko katella meikäläisen tekemiä videoita myös jatkossa?

Eng: This is my attempt in making videos. Thumbs up!

30.1.2016 14 Kommenttia
0 Facebook Twitter Google + Pinterest

Tämän vuoden ensimmäinen reissu on jo tehty, voitteko uskoa! Todellisuudessa reissusta on jo yli viikko aikaa, sillä vuoden ensimmäisen päivän kunniaksi me kaivettiin Karimin kanssa passimme ja suunnattiin Länsiterminaaliin ja kohti Viroa. Kyseessä oli todellinen juhlareissu, sillä tällä matkalla käytettiin vuoden parhaan matkablogin pystin mukana voittamani palkinto, joka oli juuri Tallinnan-risteily majoituksella.

Hypättiin siis satamasta Eckerön kyytiin, ja tällä kertaa yläkannen istumapaikkojen sijasta suunnattiinkin kuudennen kannen loungeen, missä pystyttiinkin matkustamaan melko rauhassa. Kuinkas sattui, että Pää pilvissä -blogin Maarit kirjoitti hiljattain juuri samasta loungesta.

Haluttiin olla Tallinnassa jo aikaisin uudenvuodenpäivänä, joten valkattiin risteilyn lähtöajaksi aamukahdeksan. Se takasi ainakin aika rauhallisen lähdön, sillä voitte uskoa ettei liikkeellä ollut meidän lisäksi juurikaan muita. Loungessakin oli tosi rauhallista, sillä siellä oli vaan muutamia matkustajia. Se tarjosi aika hauskan tavan matkustaa, sillä tavallisesti niin epämukava laivamatka meni hetkessä, ja tarjoilutkin oli tietysti ihan mukava lisä. Loungessa olikin tarjolla kahvin ja teen lisäksi hedelmiä sekä croissantteja ja jotain kinkkupiirakkaa. Jälkkäriäkin olis ollut, mutta se jäi tällä kertaa maistamatta.

Tallinna-18 Tallinna-19 Tallinna-20 Tallinna

Perillä Tallinnassa meitä oli vastassa järjetön puhuri. Siinä matkalla hotellille meinas alkaa naurattaa aika kovasti, sillä palkintoon sisältynyt majapaikka oli mikäs muu kuin Sokos Hotel Estoria, sopivasti näin kolmatta kertaa meille. Eipähän ainakaan tarvinnut miettiä, miten löydetään hotellille kun nurkat oli käyny aiempien reissujen aikana noh, suhteellisen tutuiksi.

Oltiin perillä jo joskus 11 maissa, mutta hotelliin pääsi kirjautumaan vasta parin tunnin päästä. Jätettiin kamat säilöön ja lähdettiin kaupungille. Meillä oli ohjelmassa kaks asiaa: maisemien ihastelu Olevisten kirkon tornista käsin ja Tallinnan joulutorilla piipahtaminen. Oli uudenvuoden päivä, pakkasta -17 astetta ja tuuli oli ihan älytön. Karim oli jäätyä ensimetreillä, eikä mullakaan kyllä kovin mukavat oltavat ollu. Täydelliset lähtökohdat siis kaupunkireissulle!

Tallinna-2 Tallinna-5 Tallinna-4 Tallinna-3 Tallinna-6

Kierrettiin vanhaankaupunkiin tsekkailemaan tunnelmia, ja lopulta päädyttiin Raatihuoneentorilla yhä käynnissä olleille joulumarkkinoille. Oli mukava päästä viimein käymään noilla kaikkien kehumilla markkinoilla, vaikka kieltämättä joulutunnelma oli aika kaukana.

Olevisten kirkko sijaitsee tosi lähellä Raatihuoneentoria, joten hyytävän kylmässä tuulessa ei onneksi tarvinnut kovin pitkään jäätyä, tai niin me raukat luultiin. Kirkko oli tietysti uudenvuodenpäivänä kiinni! Pettymys oli aika karvas, kun se oli mun mielessä noussut koko reissun päätapahtumaksi, ja nyt jäi maisemat näkemättä ja portaat kiipeämättä. Seuraavan päivän lähtö oli luvassa sen verran aikaisin, että silloin ei ollu enää mahollisuutta vierailla kirkossa. Haha, enpä olis koskaan uskonu olevani näin harmissani siitä, että kirkkovierailu jää välistä. Ehkä päästään tekemään Tallinnan porrastreeni sitten ens kerralla.

Tallinna-12 Tallinna-11 Tallinna-9 Tallinna-10 Tallinna-7 Tallinna-13

Hyytävä keli ajoi meidät aika nopeasti takaisin hotellille, missä menikin sitten loppuilta yhtä ravintolavierailua lukuun ottamatta. Aamulla jatkettiin syömistä, kun edessä oli Estorian tuttu ja hyväksi havaittu hotelliaamiainen. Sen jälkeen maattiin vielä heti huoneessa, kunnes oli aika suunnata Rimin hedelmäosaston kautta takaisin laivaan ja kotimatkalle.

Saatiin paluumatkalla esimakua näiden pakkaspäivien lieveilmiöstä eli hemmetin kauniista maisemista, kun kivuttiin kannelle katsomaan merimaisemia. Vesi oli sen verran paljon ilmaa lämpimämpää, että pintaan nousi oikein kunnon höyryt. Ihan mahtava!

Tallinna-15 Tallinna-16 Tallinna-17

Tavallaan reissu oli matkana tosi turha, kun juuri mitään ei tullut nähtyä. Mutta sitten taas se oli just hyvä rentoilunäkökulmasta, ja palkintomatka käytettiinkin siinä mielessä hyvin, että eipä paljoa tarttenut ressata. Oikeastaan aika täydellinen aloitus uudelle vuodelle! Talvinen Tallinna oli kieltämättä aika hyytävä, joten taidan ens kerran palata takaisin etelänaapurin pääkaupunkiin vasta sitten, kun mittari on ronskisti plussan puolella.

Eng: I started this year by the best possible way: by travelling. In the morning of the first day, I stepped into a ship and traveled all the way from Helsinki to Tallinn. Gotta start somewhere, right?

12.1.2016 14 Kommenttia
0 Facebook Twitter Google + Pinterest
Uudemmat artikkelit