Hyvää rakkauden kesää 2016!
Elämäni rakkaustarina sai alkunsa kymmenen vuotta sitten, kun muutamaa päivää aikaisemmin tartuin silloiseen pinkkiin nokialaiseeni ja näppäilin numeron, joka ei ollut alkuunkaan tuttu. Linjan toisessa päässä vastasi 17-vuotias nuorukainen, jota olin pitänyt jo pitkään harvinaisen puoleensavetävänä. Hetken kuluttua treffit oli sovittu, ja neljän päivän kuluttua alkoi elämäni upein matka.
Tässä sitä nyt ollaan, 28- ja 27-vuotiaina kymmenen vuoden yhteisen taipaleen jälkeen, edelleen yhdessä.
Olis aikamoista huijausta väittää, että nää kymmenen vuotta olis tulleet helposti. Ei todellakaan, mutta sitte taas kuitenkin. Meidän yhteisen taipaleen aikana on kamppailtu niin aikuistumisen, menetyksen, muuton, opiskelujen alkamisen sekä päättymisen tuoman elämäntilanteen muutoksen, sairauden, välimatkan ja monen muun kompastuskiven kanssa. Kertaakaan ei kuitenkaan oo tullut mieleen viereenkään luovuttaa, sillä mitenpä sitä ihminen elämän rakkaudestaan luopuisi.
Koenkin olleeni superonnekas, kun oon 18-vuotiaana onnistunut löytämään mun rinnalle ihmisen, jonka kanssa arvomaailmat kohtaa lähes täydellisesti ja joka on äärimmäisen viehättävä sekä sisäisesti että ulkoisesti. Varsinkin aluksi mietin että voiko suuri rakkaus todellakin löytyä näin helposti, mutta sittemmin jätin ihmettelyt sikseen ja keskityin nauttimaan siitä mitä mulle on annettu, kun ei se siitä ihmettelemällä parane.
Ja parasta on, että kymmenenkin vuoden jälkeen rinnassa on sama onnen tunne joka ikinen päivä.
Ensimmäisten kymmenen vuoden aikana meillä on ollut viisi yhteistä kotia, ollaan asuttu keskenämme eri paikoissa kolme vuotta ja matkustettu yhdessä yli 30 maassa. Kuten kirjoitin neljä vuotta sitten paljastetun rakkaustarinan yhteydessä, en vois edelleenkään olla onnellisempi siitä, että mun kanssa elämän jakaa ihminen, joka on yhtä lailla kiinnostunut näkemään maapallon kaukaisimmatkin kolkat. Se on aika iso juttu.
Tällä hetkellä me eletään nelivuotista etäavioliittoa, ja vietetään pääasiassa ainoastaan viikonloput ja kesäkuukaudet yhdessä. Nyt ollaan jo puolivälissä, ja vaikka tää on joka hetki ihan helkkarin raskasta eikä todellakaan sitä mitä ajattelin avioliiton ensivuosien olevan, on tää lopulta aika lyhyt pätkä meidän yhteisellä taipaleella. Samalla erillään asuminen antaa myös mahdollisuuden kasvaa yksilöinä, panostaa uraan ja menestyä muilla elämän osa-alueilla, vaikka kieltämättä mulle kaikkein tärkeintä onkin se, että saa viettää elämän sellaisen ihmisen kanssa, joka tekee onnelliseksi. Onneksi kuitenkin päästään muuttamaan pysyvästi takaisin yhteen jo kahden vuoden kuluttua.
Näiden siirappisten raaputusten myötä toivotan just sulle ikimuistoista rakkauden kesää 2016!
Kuvituksena meidän kymmenvuotiskuvat, jotka on napattu meidän Helsingin-kotikulmilla Töölössä. Kuvat on ottanut meidän vakkarikuvaaja Veera Pyykkönen. Kiitos vielä kerran! <3
28 Kommenttia
Voi, että miten ootte suloisia! Onnea <3
Kiitos Sandra!
Oli pakko lukia tuo aikaisempiki juttu ja teki vaan senku kaunistutte! <3 Ihanaa siirappia :) Näitä on ihan paras lukia!
Hihii, kiitos Maarit! Ja kiva että reissuaiheesta poikennut postaus kiinnosti!
Kymppi on hieno luku! Te näytättekin niin yhteenkuuluvilta. <3
Kiitti ihanista sanoista Elina!
Ihanat te! Onnea ♥
Kiitos Kea! :)
Aaw, nyt tuli melkein tippa linssiin! Ihanaa <3 Ja mahtavaa reissua teille molemmille!
:) Ja kiitokset reissutoivotuksista!
Onnea teille molemmille ja paaaaljon rakkautta <3 Ihania kuvia ja ootte niin täydelliset toisillenne!
Kiitos ihanista sanoista ja toivotuksista Sannuli! <3
Te ootte yks ihanimmista pareista mitä tiiän, onnea aivan tuhannesti ja paljon tulevia yhteisiä vuosia lisää! < 3 <3<3
Kiitos ihana! <3
Oh mikä kirjoitus ja nuo kuvat! ❤️ Onnea mielettömästi ihanalle parille!!
Kiitti Ultsu!
Paljon onnea <3 Ihania rakkaudentäyteisiä kuvia!
Isot kiitokset Jenna!
Suuret onnittelut ihanalle pariskunnalle! <3
Suuret kiitokset Heli! <3
“Ja parasta on, että kymmenenkin vuoden jälkeen rinnassa on sama onnen tunne joka ikinen päivä.” Apua, mulla tuli melkein tippa linssiin kun kirjoitit niin ihanasti Inka! Onnea upealle parille! <3
Ihana Mari! <3 Kiitokset!
Olipa ihana postaus! Hienoa, että rinnalle on löytynyt kumppani, joka yhtä lailla haluaa nähdä maailmaa :) Oli pakko käydä kurkkaamassa tuo aiempikin postaus, tuli niin hyvälle mielle tällaisista kirjoituksista, joista onni paistaa kauas :)
Kiitos Laura, ihana kuulla että postaus miellytti. :)
Oi että kun ootte söppäniä! Ihanasti kirjoitettu. Hurjasti onnea molemmille! :)
Voi kiitos Teea! :)
Ääää miten ihania kuvia, en kerta kaikkiaan kestä! Meillä tuli myös kymmenen vuotta yhteiseloa täyteen tänä vuonna ja sen kunniaksi paukautimme naimisiin (kahdestaan ulkomailla, mitenkäs muutenkaan). Eli todellakin ymmärrän mistä kirjoitat ja kylläpä puitkin tuon kaiken aivan ihanasti sanoiksi! Paljon onnea teille <3
Eikö, ihanaa!! Hurjasti onnea, kuulostaa juuri täydelliseltä! :)
Ja isot kiitokset onnitteluista!