Pallontallaajat.net
Valikko
Avainsana

Kuopio

Aina reissut ei todellakaan suju odotusten mukaan, se on tuttua kaikille reissaajille. Sitä ei kuitenkaan aina muista, kuinka paljon epäonnistunut matka korpeaa – ihan t-o-d-e-l-l-a paljon! Pahinta on, kun matkaa kohti menee lataamaan epärealistisen määrän odotuksia, ja on henkisesti valmistautunut eeppiseen matkaan, upeisiin reissukuviin sekä unohtumattomiin maisemiin.

Ja sitten kaikki menee höpsis sen takia, että on huono sää. Tuttu juttu, nothing new.

Piipahdin viime viikonloppuna Kuopiossa, ja yhdistettiin viimein, monen vuoden suunnittelun jälkeen siihen myös reissu Kolille. Aluksi suunnitteilla oli majoittua Kolilla ja nautiskella maisemasta koko viikonlopun verran, mutta lopulta todettiin, että kahden tunnin autolla ajo yhdistettynä kuuden tunnin bussissa istumiseen ei oo selän terveyden kannalta mitenkään fiksu valinta, joten päätettiin vierailla Kolilla päiväseltään Kuopiosta.

Vielä lauantaiaamuna odotukset oli todella korkealla, ja vaikka Kuopiossakin oli tosi pilvistä, jaksoin uskoa että Kolila nähtäisiin kuitenkin jotain. Matkan varrella oli tosi hienoja maisemia, mutta lopulta kun päästiin Kolille, oli tunnustettava että reisille meni. Näkyvyys oli ihan tajuttoman huono!

Ruska oli viikonloppuna parhaimmillaan, mutta rehellisyyden nimissä täytyy tunnustaa, että se oli tosi laiha lohtu. Kiivettiin Paha-Kolin portaat samalla, kun vatsanpohjalla kipristeli edessä odottavien näkymien vuoksi, ihan vaan todetaksemme että edessä ei näy yhtään mitään muuta kuin pari kämästä risua ja niin paksu sumupeite, että sitä vois melkein veitsellä leikata.

Meillä oli suunnitteilla kiertää Huippujen kierros, joka kattoi Paha-Kolin, Akka-Kolin ja Ukko-Kolin, ja olisi vaan 1,4 kilsan mittainen. Ohitettiin Paha-Koli melko nopeasti, ja Akka-Kolille päästyämme ei voitu muuta kuin huokaista. Näkyvyys oli ehkä kymmenen metriä, ja sen takia me just ajettiin tuntikausia. Jotain eeppistä tuossa kokemuksessa kuitenkin oli, ja se oli tasan se, miten iso fail tuo meidän reissun epäonnistuminen olikaan.

Just kun oltiin päästy naureskelemasta olematonta näkymää, bongasin samojen maisemien ääreltä Travellover-blogin Annikan, joka oli niin ikään nauttimassa Suomen kauniista kansallismaisemasta. Mikä sattuma! Annika oli kuitenkin sen verran fiksu että antoi Kolin sumulle pari päivää aikaa, ja seuraavana päivänä näkymä olikin auennut, ja eteen oli avautunut muutakin kuin sumuverho.

Tuo reissu oli omiaan muistuttamaan, että reissut voi tosissaan mennä hyvinkin reisille, ja jotenkin niistäkin matkoista vois olla hyvä löytää jotain positiivista. Ehkä tästäkin reissusta se löytyy, kunhan aika vähän kuluu, sillä vielä ei ainakaan naurata yhtään. Me kyllästyttiin tosi nopeasti sumumaisemissa taivaltamiseen, ja paineltiin takaisin Kuopiota kohti ehkä puolen tunnin maisematuskailun jälkeen. Mukana olleet eväsmakkaratkin syötiin kylmiltään autossa, kun omien polttopuiden ostaminen ja kantaminen nuotiopaikalle tuntui niin järjettömältä.

Harmittaa, että reissu meni noin pahasti pieleen ja lopulta ei nähty muuta kuin sumua, mutta onneksi Kolille ei oo ihan tajuttoman pitkä matka, ja voidaan yrittää päästä uudelleen noiden näkymien äärelle johonkin toiseen vuodenaikaan. Ja toki noissa sumumaisemissa oli myös oma viehätyksensä, joten ehkä tuosta harmituksesta päästään vielä yli!

Tekstistä välittyy pettymyksen fiilis tosi vahvasti, mikä jos ei muuta niin alleviivaa niitä tajuttoman kovia odotuksia, mitä tuohon retkeen oli ladattu. Tästä jos jotain opin niin sen, että fiilistelylläkin on huono puolensa, ja se on karvas niissä tilanteissa, kun mikään ei mene kuten odotti.

2.10.2017 8 Kommenttia
2 Facebook Twitter Google + Pinterest

Huhhuh, mitä kotimaanmatkailua tämä alkuvuosi pitää sisällään! Nyt tammikuun toisen viikon päätteeksi takana on kaks viikonloppureissua, joista ensimmäinen vierähti Kuopiossa ja toinen Oulussa. Palataan kuitenkin vielä Kuopioon, sillä ajattelin ottaa viime vuoden vähäisistä Kuopio-reissuista kiinni heti vuoden alkajaisiksi, kun lähin viettämään pidennettyä viikonloppua Karimin kämpille.

Pakkasmittari kilahti aika komeasti 20 asteen jäätävämmälle puolelle, ja oli pakko kaivaa kunnon vermeet mukaan. Olin halunnut kiivetä Puijon torniin jo syksyn vierailun aikana, mutta silloin se kuitenkin jäi vielä tekemättä. Onneksi, sillä hyytävä pakkassää loi aivan loistavat puitteet tornivierailulle.

PuijoPuijo-15 Puijo-16 Puijo-19

Aloitettiin vierailu tietty pienellä reippailulla, sillä parin kilometrin päässä Kuopion keskustasta sijaitseva Puijo on rakennettu sopivasti mäen laelle, joten jalkapatikassa ylämäkeen sai ihan mukavan lämmön, pakkasesta huolimatta. Mentiin mennessä metsäreittiä, sillä Puijon ulkoilualue on täynnä luontopolkuja mistä valita.

Kunhan päästiin mäen laelle, oli edessä melko komea näkymä. Siinä se torni tietysti kohosi kaikkein keskeisimpänä, mutta melko mahtavilta näytti myös lumikuuraiset puut, jotka reunusti maisemaa. Torni aukesi sunnuntaina, kuten kaikkina muinaki päivinä, 11 aikaan ja me oltiin siellä varmaan viis minsaa avaamisajan jälkeen. Liput kympillä kahelle ja hissille. Oon käyny Puijon tornissa yhen kerran aikaisemmin, mutta koska siitä on jo lähes 12 vuotta aikaa, tais nyt olla uusintavisiitti ihan paikallaan.

Hissiin päästyämme kohdattiin kuitenkin melkoinen pettymys, sillä tornin ulkotasanne on turvallisuussyistä talvisaikaan suljettu. Harmitti ihan pikkiriikkisen (oikeasti aivan sairaan paljon), mutta siinä ei auttanut muu kuin tyytyä katselemaan talvimaisemaa lasin läpi. Kieltämättä hetken päästä sekin alkoi kohta hymyilyttää, ja olihan niitä maisemia tietysti hivenen miellyttävämpää katella lämpimässä sisätilassa sen sijaan, että olis hytissyt pakkasessa.

Puijo-2 Puijo-3 Puijo-7 Puijo-6 Puijo-11 Puijo-8 Puijo-10 Puijo-13 Puijo-12 Puijo-9

Karim esitteli mulle asuinkaupunkiaan samalla, kun kierrettiin torni ja saatiin kunnon 360-asteinen näkymä Kuopioon. Ylhäältä 75 metrin mittaisesta tornista käsin vasta oikeastaan tajusi, että Kuopiohan oikeasti sijaitsee veden ympäröimänä. Ei sitä siellä torilla seisoskellessa kyllä aivan tajua. Torni oli yllättävän korkea, sillä vaikka 75 metriä ei ihan puoleen kilsaan yllä, on sen korkeus merenpinnasta kuitenkin 306 metriä, mikä on melko vakuuttava metrimäärä.

Vietettiin tornissa maisemia katellen noin tunteroinen, ja sinä aikana sinne tuli muutama muukin, vaikka meno pysyikin aika rauhallisena. Palatessa takaisin keskustaan kipiteltiin sitten jo ihan tietä pitkin, sillä siinä vaiheessa kylmyys iski kyllä luihin ja varpaisiin, eikä metsäseikkailut tuntuneet enää yhtä houkuttelevilta, kuin hetkeä aiemmin.

Puijo-5 Puijo-14 Puijo-20 Puijo-4 Puijo-17 Puijo-21

Sovittiin jo tornissa, että nuo maisemat on vielä nähtävä myös kesäasussa sillä veikkaan, että näkymä eroaa huomattavasti talvitunnelmasta.

Onneksi Suomessakin on hienoja näköalatorneja. Ja vaikka eivät niitä maailman korkeimpia olekaan, niin ei sen väliä, kun tarjoavat mahtavia näkymiä kotoisiin maisemiin.

Eng: This is the winter view from the Puijo tower in freezing Kuopio.

17.1.2016 12 Kommenttia
0 Facebook Twitter Google + Pinterest

Matkustelin pitkästä aikaa kotimaassa, kun vietin viime viikonlopun Kuopiossa. Tajusin vasta nyt, että määhän olin siellä nyt vasta ekaa kertaa tänä vuonna! Keväällä en käynyt Savossa kertaakaan, ja tää visiitti taitaa jäädä koko vuoden ainoaksi, sillä loppuvuoden viikonloput on buukattu jo sen verran täyteen, ettei siellä ole mitään saumaa toiselle Kuopio-vierailulle. Ens vuonna siis taas!

Odotin kovasti näkeväni Kuopion komeimmassa ruska-asussaan, ja Kuopiossa asustelevan mieheni varoituksista huolimatta en uskonut, että ihan koko ruska olis jo ohi, sillä vastahan se Helsingissäkin alko. Värikästä Kuopiossakin onneksi oli, vaikka ei ihan samaan tapaan kuin etelässä.

Kuopio-19 Kuopio-8 Kuopio-9 Kuopio-20 Kuopio-10 Kuopio-11 Kuopio-12

Käytiinkin sunnuntaina pienellä Kuopio-seikkailulla tutustumassa järvimaisemiin. Mää yritin kovasti, että oltaisiin lähdetty käymään Puijon tornilla (lähinnä siitä syystä että se nyt oli suunnilleen ainoa paikka minkä Kuopiosta tiesin), mutta paikallisopas oli eri mieltä. Siispä suunnattiinkin syyssunnuntain kunniaksi kohti Kallaveden rantaa.

Kierreltiin Väinölänniemen biitsin ohi Rönön saarelle ja sieltä edelleen pienelle Rönön Varvisaarelle, joka oli kuulemma Rönössä asuvien rikkaiden kuopiolaisten mökkisaari.

Kieltämättä Kuopio ei ehkä enää antanut aivan parastaan, mutta mukavan näköistä kaupungissa oli siitä huolimatta, vaikka kaikkein paras ruska olikin jo auttamattomasti ohi. Parhaassa mahdollisessa seurassa seitsemän asteen lämpö, vieno järvituuli ja pilvimaisema oli kuitenkin siihen saumaan aivan loistava kombo.

Kuopio-16 Kuopio-13 Kuopio-17 Kuopio-21 Kuopio-15 Kuopio-25 Kuopio-14 Kuopio-28 Kuopio-29 Kuopio-30 Kuopio-31 Kuopio-22 Kuopio-32 Kuopio-33 Kuopio-26 Kuopio-34 Kuopio-36 Kuopio-35

Nyt mää oon käyny Kuopiossa kaks kertaa lokakuussa ja kerran joulukuussa, joten ens vuonna voisin haastaa itteni vierailemaan Karimin luona vaikkapa kevättunnelmissa. Kesä-Kuopio jää todennäköisesti välistä, mutta kieltämättä kaupungissa vois vierailla myös vähän lämpimimmillä keleillä.

Myös keskustassa sijaitseva, Karimin keittiön ikkunasta näkyvä sympaattisen oloinen elokuvateatteri Kino Kuvakukko on vielä kokeilematta, joten se on ehdottomasti to do -listalla. Ehkä mää pääsen käymään siellä jopa sitten seuraavalla kerralla, kun piipahdan taas kaupungissa.

Eng: This is how Finnish autumn looks like. These were taken photos in Kuopio when I was visiting my husband.

27.10.2015 10 Kommenttia
0 Facebook Twitter Google + Pinterest

Tämä vuosi alkaa olla jo taputeltuna, mutta mulla on vielä pari perinteistä vuosikoostetta tekemättä. Mihinpä fiilistelevä tilastoija raidoistaan pääsee, joten tässä tulee vielä tämän vuoden kotimaan matkat. Joidenkin mielestä Suomeen sijoittuvat reissut eivät välttämättä ole matkailua lainkaan, mutta se on se tapa, mistä minä reissuelämäni aloitin joten en voi kyllä liittyä näiden kiistäjien joukkoon.

Suomireissaaminen on ansaitusti saanut runsaasti huomiota viime vuosina ja se on hyvä. Täytyy sanoa, että rehellisesti yllätyin kun laskeskelin tämän vuoden kotimaan reissuja, sillä jos ulkomailla tuli matkattua yllättävän paljon säästösuunnitelmat huomioiden, niin kyllä sitä reissattiin kotimaassakin. Kotimaanmatkailu oli ainakin mulla tosi kova juttu myös vuonna 2014.

Helsingin rautatieasema Matkamessut 2014

Tammikuu | Helsinki

Vuoden ensimmäinen matka sijoittui itseoikeutetusti Helsinkiin, jonne saavuin reiluksi viikonlopuksi Oulusta. Majoituin osan viikonlopusta Ullan luona tuossa meidän nykyisen kodin naapurissa, ja tutustuin messuilla muun muassa kuvassa näkyvään Sannaan.

Legends Seminar Jedut Tampere SM tradi

Helmikuu | Tampere ja Tornio

Helmikuu oli aikamoinen reenikuukausi, ja viikkoa ennen Tornion SM-kisoja suunnattiin poikien kanssa autolla Tampereelle, missä puolalainen mestari Jedut kävi pitämässä hullun rankan treeniviikonlopun. Hajotin nilkkanikin vielä sopivasti viimeisen treenin ensimmäisessä harjoitteessa, mikä tiesi haastetta seuraavan viikonlopun kisoille. Kisat meni kuitenkin nappiin, ja vamma vaikutti ainoastaan toisen kisapäivän ottelussa, joka piti himmailla. Se ei haitannut, sillä kisat meni just hyvin!

Helsinki Koiteli talvella Hailuoto Marjaniemi

Maaliskuu | Helsinki, Koiteli ja Hailuoto

Maaliskuussa reissattiin paitsi jälleen Suomen toiseen päähän, myös lähialueilla. Sekä Koiteli että Hailuoto on paikkoja, jotka sijaitsee superlähellä Oulua, mutta silti sen verran vaivalloisen matkan päässä, että niissä tulee käytyä ihan liian harvoin. Kun tieto Helsinkiin-muutosta oli tullut, päätettiin piipahtaa niissä vielä ennen lähtöä.

Winternational 2014 Matkalla

Huhtikuu | Tampere

Motari ja Tampere kutsuivat taas huhtikuussa, kun edessä oli Winternational-kisat. Tällä kertaa mää toimin ensimmäistä kertaa kehätuomarina ja olihan se jännää. Paluumatkalla ihasteltiin kotimatkan maisemia, kun tuota väliä ajettiin nyt viimistä kertaa pitkään aikaan.

Kihlakuvat

Toukokuu | Oulu

Ei oltu monta viikkoa asutettu uutta kotikaupunkia, kun suunnattiin takaisin Ouluun kihlajaisjuhliin! Nuo suloiset kyyhkyläiset vielä pyysi mua nappaamaan niistä kihlajaiskuvia, joten sehän kelepas, varsinkin kun pohjoisessakin vihersi jo nätisti.

Savusauna Juhannus1 Pintamolla

Kesäkuu | Oulu ja Pudasjärvi

Eipä juuri ehtinyt kesäkuukausina tulla ikävä vanhoja kotiseutuja, kun matkustettiin sinne vähän väliä. Juhannuksena Oulu kutsui jälleen, ja asiaankuuluvasti käytiin keskellä yötä tekemässä kukkaseppeleitä ja seuraavana päivänä lämmäytettiin savusauna. Niiden lisäksi ehittiin vielä suunnata meidän mökille Pudasjärvelle rauhoittumaan, ja tuo kuva taitaakin olla napattu sillä harvinaisella hetkellä, kun siellä ei satanut vettä.

Toripolliisi Nallikari

Heinäkuu | Oulu

Kesäloman alettua pakkasin kimpsuni ja kampsuni ja suuntasin Ouluun häävalmisteluiden merkeissä. Lentokentällä olikin Karimin sijaan vastassa kaikki rakkaat ystävät, jotka kierrätti mua ympäri Oulua, Koitelia ja Pudasjärveäkin polttaritunnelmissa. Polttaripäivän jälkeen, ennen hääviikon kiireisimpiä päiviä rentouduttiin vuosipäivän tiimoilta Nallikarissa, missä oli helteen houkuttelemana valtava määrä sakkia.

Vihta Häät

Elokuu | Oulu

Elokuun matkaohjelma oli aika lailla samanlainen kuin heinäkuukin: ensin polttarit ja sitten häät. Merkittävä poikkeus oli toki se, että kinkerit ei ollutkaan meikäläisen, vaan armaan ystäväni. Kuun aikana Oulu kutsuikin kahteen otteeseen, kun ensin matkattiin juhlimaan polttareita niin Oulussa kuin tuttuun tapaan Pudasjärvelläkin, ja paria viikkoa myöhemmin häihin Kiiminkiin. Ja mulla on muuten tuossa kuvassa mun oma häämekko päällä, vaan vähän värjättynä.

Nuuksio Nuuksio2

Syyskuu | Nuuksio

Vähän turhan tiheän reissutahdin hidastamana syyskuun ainoa kotimaan reissu olikin lyhyt vaellusreissu Espoon puolelle Nuuksioon, mikä ei sitten lopulta ollutkaan niin eksoottista. Tulipahan käytyä, mutta ainakaan maisemien vuoksi ei taida tarvita toista kertaa mennä.

Scandic Kuopio Kuopio tkd

Lokakuu | Kuopio

Pääsin lokakuussa kokemaan Onnibussin riemun kun hyppäsin onnikan kyytiin ja suuntasin Kuopioon kassissa iltapuku ja korkkarit vuosijuhlia varten. Laukussa oli myös treenipuku, sillä samalle viikonlopulle osui myös sopivasti treenipäivä, joten ruuan lisäksi luvassa oli myös hikireeniä!

Marraskuun leiri 2 Marraskuun leiri

Marraskuu | Oulu

Marraskuussa koitti pohjoisen kotiseuran perinteinen leiri, ja sinne mentiin. Otettiin pari päivää kunnolla reeniä ja sitten oli aika tulla takas.

Kuopio-2 tampere Kalila

Joulukuu | Kuopio, Tampere ja Oulu

Tämä kuukausi onkin ollu aika makija reissujen puolesta! Alkukuusta nappasin taas bussin Kuopioon, ja jotta sitä kaupunkia ei olis tullu nähtyä liikaa, kävin pitkän viikonlopun aikana myös pikapyrähdyksen Tampereella. Loppukuusta lähin tietysti jouluksi Ouluun, missä oli aikamoinen talvi ja pakkanen.

Tästä vois siis päätellä, että onpahan ainaki kotimaata tullu nähtyä. Toivottavasti ens vuonna lissää!

Eng: These are my trips in Finland during 2014.

30.12.2014 6 Kommenttia
0 Facebook Twitter Google + Pinterest
Uudemmat artikkelit