Pallontallaajat.net
Valikko
Avainsana

omatunto

Blogimaailmassa puhuttaa tällä hetkellä tosi kovasti lentopäästöt, ja monet miettiikin että mistä siitä oikein on kyse, voiko tavallinen ihminen vaikuttaa koko asiaan ja kannattaako sitä oikeastaan edes miettiä?

Tämä on aihe josta olen kirjoittanut postauksen vuosittain, mutta nyt kun aihe on ollut pinnalla, tekee mieli tarttua siihen vielä kertaalleen.

Yksinkertaistetusti lentopäästöt tarkoittaa siis matkustajalentokoneiden hiilidioksidipäästöjä. Kustakin matkustajasta voidaan laskea erikseen päästöt. Siihen vaikuttavat muun muassa se kuinka pitkä lento on kyseessä, onko lento suora vai vaihdollinen ja periaatteessa voi laskea myös päästöt siitä, matkustaako henkilö business- vai economyluokassa. Irvileuat toteavat tässä vaiheessa että kyllä se kone joka tapauksessa ilmaan nousee, olin minä siellä tai en. Lisäksi myös business-luokka on olemassa, matkustin minä siellä tai en.

Yksilön vaikutusta ei voi kuitenkaan väheksyä. Jos kaikki ajattelisivat ettei yksilön valinnoilla ole mitään merkitystä, ei mitään koskaan tapahtuisi.

Miten lentopäästöjä sitten lasketaan ja verrataan? Jokainen lentomatkustaja voi laskea omien matkojensa päästöt esimerkiksi ICAO:n eli Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön laskurilla. Helppokäyttöiseen laskuriin voi syöttää lennot yksi kerrallaan, jonka jälkeen laskuri ilmoittaa kyseisen lennon aiheuttamat hiilidioksidipäästöt matkustajaa kohti. Päästömäärä vaihtelee lennon pituuden, vaihtojen määrän sekä matkustusluokan mukaan.

Jos tarkastellaan päästöjä yksilötasolla, voivat muutokset olla kovinkin suuria. Olen laskenut omat hiilidioksidipäästöni aina vuosittain vuodesta 2009 lähtien ja nyt, yhdeksän vuotta myöhemmin tuloksia alkaa olla jo tarkasteltavaksi.

Huom. erhe taulukossa, oikeat vuosiluvut ovat tietysti 2009–2017. Alakulman numerot 1–9 viittaavat vuosiin.

Kuten taulukosta huomaa, päästömäärät ovat vaihdelleet merkittävästi vuosittain. Se selittyy paitsi matkojen määrällä myös lentojen pituuksilla, sillä kaukokohteisiin matkustaminen edes kerran vuodessa lisää merkittävästi päästöjen määrää. Myös kotimaan lennoilla on ollut suuri merkitys lentopäästöihin. Se näkyy erityisesti vuosien 2009–2013 kohdalla, jolloin mun lennot lähti Oulusta eli niihin sisältyi automaattisesti aluksi ja lopuksi kotimaan sisäinen lento. Vuoden 2011 jäätävä piikki taas selittyy lukuisilla kaukomatkoilla, joita sisältyi vuoteen kolme kappaletta, samoin kuin vuonna 2016. Erityisesti alkuvuosien piikeille olis ollut tehtävissä paljonkin, sillä siellä on jotain aivan järjettömiä lentoreittejä ihan liian monella koneenvaihdolla, mihin ratkaisuun on tultu, kun on matkustettu puhtaasti hinta edellä.

Sanoisin silti että pahin kaikista oli vuosi 2014, jolloin lensin kotimaan sisäisiä lentoja, eli käytännössä Oulu–Helsinki-väliä tuhottoman monta kertaa. Esimerkiksi muuttoa edeltävään asuntokatselmukseen lensin aamulla Helsinkiin ja palasin kotiin vielä illalla. Se on tietty arkipäivää tosi monelle, mutta tuntuu sulalta hulluudelta luonnon kannalta.

Tein vuoden 2014 järjettömän kotimaan lentelyn seurauksena päätöksen vähentää kotimaan sisäisiä lentoja merkittävästi ja sallin itselleni ainoastaan yhden vuosittaisen vapaa-ajan kotimaan lennon. Tulevaisuudessa tavoitteena on luopua kokonaan kotimaan lennoista, mutta koska haluan onnistua tavoitteessani pitkäjänteisesti, realistinen ja salliva tavoite on tulevaisuutta ajatellen tällä hetkellä viisain valinta. Ja se on toiminut erinomaisesti: kahden viime vuoden ajan oon puksutellut Helsingistä Ouluun vain junalla, enkä aiempien vuosien tavoin lentäen. Vuonna 2017 lensin kotimaassa yhden edestakaisen matkan Helsingistä Rovaniemelle ja takaisin.

Vuosi 2017 oli mulle henkilökohtaisesti merkittävä vuosi päästöjä ajatellen, sillä se todisti elintapojen riittävän kompensoimaan ahkeraa lentomatkustusta, ainakin jos verrataan keskiarvoihin. Ahkerasti matkailevan henkilön voisikin helposti kuvitella kuormittavan ympäristöä hiilidioksidipäästöillä huomattavasti perus-Pekkaa tai -Pirkkoa enemmän, mutta asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen.

Lyhyesti kuvailtuna mun arjen elintavat on melko vähän ympäristöä kuormittavia: asun 52-neliöisessä kerrostaloasunnossa pääasiassa yksin, liikun arkisin paikasta toiseen lähes poikkeuksetta jalan, syön pääasiassa kasvispainotteista ruokaa ja käytän maitotuotteitakin nykyisin melko vähän, ruokahävikkiä ei juuri synny, mulla ei ole lemmikkejä, en oo mikään himoshoppaaja ja kierrätän kaiken mahdollisen.

Sitran eli Suomen itsenäisyyden juhlarahaston rahoittaman elämäntapatestin mukaan nämä elintavat kuluttavat maapalloa huomattavasti vähemmän kuin tavallisen suomalaisen tapa tallustaa tällä pallolla. En voi kuitenkaan iskeä päähäni pyhimyksen rengasta, sillä mun kohdalla tässä asiassa puhutaankin puhtaasti kompensaatiosta: nämä elämäntavat kompensoivat mun intohimoisen matkustuksen aiheuttamia tuhoja maapallolle.

Sitran elämäntapatestin tulos 4 100 kg ja siihen lisätty vuoden 2017 lentopäästöjen tulos on 2801,8 kg, eli yhteensä 6 901,8 kiloa. Se on edelleen yli tuhat kiloa vähemmän kuin 8 660 kiloa eli tavallisen suomalaisen vuodessa aiheuttamat päästöt (Globalis).

Mulla on vielä pitkä matka siihen että eläisin maapallon kannalta kestävästi, enkä kyllä rehellisyyden nimissä osaa nimetä enää kovin montaa keinoa joilla voisin elollani aiheuttaa vielä tätä vähemmän päästöjä, jos lentomatkustusta ei oteta huomioon. Tässä vaiheessa mulle kuitenkin riittää se, että mun päästömäärä on sama kuin muillakin ihan tavallisilla suomalaisilla, kuten se nyt ensimmäistä kertaa viime vuonna oli. Sitten kun siitä on tullut normi eli luvut ovat pysyneet samalla tasolla vuosi toisensa perään, on aika alkaa suunnitella seuraavaa askelta.

Pyrin välttämään suurten ja nopeiden muutosten tekemistä tässä asiassa, sillä mun tavoite on pienentää päästöjä pitkällä aikajänteellä. Sen vuoksi en pidä radikaaleja muutoksia realistisina, sillä ne ei todennäköisesti tuu kestämään paria vuotta kauempaa. Nämä hitaasti muokatut elämäntavat sen sijaan pysyvät toivottavasti mukana vielä vuosikymmentenkin päästä, oli lentomatkustaminen tavalliselle ihmiselle sitten enää mahdollista tai ei.

Onko nämä sellaisia asioita, joita sun mielestä kannattaa edes miettiä?

13.4.2018 8 Kommenttia
1 Facebook Twitter Google + Pinterest

Nyt on taas tullut aika iskeä faktat tiskiin, eli laskea viime vuoden lentomatkustelun aiheuttamat tuhot. Tämä vuotuinen perinne muistuttaa mua kerta toisensa jälkeen siitä, miten matkailulla on myös toinen puoli ja kuinka on tärkeää pitää kiinni kestävistä elintavoista jokapäiväisessä elämässä. Eihän se kaikkea kompensoi, tietenkään, mutta kuten jaksan joka vuosi mainita, niin otetaan tänäkin vuonna: pakko se on yrittää.

Kuten aina ennenkin, lasken lentopäästöt ICAO:n eli International Civil Aviation Organisationin päästölaskurilla. Jätän aiempien vuosien tapaan työmatkojen lennot laskematta koska noh, ne ei oo aivan mun henkilökohtaisesti valittavissa. Nyt lähtee!

Vuoden 2017 lentopäästöt

Helsinki–Dubrovnik–Helsinki 341.2 kg
Helsinki–Lontoo–Helsinki 312.0 kg
Helsinki–Ateena–Helsinki 422.8 kg
Helsinki–Berliini–Helsinki 237.4 kg
Helsinki–Rovaniemi–Helsinki 176.6 kg
Helsinki–Dublin–Helsinki 414.0 kg
Helsinki–Reykjavik–New York–Reykjavik–Helsinki 897.8 kg

Minä siis aiheutin vuonna 2017 lentomatkustamisellani hiilidioksidipäästöjä 2 801,8 kiloa.

Vertailun vuoksi edellisvuoden lentelyni aiheutti päästöjä 4 909,2 kg, ja se oli mulle kyseenalainen ennätysvuosi, sillä koskaan aikaisemmin mun lentomatkustaminen ei oo kuormittanut maapalloa niin paljon kuin vuonna 2016. Se olikin kaikkien aikojen reissuvuosi, joten sillä on todellakin kääntöpuolensa.

Mikä sitten oli vuonna 2017 paremmin? No ensinnäkin siinä missä lensin edellisvuonna kotimaan sisällä kokonaiset viisi kertaa, nyt Suomen-lentoja oli listassa ainoastaan yhdet. Vaihdoin vuonna 2017 kaikki Oulun-lennot junamatkoihin, sillä vuoden ainoa kotimaan lentomatka suuntautui Rovaniemelle. Sen lisäksi matkojen määrä oli huomattavasti pienempi kuin aiempana vuonna, eikä kaukomatkojakaan ollut kuin yksi. Kolmas muutos oli suorien lentojen suosiminen, sillä vuoden ainoa koneenvaihdollinen lentoyhteys oli New Yorkiin, jonne suuntasin Reykjavikin kautta. Siitä koitui päästöjä noin 200 kiloa suoria lentoja enemmän.

Vuonna 2018 yritän kompensoida lentomatkustuksen aiheuttamia päästöjä jatkamalla samaa linjaa kuin viime vuonna, eli ei Oulun-lennoille, lennän pääasiassa suoria lentoja ja yritän malttaa matkakuumeen kanssa. Voin kyllä kertoa että se on hemmetin hankalaa varsinkin, kun viime vuosi kompensoi edellisvuotta ollen melko vaatimaton matkailuvuosi. Tällä hetkellä matkakuume onkin melko kova, ja vuoden ekat lennot sisältää koneenvaihdon, että se siitä vahvasta alusta…

Katsauksia edellisvuosien lentopäästöihin löytyy blogin omatunto-tunnisteen alta.

Lentopäästöt on tietysti vain yksi osa siitä, minkä verran ihminen aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä. Oma summittainen kulutus on helppo laskea Sitran Elämäntapatestin avulla. Mää tein testin, mutta valehtelin vähän lentomatkustamisen kanssa, sillä halusin Sitran testistä nollatuloksen lentojen suhteen, jotta voin lisätä ICAO:n laskurin tulokset Sitran tulokseen. Näin sain laskettua summittaisen kokonaistuloksen siihen, kuinka paljon aiheutan elollani hiilidioksidipäästöjä.

Sitran testistä tuli mun elintavoilla 4 100 kiloa hiilidioksidipäästöjä vuotta kohden. Siihen kun lisätään lentelyn aiheuttamat päästöt, on kokonaistulos 6 901,8 kiloa. Keskimääräinen Sitran Elämäntapatestin tekijä sai tulokseksi 7 500 kiloa, joten vaikka matkustankin huomattavasti enemmän kuin perus-Piritta, ei mun siitä huolimatta tartte välttämättä potea ihan valtavan huonoa omaatuntoa. Ehkä.

Paljonko sun lentomatkat aiheutti päästöjä? Laskisitko ite?

31.1.2018 26 Kommenttia
2 Facebook Twitter Google + Pinterest

Löydän itseni tämän kysymyksen ääreltä vähän väliä suunnitellessani vierailua kotipuoleen, ja todella monta kertaa oon käynyt sisäistä keskustelua siitä, onko Helsingin ja Oulun välinen matka parempi taittaa lentokoneella vai junalla. Vaikka Onnibussi on tuolle matkalle se kaikkein halvin kulkupeli, on se jäänyt tämän ja parin muun kokemuksen perusteella pois laskuista.

Jäljelle jäävät tavallisimmin lentäminen ja junamatkustaminen. Molemmissa on puolensa, mutta oon alkanut viime aikoina kallistua selvästi junan kannalle. Suurin siihen vaikuttanut asia on hinta: VR laski vuosi sitten junamatkojen hintoja, mikä teki tarjoushintaisista junamatkoista aika lailla samanhintaisia kuin tarjoushintaisista lennoista. Nyt tuntuu ihan uskomattomalta se ajatus, että lentäminen on voinut olla jopa puolet halvempaa kuin junamatkustaminen, sillä eihän siinä nyt oo mitään järkeä!

Lentämistä puoltaa usein se ajatus että se on huomattavasti nopeampi tapa matkustaa, mutta onko oikeasti? Erityisesti verrattuna siihen, että junamatkalla on mahdollista työskennellä samalla, kun taas lyhyellä lennolla se on lähes mahdotonta.

Ajattelin iskeä omalta osaltani faktat tiskiin ja laskea matka-ajan sekä muutenkin vertailla näitä matkustustapoja selvittääkseni, kumpi todella on fiksumpaa. Ekologisesta näkökulmasta vastaus on ilmiselvä, mutta mua kiinnostaa jääkö se siihen vai puoltaako junamatkustamista myös muut jutut.

Lento Helsinki–Oulu-välillä

Lentoaika: 1 h
Kuinka ajoissa mulla on tapana olla: 1,5 h
Matka-aika keskustasta lentokentälle (Helsingissä ja Oulussa): 1 h
Yhteensä: 3 h 30 min

Halvimman tarjouslennon hinta: 25 e
Matka keskustasta lentokentällä (Helsingissä ja Oulussa): 10 e
Yhteensä 35 e

Matkatavarat: 10 kg käsimatkatavara
Mahdollisuus työskentelyyn: heikohko

Juna Helsinki–Oulu-välillä

Matka-aika: 5,5 h
Kuinka ajoissa mulla on tapana olla: 5 min
Matka-aika keskustasta rautatieasemalle (Helsingissä ja Oulussa): 0 min
Yhteensä 5 h 35 min

Halvimman tarjousjunamatkan hinta: 29 e
Matka keskustasta rautatieasemalle (Helsingissä ja Oulussa): 0 e
Yhteensä 29 e

Matkatavarat: ei rajoitusta
Mahdollisuus työskentelyyn: mainio

Ja tästä päästään lopputulokseen: lentäminen on piirun verran kalliimpaa, mutta ajassa säästää parisen tuntia junamatkustamiseen verrattuna. Tosin esimerkkitapauksessa (Norwegianin tarjouslennot) matkatavarat on rajoitettu kymmenen kilon käsimatkatavaroihin, mikä tuo haasteita esimerkiksi nesteiden suhteen. Työskentely lennolla on mun mielestä melko hankalaa, sillä kun aluksi pitää olla jatkuvasti liikkeellä (bussi, turvatarkastus), pääsee rauhoittumaan paikalleen vasta lähtöportilla, missä voi olla hankala keskittyä. Tunnin mittaisella lennolla on taas sama setti, kun taas 5,5 tunnin mittaisella junamatkalla on runsaasti aikaa päästä työflowhun ja keskittyä paiskomaan hommia, jos siis tarvetta on.

Lopuksi kun tuohon lisätään vielä ekologinen näkökulma, luulisi valinnan painuvan junamatkailun puolelle hetkessä.

Kumpi on sun valinta ja miksi?

Kuvissa tunnelmia Oulunsalon lentoasemalta.

8.3.2017 9 Kommenttia
2 Facebook Twitter Google + Pinterest

Mistä huomaa, että omien tekojen seurauksia ei haluaisi kohdata? No esimerkiksi siitä, että ollaan jo pitkälle helmikuussa, enkä oo vieläkään laskenut viime vuoden matkojen aiheuttamia lentopäästöjä! Aiempina vuosina oon tehnyt sen komeasti jo ennen vuodenvaihdetta tai viimeistään tammikuun alussa, mutta koska viime vuonna tuli lennettyä aika runsaasti, en oo vielä uskaltanut katsoa totuutta silmiin.

Mutta nyt on tullut sen aika.

Oon laskenut lentomatkojen aiheuttamat päästöt vuodesta 2009 alkaen, ja tähän mennessä pahin vuosi on ollut 2012, kun vuoden vapaa-ajan lentomatkoista aiheutuneet hiilidioksidipäästöt oli 4 683,56 kiloa. Vuosi 2015 oli melko lempeä 1 376,67 kilollaan, mutta veikkaan vuoden 2016 menevän väärään suuntaan. Katsotaan.

Kuten aikaisempinakin vuosina, lasken mukaan ainoastaan mun vapaa-ajan matkustuksesta aiheutuneiden lentojen päästöt, en työmatkoja, sillä ne eivät oikeastaan ole mun käsissä. Käytän laskemiseen edellisten vuosien tavoin ICAO:n eli International Civil Aviation Organisationin päästölaskuria. Vaikka sen käyttö on aika kämäistä, niin pystynpähän ainakin vertailemaan tuloksia, kun käytössä on ollut vuodesta toiseen sama laskuri. Mutta mennään asiaan!

Vuoden 2016 lentopäästöt

Helsinki–Oulu–Helsinki, 160,9 kg
Helsinki–Amsterdam–Minneapolis–San Francisco–Pariisi–Helsinki 1 380,3 kg
Helsinki–Oulu–Helsinki, 160,9 kg
Helsinki–Istanbul–Beirut–Istanbul–Helsinki, 535,2 kg
Helsinki–Rovaniemi, 101,4 kg
Oulu–Helsinki, 80,4 kg
Helsinki–Oulu–Helsinki, 160,9 kg
Helsinki–Kiova–Baku–Kiova–Helsinki, 612,7 kg
Helsinki–Berliini–Helsinki, 245,6 kg
Helsinki–Oulu–Helsinki, 160,9 kg
Helsinki–Lontoo–Helsinki, 314,0 kg
Helsinki–Moskova–Bangkok–Moskova–Helsinki, 863,4 kg
Bangkok–Krabi, 66,6 kg
Hat Yai–Bangkok, 66,0 kg

Yhteensä 4 909,2 kg.

Siinä se on, kaikkien aikojen reissuvuoden toinen puoli. Jos olisin laskenut mukaan työmatkat, olisi luku ollut vieläkin korkeampi. Ja eipä se yllätyksenä tullut, sillä tein viime vuonna omaan pussiini neljä kaukomatkaa. Ei siis ihme, että kilot paukkuu.

Huvittavinta tässä on kuitenkin se, että tavoitteena vuonna 2016 oli laittaa kotimaan sisäiset lentomatkat minimiin ja taittaa matkat jollain muulla kulkupelillä. Ja ihan tosissani kuvittelin matkustaneeni tosi paljon junalla, sillä suhasin erityisesti loppuvuodesta VR:n kyydillä Helsingistä Ouluun ja takaisin monta kertaa. Todellisuus on kuitenkin aika karu, sillä lensin VIIS KERTAA edestakaisen matkan Suomen sisällä, ja siihen ei oo mitään muuta tekosyytä kuin laiskuus. Toivottavasti tänä vuonna menis vähän paremmin.

Miten mää sitten viime vuonna tasasin tuota järkyttävää lentomäärää? Sen lisäksi että tein kuitenkin useamman kerran sen valinnan että matkustin kotimaassa muulla kuin lentokoneella, vältin edelleen yksityisautoilua kuin ruttoa, vähensin liha- ja maitotuotteiden käyttöä edelleen, ostin vähemmän noin yleisesti ja yritin tehdä aina vain fiksumpia kulutusratkaisuja. Kuten joka kerta, sanon myös nyt että vaikka nää on pieniä juttuja, niin kait sitä kannattaa kuitenkin yrittää?

Tosin se fakta, että mun lentämisestä on viime vuonna koitunut enemmän hiilidioksidipäästöjä mitä keskivertoruotsalainen kuluttaa, pysäyttää taas hetkeksi miettimään omia kulutustottumuksia. Suomen YK-liiton ylläpitämän Globalis-sivuston mukaan suomalaisen keskimääräiset hiilidioksidipäästöt on noin 8,6 tonnia vuodessa. Kun siihen lisätään mun lentokilot, aletaan olla samoissa luvuissa norjalaisten kanssa (11,7 tuhatta kg/vuosi). Siinä on aikamoinen takapakki.

Tälle vuodelle ajattelinkin ottaa tavoitteeksi, että lennän korkeintaan yhden menopaluulennon Helsingin ja Oulun välillä. Se on nimittäin huomattavasti realistisempi toteuttaa kuin puhdas nollalinja. VR:n laskettua junalippujen hintoja ekologisen valinnan tekeminen on nykyisin huomattavasti helpompaa kuin vielä pari vuotta sitten, sillä nykyisin junamatkan taittaa suunnilleen samaan hintaan kuin lentomatkankin. Ja let’s face it: aika monelle meistä hinnalla on kuitenkin aika suuri merkitys ostopäätöstä tehdessä.

Viime vuoden lentopäästöt – ja sitä kautta kaikkien edellisvuosien päästöt – on tsekattavissa tässä postauksessa.

Mikä oli sun luku viime vuoden lennoista?

22.2.2017 12 Kommenttia
2 Facebook Twitter Google + Pinterest
Uudemmat artikkelit