Pallontallaajat.net
Valikko
Avainsana

Albania

Nyt seuraa pitkästä aikaa ruokapostausta, ja minä ainakin oon enemmän kuin innoissani! Oon päässy viime aikoina kirjoittamaan ihan harmittavan vähän ruokajutuista, mutta koska myös edellisellä reissulla piti syyä joka päivä monta kertaa, ollaan taas rakkaan aiheen äärellä.

Ensimmäisenä Kroatian-aamuna suunnattiin suorinta tietä kohti ruokakauppaa. Dubrovnikin keskustan ja lentoaseman vieressä on kauppakeskittymä, jossa sijaitsi kaks suurta ruokakauppaa: paikallinen Konzum ja vähän kansainvälisempi Lidl. Parkkeerattiin Rento Konzumin pihaan ja minä kihisin innosta, sillä ruokakaupat nyt vaan on mun suosikkijuttuja reissatessa. Eka kauppareissu kesti varmaan tunnin, mutta oli sen arvoinen, sillä saatiin varusteltua läskikassit lähtökuntoon.

Seuraavana tehtävänä oli löytää sopiva piknik-paikka, jossa päästäisiin tuhoamaan eväitä. Semmoinen löytyi tosi nopeasti, jo ennen lentokenttää, sillä vastaan tuli sopiva levike, jossa oli paitsi bajamajat ja pöytä penkkeineen myös aika henkeäsalpaavat maisemat. Siinä sitten aamuyhdentoista helteessä kiskottiin kitusiin paikallisen ruokakaupan antimia. Mulle kävi muuten tuolla reissulla perinteiset, sillä olin ostanut leikkeleitä juuston kaveriksi. Nälissään en ollut suhtautunut riittävän kriittisesti mun kroatianskilsseihin, ja olin lopulta ostanut itelleni sikamakkaraa. Se tietysti selvisi vasta sen jälkeen kun olin nenästä kiinni pidellen vedellyt koko paketin tyhjäksi sillä ajatuksella, että ruokaa ei heitetä roskiin, vaikka olisi kuinka pahhaa. On varmaan helppo arvata, että en oo koskenu lihajalosteisiin sen jälkeen?

Ruokaa

Siitä päästään kuitenkin eteenpäin, meidän matkan ruokaympyrään. Se koostui lopulta joka päivä aika samanlaisista, hyviksi havaituista jutuista: jogurttia, hedelmää, siemeniä ja maapähkinöitä. Montenegrosta ostettiin seesaminsiementen kaveriksi kookoshiutaleita, ja täydennettiin varastoja isoilla pusseilla kikirikiä (paikallinen nimike maapähkinälle, mikä omaksuttiin aika nopeasti). Tää oli siis mun melko yksinkertainen eväs päivästä toiseen, kun taas Karim veteli vieressä naamaansa mitä milloinkin sinapilla kuorrutettuna.

Koko viikon meidän ruokailun pääasiassa olivatkin paikalliset hedelmät, jotka oli parhaimmillaan Albaniassa. Yritettiin ettiä hedelmiä myyvää ruokakauppaa jostain pienestä kylästä rajan tuntumassa, sillä meidän piti käyttää vielä viimeiset jäljellä olevat lekit. Löydettiin kauppa, joka oli lopulta aivan valtava pettymys, sillä ei keksitty sieltä mitään ostettavaa. Oltiin jo aika turhautuneina ajamassa pois, kunnes bongattiin toinen ruokakauppa, jonka pihalla oli iso kasa hedelmiä. Onnesta soikeina riennettiin hedelmälaatikoille, ja en oo kyllä tainnu tässä elämässä syödä yhtä herkullisia viinirypäleitä, kuin nuo nuoren albanialaispojan pussiin pakkaamat rypäleet. Ruoka oli Albaniassa käsittämättömän halpaa, ja hedelmissä ei tietenkään ollu hintoja missään. Vedettiin arvalla, ja käytettiin lopulta vain puolet jäljellä olevista rahoista. Ennen rajaa saatiin kuitenkin loputkin tuhlattua.

Ruokaa-6 Ruokaa-3 Ruokaa-7

Ruokakauppojen ero Montenegron ja Albanian välillä oli aika käsittämätön, sillä noilla meidän reiteillä Albaniassa ei vastaan tullut oikeastaan yhtään isoa ruokakauppaa. Paras mikä löydettiin muistutti kooltaan ehkä naapurin K-markettia. Montenegrossa taas oli isoja kauppoja vaikka kuinka, ja piipahdettiinkin pariin otteeseen Volin Hipermarketissa ja Hard Discount -nimisessä kaupassa hamstraamassa evästä.

Täytyy muuten nostaa hattua montenegrolaiselle tavalle lisätä työpaikkoja, sillä ruokakauppojen hevi-osastoilla näkyi todella työllistävä vaikutus, kun osastoilla oli oma työntekijä, jonka tehtävä oli punnita asiakkaiden pakkaamat hedelmät, teipata viivakooditarra pussiin ja solmia pussi kiinni. Siinä sitten nökötettiin jonossa hedelmäpussien kanssa, että saatiin eväät punnittua.

Hedelmien lisäksi meidän budjettiin mahtui pari halpaa ravintolaillallista, kun syötiin Albaniassa majapaikan ravintolassa. Niiden lisäksi piipahdettiin myös kerran katuruokakojulla, kun Karim pysäytti auton keskelle vilkasliikenteistä katua Shkoderissa hakeakseen viereisestä ruokakojusta meille evästä. Hetken siinä parkkipirkkoa silmiin tuijoteltuani se konkoilikin jo sieltä kahden lihapullilla täytetyn patongin kanssa. Eväät oli kaikessa yksinkertaisuudessaan tosi herkullisia, ja hintakaan ei ihan hirveästi päätä huimannut, sillä yksi leipä oli maksanut 70 senttiä. Vieläkin melkein harmittaa, että ei käyty seuraavana päivänä hakemassa toista samanlaista satsia! Parasta oli tietysti se, että kun oltiin maassa jonka pääuskonto oli islam, ei sika-asiastakaan tarvinnut huolehtia. :)

Ruokaa-2 Ruokaa-4 Ruokaa-5

Kaikista meidän majapaikoista vaan yhdessä oli kunnollinen keittiö, joten päästiin myös kokkailemaan yhtenä iltana. Nauratti aika kovasti se meidän sporkeilla ja vesipulloilla varusteltu romanttinen dinneri, mutta ruoka oli herkullista, seura ensiluokkaista eikä sijainti Podgoricassakaan ollu mitenkään hullumpi.

Reissun jälkeen kikiriki jäi ruokasanastoon, joten herkullisten hedelmien ja muiden ruokien lisäksi saatiin jotain pysyvää, ainakin sanavarastoon. Nyt iltapalalle!

Eng: This is the food we ate during our road trip in the Balkans: simple yet delicious with lots of fresh local fruits.

1.9.2015 4 Kommenttia
0 Facebook Twitter Google + Pinterest

Balkanin-matkan ensimmäinen ajopäivä oli kaikkein rankin. Se sisälsi aikaisen aamuherätyksen lisäksi kokonaisen työpäivän verran ajoa ruuhkaisilla moottoriteillä, superkapeilla vuoristoteillä ja mutkittelevilla ajoteillä. Kolme valtiota, kaks rajanylitystä. Vaikka reitin matkasuunnitelmassa luki sille päivälle vaan muutaman tunnin verran ajoa, yllätti Balkanin tiet täysin huonokuntoisuudellaan, ja lopulta ajoon tuhrautui yli kaksinkertainen aika verrattuna siihen, mitä kuukkeli arvioissaan ilmoitti. Toki osansa oli tietty myös eteen mutka toisensa jälkeen levittyvillä mahtavilla vuoristomaisemilla, joita ekan reissupäivän hurmassa piti jäädä kuvaamaan vähän väliä.

Kun sitten lopulta suunnistettiin kännykän akun vedellessä viimeisiään karttaohjelman aukipitämisen vuoksi Shkoderin kaupungin kolmannesta liikenneympyrästä vielä eteenpäin peltojen reunustamaa paikallista moottoritietä pitkin kohti ensimmäisen illan majapaikkaa, alkoi fiilis olla melko huojentunut. Meidän hopea Rento-reissuauto suhasi tien varteen kasattujen, kaupan olevan jättimäisten vesimelonien ohitse ja kääntyi vähän ajan päästä kiviselle pikkutielle, jossa me ajaa puksutettiin ehkä 15 kilometrin tuntivauhtia, jos sitäkään. Pientä Renault Clioa ei oltu tehty varsinaisesti haastaviin ajo-olosuhteisiin, mikä me oltiin saatu aiemmin samana päivänä todeta.

Lake Shkodra Resort-6 Lake Shkodra Resort-18

Pienellä tiellä piti hidastaa vielä edelleen, kun ohitettiin lehmää taluttanut vanha papparainen, joka piti maatilaa kivitien varrella. Lehmän bongaaminen oli vaan yks lisä meidän sinä päivänä näkemien, tiellä olevien eläinten listaan, sillä oltiin päivällä bongattu muun muassa tiellä seisova lammaslauma sekä aika valtava määrä hevosia, joita tunnuttiin Albaniassa ja Montenegrossakin käytettävän edelleen auton asemasta, ainakin jossain määrin.

Lopulta kivitien päässä alkoi kuitenkin erottaa Skutarinjärven ja sen vastapäätä nousevat vuoret, ja pian bongattiin tulevan majapaikkamme leirintäalueen ensimmäiset teltat. Kurvattiin sisälle Lake Shkoder Resortin tarkoin aidatulle pihalle, ja hetken päästä oltiin jo kävelemässä kohti meille varattua yösijaa.

Teltta-alueelle astumisen jälkeen mun ja Karimin ensimmäinen reaktio oli täysi ihmetys. Alueella oli periaatteessa täysin hiljaista, sillä ihmisten ääniä kuulu vaan kaukaa, mutta todellisuudessa siellä oli todella kova meteli. Ympäristö oli nimittäin aivan täynnä heinäsirkkoja, jotka sirisi valtavassa kuorossa, mikä loi alueelle melkoisen luonnon sinfonian. Ensimmäisenä hetkenä tuntui että ympäristöstä on melkein mahdotonta bongata mitään muita ääniä, mutta seuraavana hetkenä ei enää edes kiinnitetty heinäsirkkojen sirkutukseen minkäänlaista huomiota.

Lake Shkodra Resort-2 Lake Shkodra Resort-5 Lake Shkodra Resort-4 Lake Shkodra Resort

Ja se majapaikka, noh, se oli ehdottomasti koko reissun paras, ja sillä hetkellä kun astuttiin meidän oliivipuun alle pystytetyn tiipii-teltan sisälle mietin mielessäni, että hitto kun olisi tajunnut varata tänne useamman kuin yhden yön. Saatiin heittämällä koko alueen paras teltta, sillä se sijaitsi koko teltta-alueen perällä, lähinnä järveä ja se oli pystytetty aivan puun vierelle, toisin kuin suurin osa muista teltoista. Siinä kelepas makoilla riippumatossa tiiraillen kohti järveä.

Sisällä rakastuin ensimmäisenä albanialaisiin mattoihin, ja haaveilin jo semmoista koristamaan meidän olkkaria kunnes tajusin mattomarkkinoille olevan pikkuisen turhan liian pitkä matka. Teltassa oli sähköt ja tuuletin, joka oli kyllä siinä kuumuudessa pelastus.

Kun resortin työntekijä oli esitellyt meille paikat, todettiin Karimin kanssa aika nopeasti, että jos telttoja vaan riittää, skipataan seuraavan päivän tuntikausien ajelu vuoristotiellä, perutaan seuraavan yön majoitus ja jäädään järven rannalle toiseksikin yöksi. Täydellisen rento päivä järven rannalla riippumatossa makoillen kiinnosti rankan päivän jälkeen enemmän kuin tuntikausien ajelu kapeilla vuoristoteillä varsinkin, kun oltiin katottu rajanylityspaikat vähän kehnosti ja oltaisiin jouduttu ajamaan siitä seuraavana päivänä sama reitti kokonaisuudessaan takaisin.

Lopulta asia selvisi seuraavana päivänä uloskirjautumisaikaan, kun oltiin käyty kyselemässä vapaata telttaa ehkä noin viis kertaa. Meidän onneksi yks telttamajoittuja peruutti viime hetkellä, joten saatiin nukkua toinenkin yö meidän supersuloisessa teltassa loistopaikalla.

Lake Shkodra Resort-7 Lake Shkodra Resort-9 Lake Shkodra Resort-12Lake Shkodra Resort-10 Lake Shkodra Resort-14 Lake Shkodra Resort-8 Lake Shkodra Resort-15 Lake Shkodra Resort-16 Lake Shkodra Resort-17 Lake Shkodra Resort-19 Lake Shkodra Resort-20

Loistomajapaikan valintaa piti päästä juhlimaan heittämällä viimein talviturkki menemään, ja se onnistui sopivasti Skutarinjärvessä. Maisemia ei näkyny kovin pitkälle paksun sumun vuoksi, mutta se ei juuri haitannut kun käveltiin pitkää laituria pitkin veteen. Vieressä oli pitkä rivi rantatuoleja ja riippumattoja palmuvarjoineen. Samalla aurinko laski melkoisella vauhdilla vuorten taakse, ja värjäs koko sumuisen taivaan punakan oranssiksi. Katseltiin taivaan värien vaihtumista järven lämpimän veden ympäröimänä, eikä vielä siinäkään vaiheessa saatu tarpeeksemme järveä ympäröivistä vuorimaisemista. Siinä oli aikamoinen aloitus lomalle!

Seuraavana päivänä otettiin kaikki irti rennosta majapaikasta: luettiin riippumatossa, syötiin viimeisiä eväitä (jogurtti, hedelmät ja maapähkinät oli  melko kova sana koko reissun ajan), käytiin uimassa ja nappailtiin päikkäreitä niin omassa teltassa, rantatuoleilla kuin riippumatossakin. Mun suosikkipaikka oli ehdottomasti just tuon meidän oliivipuun alla ollut riippumatto, josta pystyi kuuntelemaan niin heinäsirkkojen surinaa kuin läheisellä pellolla olevien lampaiden määkinää.

Lake Shkodra Resort-22 Lake Shkodra Resort-23 Lake Shkodra Resort-13 Lake Shkodra Resort-21 Lake Shkodra Resort-25 Lake Shkodra Resort-24 Lake Shkodra Resort-28 Lake Shkodra Resort-27 Lake Shkodra Resort-26

Ilta oli aika täydellinen lomailta: uimisen jälkeen käytiin kävelyllä rannalla, minkä jälkeen saatiin ehkä koko loman komein auringonlasku, jota tuntuivat ihailevan kaikki resortin majoittujat. Sen jälkeen, taivaan pimettyä aivan täysin, ihmeteltiin jossain kaukana vastarannalla olevia kirkkaanoransseja valoja. Vähän aikaa ihmeteltyämme tajuttiin, että siellä roihusi metsäpalot! Pilkkopimeässä vastaan tullut saksalainen kertoikin, että Montenegron puolella on kuulemma tapana palaa joka vuosi, eikä kukaan oikein meidän lisäksi tuntunutkaan ihmettelevän pimeässä yössä roihuvia paloja.

Lake Shkodra Resort oli kyllä heittämällä koko reissun paras majapaikka. Lomakeskus on oikeastaan enemmänkin leirintäalue, sillä siellä on vaan kourallinen noita tiipii-mallisia telttoja ja niiden lisäksi pari mökkiä. Valtaosa vieraista majoittuukin joko teltoissa tai asuntoautoissa ja -vaunuissa, ja kävijöitä varten alueella on aika hyvät vessa- ja suihkutilat.

Resortissa oli myös oma ravintola, jossa mekin käytiin molempina iltoina. Meidän budjetti antoi myöten ravintoladinnereille vaan Albaniassa, missä ruoka oli kieltämättä ihan älyttömän halpaa. Vedin ekana iltana naamariin pizzan, joka taisi maksaa kolmisen euroa. Seuraavan illan salaatti maksoi muistaakseni alle kaksi euroa. Ei oltu ainoita joille kelpasi ravintolan eväät, sillä se oli molempina iltoina aivan täynnä, ja bongattiinpa toisena päivänä myös, kuinka paikalliset poliisit ajoi resortiin ihan vaan syödäkseen lounasta ravintolassa.

Jos siis koskaan eksytte noille Euroopan nurkille, niin tiedätte mihin majapaikkaan kannattaa suunnata. Myös hinta oli albanialaiseen tyyliin meleko halapa, sillä yks yö kahden hengen teltassa maksoi 23 euroa. Ei siis kovin paha.

Meille kaks yötä tuolla oli aivan riittävä, sillä toisena aamuna vesikanisterin täyttämisen jälkeen lähdettiin ajamaan kohti seuraavaa kohdetta akut (niin puhelimen kuin meidänkin) ladattuina.

Eng: Lake Shkodra Resort in Albania offered the best accommodation we had during our trip in the Balkans.

26.8.2015 12 Kommenttia
0 Facebook Twitter Google + Pinterest

Ryytynyt Reissuroosa täällä terve! Palattiin eilen kotiin kahdeksan päivän Balkanin-kiertueelta, ja olo on sen mukainen. Onneksi kesälomaa on jäljellä vielä muutaman päivän verran, jotta ehdin vielä totutella kotihuudeihin ja paikallaoloon ennen arkeen palaamista. Vaikka aikaeroa ei lomakohteissa ollut tuntia enempää, heräsin mää tänään jo komeasti puoli viiden aikaan. Ilmeisesti nukkuminen muussa kuin tukalan kuumassa lämpötilassa ei enää sopinutkaan mun keholle..

Ite reissu meni paremmin kuin uskallettiin toivoa, sillä kaikki meni oikeastaan nappiin. Autonvuokrauksessa tai lukuisissa rajanylityksissäkään ei tullut mitään ongelmia vastaan, vaikka just niitä kokemuksia odotin kauhulla. Majapaikat oli hyviä, ja matkareittikin vallan mainio.

Oli myös ihan mukava kokea kerrankin reissu, jota ei oltu suunniteltu ja aikataulutettu ihan loppuun saakka. Tosin taidan kyllä myös vastaisuudessa antaa suunnittelijahirmun sisälläni nostaa päätään erityisesti kaupunkilomien kohdalla, mutta rennoilla automatkoilla sille ei näköjään oo niin väliksi.

Reissu eteni aika pitkälti suunnitelmien mukaan, paitsi että skipattiin yks mutka ja päätettiin jäädä toiseen majapaikkaan vielä toiseksi yöksi, kun se oli niin kiva. Näin jälkeenpäin ajateltuna se oli just nappi valinta, sillä se mahdollisti täydellisen nollaamisen sopivasti reissun alkuun.

Balkan-2 Balkan Balkan-3 Balkan-14 Balkan-13 Balkan-5 Balkan-10 Balkan-7 Balkan-18 Balkan-9 Balkan-11 Balkan-17 Balkan-19 Balkan-16 Balkan-20

Kohokohtina jäi mieleen albanialaisten ystävällisyys ja herkulliset hedelmät, Montenegron aika uskomattomat ajomaisemat ja Kroatian kokonaisvaltainen kauneus. Balkanin road trip -kuvia riittää vaikka kuinka, joten tätä reissua fiilistellään pitkään, eli lisää tunnelmia on luvassa myös blogin puolella, jahka arki nappaa meikäläisestä kopin.

Siihen saakka nautitaan arskasta!

Eng: Our road trip in the Balkans was a success, and during the eight days we spent there we really had the opportunity to do what is the most important during a holiday: relax.

21.8.2015 18 Kommenttia
0 Facebook Twitter Google + Pinterest

Meidän kesäloma Balkanilla antaa odottaa itseään vielä reilun kuukauden, ja sitä myöten meidän reitti- ja muut reissusuunnitelmat alkaa olla valmiina. Varattiin just viimeiset majoitukset, ja se viimeistään sinetöi meidän reittivalinnat. Koska ollaan liikkeellä sopivasti pahimman turistikauden aikaan elokuun puolivälissä ja varattiin yöpaikat melko viime tingassa (ainakin mun mittapuulla), oli majoitusten kohdalla kaivettava kuvetta vähän turhankin syvältä, mutta onpahan ainakin katot päiden päällä lomareissun alusta loppuun.

Meillä on siis lennot Dubrovnikiin, josta kaasutetaan pois heti ensimmäisen yön jälkeen. Napataan auto mukaan jo lentokentältä, ja ensimmäinen yö punkataan dubrovnikilaisessa majatalossa, minkä jälkeen matka jatkuu rajan yli Montenegroon ja sieltä taas rantaa pitkin ja rajan yli Albaniaan. Vaikka vieraillaan ekana päivän kolmessa maassa, ei kilometrejä oo reitillä kuin vaivaiset 157! Arvioitu matka-aika on tosin noin neljä tuntia ilman pysähdyksiä, joten ajo-olosuhteet lienee pikkusen erit kuin nelostien motariosuudella. Odotan suurella mielenkiinnolla maisemia ja muuta tien varrella näkyvää elämää.

Balkan-2Balkan

Nukutaan toinen yö Skadar-järven rannalla ennen kuin jatketaan seuraavana päivänä seikkailemaan Valbonan kansallispuistoon. Siinä on ihan lyhyen ajomatkan päässä Kosovo, jonka rajan tuolla puolen mua kiinnostaisi piipahtaa ihan hirveästi, mutta pitää kattoa mitä mieltä ollaan siinä vaiheessa kun oikeasti ollaan noilla huudeilla. Siinä on kuitenkin vierailu kansallispuistossa vasta edessä, joten saa nähdä kuinka kovasti maisemat alkavat siinä vaiheessa jo vetää puoleensa. Valbonassa olis tarkoitus tehdä jotain lyhyitä vaelluksia, mutta mitään sen tarkempia reittejä ei vielä olla tsekattu. Jos siis jotain suosituksia irtoaa, otan ne mieluusti vastaan!

Vietetään muutama päivä kansallispuistotunnelmissa, sillä Valbonan jälkeen luvassa on vielä Montenegron puolella sijaitseva Prokletijen kansallispuisto ennen kaupunkiin palaamista. Etelästä palataan kohti Kroatiaa Budvan kautta, ja reissun viimeiset päivät vietetään Dubrovnikin tuntumassa.

Ensin siis suhaillaan hulluna paikasta toiseen, ja sen noin viikon ajeleskelun jälkeen rauhoitutaan samassa paikassa muutama päivä. Tarkemmat suunnitelmat on myös Dubrovnikin osalta vielä tekemättä, mutta suunnitelmissa on ainakin sitä kuuluisaa vanhaakaupunkia, muurillakävelyä sekä tietty rantsuvierailu. Myös kaupungin edustalla sijaitsevat saaret kiinnostaa aika kovasti, joten uskon että tuosta meidän muutaman päivän Dubrovnikin visiitistä tulee aika mainio.

Balkanin suunnitelmakartta

Kohteita reitillä on aika paljon, mutta lopulta ajokilometrejä tulee vaan noin 700. Tullaan siis toivottavasti viettämään aika paljon aikaa ulkosalla ja nauttimaan vuokra-auton tuomasta vapaudesta pysähtymällä mielenkiintoisilta vaikuttaviin paikkoihin just sillon kun kiinnostaa. Eniten ootan tietty maisemia, mutta kieltämättä oon fiilistelly jo aika monta kertaa paikallisia ruokakauppoja. :D

Miltä suunnitelmat kuulostaa? Ja mikä tärkeämpää, irtoaisiko sulta vinkkejä noihin kohteisiin?

Kuvat on Flickr-kuvapalvelun Creative Commons -tunnisteen alaisia kuvia käyttäjiltä Fabulousfabs sekä [email protected]

Eng: We finally booked the accommodations for our upcoming Balkan trip. I am sure this route will offer us some amazing views!

7.7.2015 30 Kommenttia
0 Facebook Twitter Google + Pinterest
Vanhemmat artikkelit